Uudistettu perustuslakimme pyrkii suojaamaan meitä jatkuvilta poikkeuslaeilla runnotuilta lakimuutoksilta. Perustuslaki on pyritty kirjoittamaan niin, etteivät sitä jokaiset tuulet ja uudet hallitukset helposti heiluttele.
Siviili- ja sotilastiedustelulakipakettia on kaavavailtu vietäväksi poikkeusjärjestelyin eteenpäin syksyllä. Kiireellinen menettely vaatii 5/6:n enemmistön eli 166 kansanedustajaa eduskunnassa. Tämän jälkeen muutos voidaan hyväksyä 2/3:n enemmistöllä. Lakiesitystä ei ole julistetettu kiireelliseksi kertaakaan nykyisen perustuslain aikana.
Kiivaillussa tiedustelulaeissa perustuslain muuttamista vaatii varsinkin siviilitiedustelulaki, joka puuttuu syvälle ihmisten nk. kirjesalaisuuteen eli perustuslain 10. pykälän yksityisyydensuojaan.
Sekä pääministeri Juha Sipilä (siirryt toiseen palveluun) (kesk.) että sisäministeri Paula Risikko (siirryt toiseen palveluun)(kok.) ovat sanoneet ajavansa perustuslain muutosta eduskunnassa kiireellisenä. Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen (siirryt toiseen palveluun)(kok.) on suhtautunut lain nopeutettuun läpivientiin kriittisesti.
"En ole nähnyt perusteluja, miksi tässä olisi kiireellisyyden edellytykset olemassa"
Poikkeuksen poikkeukset ja poikkeuslait hallitsivat lainsäädäntöä aiemmin. Nykyisessä perustuslaissa on koetettu varautua siihen, että muutoksia harkittaisiin yli vaalien.
Vuonna 2005 myös perustuslakivaliokunta linjasi, että perustuslain tekstimuutokset käsitellään normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Siis kahden vaalikauden aikana.
Nopeutettua menettelyä ei perustustuslakivaliokunnan mielestä tulisi käyttää, ”ellei perustuslain sanamuodon kiireelliselle muuttamiselle ole poikkeuksellisesti välttämätöntä tarvetta”.
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo, että perustuslain kiireellisellä muuttamisella pitää olla jykevä peruste. Professori Viljanen tietää, mistä puhuu, sillä hän on ollut kirjoittamassa nykyistä perustuslakiamme. Heppoisin perustein muutosta ei voi vaatia.
– Perustuslakivaliokunta on toistaiseksi torjunut ajatuksen kiireellisestä menettelystä. Pääsääntö on se, että noudatetaan normaalia menettelyä, jossa käydään vaalit perustuslain muutoksen välillä. Tulee aito harkinta-aika.
Viljasen mukaan kiireellistä menettelyä ei perustuslain tekstimuutoksessa tulisi käyttää.
– Ellei sitten kiireelliseen muuttamiseen ole poikkeuksellisesti välttämätöntä tarvetta. Se tarkoittaa sitä, että meillä olisi tilanne, jossa emme kerta kaikkiaan voi odottaa.
Myös viestinnän yksityisyyden suojaan perehtynyt Turun yliopiston tohtorikoulutettava Niklas Vainio sanoo, että perustuslain muuttaminen kiireellisenä on poikkeuksellinen menettely. Ja poikkeuksesta ei saisi tulla käytäntöä.
– Nykyperustuslain aikana meillä ei ole kokemusta nopeutetusta perustuslain muuttamisesta. Itse perustuslain idea on asettaa rajoja julkiselle vallalle ja lainsäädännölle. Normaalisti siis ensin äänestetään eduskunnassa, pidetään välissä vaalit ja sitten äänestetään uudelleen. Ajatuksena on, että yhteiskunnallisia reunaehtoja asettaviin lakeihin ei tehdä muutoksia kiireessä ja hätiköiden. En ole toistaiseksi nähnyt niitä perusteluja, miksi kiireellisyyden edellytykset olisivat tässä tapauksessa olemassa. En näe tässä perusteluna nyt Suomeen kohdistuvaa poikkeuksellista uhkaa tai kriisiä.
Miksi ei ole varaa odottaa runsasta vuotta?
Professori Veli-Pekka Viljanen muistuttaa, että käymme jo vaalikauden toista puoliskoa. Onko tiedustelulailla enää niin kiire kuin väitetään?
– Tiedustelulakia on valmisteltu jo pitkään. Jo valmistelun venyminen viittaa jo siihen, ettei ole sellaista kiirettä, jossa joku ulkoinen tilanne vaatisi nopeutetun menettelyn käyttämistä. Hallitus joutuu ainakin perustelemaan hyvin vakuuttavasti, että tässä on joku poikkeuksellinen tarve.
Kun professori Viljaselta kysyy, riittäisikö lain kiireellisyyden perusteeksi Suomeen kohdistuva kriisi tai uhka, vastaa Viljanen, että pikemminkin olisi perusteltava se, miksei ole aikaa odottaa ensi vaalikautta.
– Ennen kuin tämä tiedustelulaki olisi kiireellisesti hyväksytty, ollaan jo reilusti ensi vuoden puolella eli vuodessa 2018. Seuraavana vuonna 2019 meillä on jo vaalit. Aika, joka voitettaisiin, ei ole kovin pitkä. Ja tätä joutuu hallituskin harkitsemaan, sillä ratkaisua ei viedä läpi pelkästään hallituspuolueiden äänin.
Kansalaiskeskustelulle liian vähän aikaa
Myös tohtorikoulutettava Niklas Vainio tarttuu siihen, miten muutoksen eteenpäin vieminen 5/6:n enemmistöllä perustellaan.
– Pitäisi perustella, miksi on niin kiire, että meidän on sivuutettava demokraattinen kansalaiskeskustelu. Toistaiseksi en ole nähnyt perusteluja kiireellisyyden edellytyksistä.
Ihmiset eivät siis oikein ehdi tähän kansalaiskeskusteluun mukaan. Vakuuttumaan siitä, että syvälle ihmisten perusoikeuksiin koskeminen on tarpeellista.
– Toki median kautta on käyty jonkinlaista keskustelua. Mielestäni on periaatteellinen kysymys, ettei perustuslakia muuteta yhden eduskunta- tai hallituskauden aikana, vaan haetaan laaja mandaatti kahden eduskunnan ja hallituskauden aikana muutokselle, sanoo tutkija Niklas Vainio.
Laeista on vasta käyty lausuntokierros. Sisäministeriö ehti hehkuttamaan palautettaan tiedotteessaan pääosin kiittaväksi. Tosin esimerkiksi ylimmillä laillisuusvalvojilla eli eduskunnan oikeusasiamiehellä ja oikeuskanslerilla on työryhmien mietintöihin paljon huomautettavaa.
Lausunnot: Oikeuskansleri (siirryt toiseen palveluun) ja Eduskunnan oikeusasiamies (siirryt toiseen palveluun)
”Voi rapauttaa perustuslakia”
Muutamat kansanedustajat ovat ilmoittaneet halunsa viedä muutos kiireellisesti läpi. Moni on taas toisaalta ehtinyt myös jo hokea, ettei poikkeuksellisesta menettelystä saa tulla uutta käytäntöä.
– Perustuslaki ei sinänsä itse määrittele, mitkä edellytykset kiireellisyydelle on. Kun itse perustuslain muuttaminen on poikkeuksellista, niin tämä on vielä poikkeus siitä. Hyviä perusteluja olisi Suomeen kohdistuva poikkeuksellinen uhka tai kriisitilanne. Sellaista en näe nyt tässä tilanteessa, sanoo tutkija Niklas Vainio.
Vainio pohtii myös viime aikoina julkisuudessa esitettyjä Suomeen kohdistuvia uhkia. Yksittäistapauksina ne eivät vielä riitä perusteluksi. Esimerkkinä vaikkapa Temppeliaukion kirkkoa uhkaava isku ei ole yksittäistapauksena Vainion mukaan riittävä perustelu.
– Toki Suomen uuden perustuslain säätämisen jälkeen maailma on muuttunut ja voi olla perusteltua, että yksityisyyden suojaa koskevaan pykälään tuotaisiin mahdollisuus turvallisuusperusteiseen poikkeamiseen. Mutta yksittäinen tapaus ei kiireellisyyttä perustele.
Perustuslain muutoksen vieminen läpi nopeutetusti olisi ennakkotapaus. Jos perustuslakia viedään kiireellisenä eteenpäin, tehdään linjausta myös koko perustuslakikäytäntöön.
– Samalla siis ratkaistaan, mikä on se kynnys, joka on ylitettävä, jotta perustuslakia voidaan muuttaa kiireellisesti. Se voi alkaa rapauttaa perustuslakia ja sen asemaa järjestelmässämme, mikäli muutoksiin ryhdytään kovin helposti, sanoo Vainio.
Esimerkiksi SDP voisi yksinään torpata kiireellisenä säätämisen
Tiedustelulakipakettia on ollut poliittisesti valmistelemassa myös parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa on mukana myös oppositio. Koko poliittinen kenttä on sitä mieltä, että tiedustelulait on välttämättömät laatia. Esimerkiksi sotilastiedustelu on täysin säätelemätön – "Laiton on saatava lailliseksi."
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen sanoo, että kokonaisuudessa on useita palikoita.
– Olisi ollut mahdollista omaksua myös sellainen linja, jossa ensin toteutetaan kiireellisesti ne hankkeet, jotka eivät ole perustuslain kannalta pulmallisia. Ja sitten olisi tehty rauhassa tämä perustuslain muutos ja loput muutokset. Mutta tässä on – valtiosääntöoikeudellisesti – ongelmana se, että perustuslain muutosta viedään tiedustelulainsäädännön ehdoilla. Vaikka perustuslaki on perusta, johon sopeutetaan muu lainsäädäntö.
Vasemmistoliitto on jo ehtinyt tyrmätä nopeutetun säätämisjäjestelyn. Se ei kuitenkaan yksinään riitä kaatamaan kiirehtimismenettelyä. Hallituksen on katsottava tarkkaan opposition suuntaan.
– Jos lähdetään kiireelliselle tielle, on 5/6:n enemmistö iso. Merkittävimmät oppositiovoimat eli käytännössä sosialidemokraatit pystyvät yksinkin estämään tämän kiireelliseksi julistamisen, sanoo professori Veli-Pekka Viljanen.
Professori Viljanen muistuttaa myös, ettei perustuslain muuttamiseen voi ryhtyä sillä perusteella, että vaikkapa supo ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö muutosta hoputtavat. Presidentti Niinistö totesi Ylelle keväällä antamassaan haastattelussa, että hän toivoo tiedustelulainsäädännön saattamista ajan tasalle niin pian kuin mahdollista. Hän ei kuitenkaan ottanut suoraan kantaa eduskunnan kiireellisyysmenettelyyn.
– Se, että joku puskee muutosta eteenpäin, ei ole riittävä peruste – oli tuo ”ajuri” kuka tahansa. Idea on siinä, että perustuslakia ei lähdetä ihan kevein perustein muuttamaan. Ja siinä on hyvä käyttää harkintaa. Ja käydä vaalit välillä, Viljanen sanoo.
Juttuun on täsmennetty 31.7.2017 kello 18.35 presidentti Niinistön kantaa tiedustelulainsäädännön kiirehtimisestä. Jutussa luki alun perin, että "Presidentti Niinistö on arvostellut tiedustelun tasoa Suomessa ja haluaa lakipaketin voimaan kiireellisellä menettelyllä."
