Media-asiantuntijat pitävät Helsingin Sanomien juttua suomalaisesta sotilastiedustelusta rajatapauksena. Julkaisua on harkittu, eikä se vaaranna asiantuntijoiden mukaan tulkinnan kannalta keskeistä turvallisuusriskiä.

Asiantuntijoiden mukaan julkaistu juttu ja mahdollisesti sitä seuraavat jatkojutut ovat erityisen tärkeitä asian ajankohtaisuuden vuoksi. Eduskunta on saamassa esityksen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuutta tehdä sekä siviili- että sotilastiedustelua.

Ylen haastattelemat asiantuntijat pitävät lauantaina julkaistua juttua kiinnostavana.

Juttu hätkähdytti, mutta niinhän sellainen tieto hätkähdyttää, joka on uutta tietoa

Risto Uimonen

– Kiinnostava juttu, mutta en tullut ajatelleeksi, että siinä olisi kansallisen turvallisuuden kannalta ilmeisen vaarallista, kertoo lukukokemuksestaan johtaja Risto Kunelius Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Hänen erikoisalaansa on journalistiikka.

– Juttu hätkähdytti, mutta niinhän sellainen tieto hätkähdyttää, joka on uutta tietoa, muistelee Risto Uimonen, entinen Julkisen sanan neuvoston pitkäaikainen puheenjohtaja ja muun muassa entinen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja ja päätoimittajan varamies.

Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan jutussa käytetyt kymmenkunta vuotta vanhat tiedot eivät ole aiheuttaneet kansallista vahinkoa. Sen sijaan salaisten tietojen vuotaminen on Uimosen mukaan vakava ongelma pääasiassa puolustusministeriölle ja presidentille. Kyse on lainvastaisesta toiminnasta.

– Jos tässä on rikos tapahtunut, kun toimittajien käyttöön on annettu tietoja joita ei saisi antaa, se on näiden ihmisten ongelma, ei median, Uimonen analysoi lukemansa perusteella.

HS saa asiantuntijoilta puhtaat paperit

Sekä Uimonen että Kunelius antavat Helsingin Sanomille puhtaat paperit. Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista.

Uutistoimituksessa on vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan harkittu mitä käytössä olevista tiedoista julkaistaan. Kuneliuksen tulkinnan mukaan Niemi perustelee julkaisua myös sillä, että vuosia vanhat tiedot eivät voi olla vahingollisia.

– Perustelut tuntuivat osuvilta, hyväksyttäviltä ja kohtuullisilta. Sen perusteella on vaikea nähdä, että tässä on jotain sellaista joka ylittäisi järkevän harkinnan rajat, Kunelius puntaroi.

Nopea ja näyttävä reaktio. Julkisena operaationa sillä on oma viestinsä, että nyt ollaan rajalla

Risto Kunelius

Molemmat näkevät kuitenkin, että uutisoinnissa käytiin sillä rajalla, että siinä olisi rikottu lain pykäliä kansallisen turvallisuuden vaarantavasta uutisoinnista. Sekä Kunelius että Uimonen eivät ota kantaa, oliko valtiojohdon reaktio liioiteltu.

– Nopea ja näyttävä reaktio. Julkisena operaationa sillä on oma viestinsä, että nyt ollaan rajalla, jossa pitäisi edetä varovasti, Kunelius tulkitsee.

– Tämä on rajatapaus. Näiden tietojen perusteella on vaikea nähdä, mikä vahinko tässä on tapahtunut. Helsingin Sanomat on välittänyt tietoa, joka sille on toimitettu, Uimonen kommentoi.

Kaikuja 70-luvulta

Tapauksessa kyse on mahdollisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisrikoksesta. Medialla ei lain mukaan ole oikeutta julkaista luvattomin keinoin hankittua materiaalia. Lehdessään kirjoittaneen vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan he eivät ole käyttäneet juttua varten laittomia keinoja.

Uutisoinnista on käynnistymässä rikostutkinta, jossa tutkitaan sekä vuotajaa että mahdollisesti toimittajia. Asia ratkaistaan viime kädessä oikeudessa, jossa punnitaan myös sitä, onko asia yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että sen sai julkaista.

Toimittaja joutui erittäin tiukkoihin oikeuskanslerin kuulusteluihin, mutta ei siitä mediaa tilille pantu

Risto Uimonen

Risto Uimonen näkee tapauksessa kaikuja 45 vuoden takaa, jolloin toimittaja Tor Högnäs kirjoitti Suomessa Vasabladetissa Urho Kekkosen ja neuvostojohdon salaisista neuvotteluista Zavidovossa. Salaisen muistion julkaisemista langetettiin sakkotuomiot vuotajille.

– Toimittaja joutui erittäin tiukkoihin oikeuskanslerin kuulusteluihin, mutta ei siitä mediaa tilille pantu.

Uimonen näkee tiettyjä yhtäläisyyksiä tapausten välillä, mutta Zavidovo-vuoto oli etenkin poliittinen vuoto kylmän sodan herkkinä aikoina.

17.12.-17 klo 19.42 tarkennettu Risto Uimosen työtehtävät Helsingin Sanomissa.