Forssan kaupunginhallitus torppasi Lotta-patsaan pystyttämisen kaupunkiin. Päätöstä edelsi kiivas keskustelu julkisuudessa, eikä lopulta perinteisessä työväenkaupungissa Lotta-patsaalle sijaa löytynyt.
Lounais-Hämeen Lottaperinneyhdistys ja paikallinen Lions Club ryhtyivät puuhaamaan Lotta Svärd -patsasta Forssaan loppusyksystä. Mukaan kutsuttiin paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä, ja varainkeruukin patsasta varten käynnistettiin. Pian hankkeesta nousi kova kähinä sosiaalisessa mediassa ja yleisönosastopalstoilla.
Vääntö Lotta-patsaasta alkoi, kun sosiaalidemokraattien aktiivi Minna Lintonen kirjoitti Facebookissa, ettei Forssan historiaa työväenkaupunkina voi patsailla toiseksi muuttaa. Lintosen mukaan Lotta-patsas olisi ollut luunappi työväestölle.
– Eihän Lotta Svärd -patsas olisi millään tavalla työväestön patsas. Forssa on kuitenkin työläiskaupunki ja täällä on ollut erittäin vahva vasemmiston kannatus. Jos me pystytettäisiin tänne suojeluskunnan henkeen vannoneiden Lotta Svärd -patsas, niin olisihan se aika erikoista.
Valtakunnallinen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd perustettiin vuonna 1921 ja sen tarkoitukseksi määriteltiin suojeluskuntien avustaminen niin aatteellisesti kuin käytännöllisestikin.
Järjestön syntymisen taustalla vaikuttivat vuoden 1918 tapahtumat ja naisten rooli sisällissodassa. Nämä kaiut tuntuvat elävän Forssassa edelleen hyvin tiukassa.
Historian eri tulkinnat vastakkain
Minna Lintonen perustelee vastustustaan myös sillä, että Lotta Svärd ei kuulu Forssan historiaan.
– Forssan historia ei ole millään tavalla sellainen, että Lotta Svärd -patsasta tulisi tänne pystyttää. En ymmärrä, miksi vuonna 2018 tänne pitäisi Lotta Svärd -patsas pystyttää. Se on tosi kummallinen ajatus, ja yleensä kaikki muistomerkit liittyvät jollain tavalla alueen historiaan.
Vastapuolella on aivan eri käsitys historiasta. Lounais-Hämeen lottaperinneyhdistys ja paikalliset leijonat halusivat patsaan Forssan torin laitaan juuri historiallisista syistä. Lounais-Hämeen lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Lotta Saarenmaa korostaa, että juuri Forssan torin ympäristössä lotat aktiivisesti toimivat.
– Torin ympäristö on lottaperinteelle äärimmäisen tärkeä paikka. Nykyinen Teatteritalo oli lottien osittain rahoittama entinen suojeluskuntatalo. Siellä toimi myös Puolustusvoimain propagandateollisuutta.
Saarenmaan muistuttaa myös, että nykyisen päiväkoti Augustinan tiloissa toimi aikanaan sotasairaala. Teatteritalossa ja linja-autoasemalla toimi lottakahvila ja -ravintola.
– Lotilla on ollut Forssassa suuri merkitys. Mielestäni on äärimmäisen outoa, että nyt ylipäätään käydään keskustelua siitä, miten lotat liittyvät Forssaan.
Lottien vaikutuksesta Forssassa on tehty gradu "Lottajärjestön taloudellinen vaikuttavuus Forssan seudulla". Lotta Saarenmaa itse tutkii pikkulottien, lottien, sotaveteraanien ja sotilaspoikien maanpuolustustahtoa Lounais-Hämeessä.
Uusi paikka patsaalle hakuun?
Forssan kaupunginhallitus on käsitellyt useaan otteeseen patsashanketta. Forssan kaupunginhallitus päätti maanantaina äänin 6–3, ettei lupaa patsaalle heru. Patsasta puuhanneita ihmetyttää patsashankkeesta syntynyt kohu ja kirjoittelu.
– Olen ollut todella surullinen keskustelusta ja erityisesti hirvittää se, että vanhat, sota-ajan sukupolvet ovat joutuneet lukemaan yleisönosastopalstoilta näitä tekstejä. Olen todella surullinen kotikaupunkini asenteen puolesta, sanoo Lounais-Hämeen lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Lotta Saarenmaa.
Patsashankkeen isä Heikki Leino Lions Clubista vertaa forssalaisia asenteita taannoisiin asenteisiin sotaveteraaneja kohtaan.
– Sotaveteraaneja ruvettiin hyväksymään vasta 1990-luvulla. Tässä nyt varmaan käydään samanlainen taistelu lottien kanssa. Kyllä heidätkin varmasti vielä joskus hyväksytään ja he saavat kokea arvostuksen, joka heille kuuluu, sanoo Heikki Leino.
Lotta-aiheisia patsaita on Suomessa ainakin Lappeenrannassa, Kokkolassa, Tuusulan Lottamuseossa, Turussa ja Vaasassa. Lounais-Hämeessä patsastoimikunta aikoo nyt miettiä omalle Lotta-patsaalleen uutta paikkakuntaa Forssan sijaan.
