Poliisin salaisen toiminnan valvonta on osoittautunut puutteelliseksi. Ylen Silminnäkijä-ohjelma on saanut haltuunsa aineistoa, jotka osoittavat poliisin kuunnelleen esimerkiksi vankien ja asianajajien luottamuksellisia puheluita, vaikka tällaisen kuuntelun ei pitäisi olla mahdollista.
Lisäksi poliisi on yrittänyt saada huumerikostutkinnan yhteydessä asianajajilta tietoa keinoilla, joita laki ei tällä hetkellä tunne.
- Keskusrikospoliisi tarjosi minulle mahdollisuutta todistajansuojeluohjelmaan siitä hyvästä, että rikkoisin uskollisuuden päämiehelleni ja ’myisin’ hänet poliisille. Minulle ja perheelleni luvattiin ylläpito ulkomailla loppuelämäkseni, kertoo asianajaja Asko Keränen.
Poliisin ja tullin tutkinnanjohtajat ja heidän esimiehensä sanovat tiedustelun noudattavan esitutkinta- ja pakkokeinolakia.
Salaisen toiminnan valvonta vaikeaa
Vaikeinta on valvoa salaista tiedonhankintaa. Esimerkiksi puhelinkuuntelussa tulleen ylimääräisen tiedon käytöstä ei ole olemassa riittävää lainsäädäntöä, sanoo Juha Haapamäki eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta Silminnäkijän haastattelussa.
Poliisin toiminnan lainmukaisuuden valvonta on keskeinen oikeusturvakysymys. Korostetun tärkeää se on salaisessa tiedonhankinnassa, koska siinä käytetään poikkeuksellisia keinoja, telekuuntelua, valvontaa, ja peitetoimintaa. Näitä käytetään lähinnä vakavan huumausainerikollisuuden tutkinnassa.
Poliisi sai hiljattain moitteet myös pakkokeinolain toteuttamisesta kotietsinnöissä. Lisäksi poliisihallitus on joutunut puuttumaan poliisien tapaan ilmoittaa epäillyille heidän oikeuksistaan.
Suurin osa eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon tulevista kanteluista koskee poliisin toimintaa.
