Konkurssin tehnyt yrittäjä: Maksoimme Woltille kymmeniä­tuhansia euroja vuodessa

Wolt veloittaa noin kolmasosan annoksen hinnasta, kertovat ravintolat. Alan yrittäjän mukaan tämä on yksi syy ravintoloiden ahdinkoon.

Wolttaaminen maksaa ravintoloitsijalle suunnattoman paljon, sanoo ravintolayrittäjä Jon Niklas Knut Engblom. Kuva: Antti Hämäläinen

”Ravintoloiden ahdinko voidaan tiivistää kahteen seikkaan: kuluttamisen vähenemiseen ja wolttaamisen suosioon”, sanoo Jon Niklas Knut Engblom.

Hän on Pizza or Nothing oy:n toimitusjohtaja ja juuri konkurssiin menneen Guido’s Pizzan osaomistaja. Kauniaisten ostoskeskus Granissa ja Tapiolan kauppakeskus Ainoassa sijainneet ravintolat sulkivat ovensa helmikuun alussa.

Lue maksutta 19.3. saakkaVoit irtisanoa tilauksen koska tahansa
Katso muut tarjoukset
Helsingin Sanomien digitilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

  1. Mersu-johtaja lataa synkkiä lukuja Saksalle ja Euroopalle: ”Teemme samoja menetelmä­virheitä kaikkialla”

  2. Orkesterimuusikko toisensa jälkeen uupuu, ja siihen on ainakin kuusi syytä

  3. Stetsonpäinen Robert Duvall oli periamerikkalaisen kulttuuri­kuvaston peili

  4. Helsinki oli pettymys Julialle, jonka Epstein lähetti Suomeen etsimään uhreja

  5. Antti Lindtmanilla on suunnitelma: Näin Suomi muuttuisi

  6. Neljä näyttelyä, jotka kannattaa nähdä tänä viikonloppuna

  7. Kätilöksi opiskeleva Liine Kanerva seurasi avuttomana, kuinka harjoittelu­paikat jaettiin sekunneissa

  8. Kahden minuutin tajunnanräjäytys mullisti lahtelaispojan elämän, ja nyt hän on säveltäjä

  9. Kuka päättää, kuka on äärioikeistolainen?

  10. Matti Kujasalon näyttely lähenee taikuutta

Lue lisää kirjoittajalta

Jasmin Vahtera HS

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

EspooHS-lukemistoKauppakeskuksetKonkurssit

Luitko jo nämä?

Kommentit (116)

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää
Matti Hämäläinen

10:56

Mervi Pulkkinen: Kuinkahan suurta osaa ainutlaatuinen mahdollisuus tilata ruokaa Woltista Klarna-laskulle tässä paletissa näyttelee? Ei ravintolassa taida tätä mahdoll

Ainakin visa-debitissä on sama koroton maksuaika. Senkin kai yleinen kortin ominaisuus. Kortti ei edes ole maksullinen, ainakaan eräässä pankissa omaan tiliin yhdistettynä.
Jaripekka Jäntti

10:50

Thomas Miller: Hesarinkin aiemmin ihannoimia Woltin perustajapoikia olisi hyvä saada keskustelemaan asiasta. Teknologiajohtajina juhlitut olisi hyvä saada kertomaan

Räisänen Petteri: Kannattaisi ehkä perehtyä asioihin ennen kuin laukoo kommentteja. Siinä olet oikeassa, että kapeakatseisesti mitään mullistavaa ei ole. Mutta kun zoom

Jaripekka Jäntti: Todella kustannustehokasta, v. 2024 liikevoittoprosentti oli -327 %….😮

Matti Hämäläinen: Eihän firma voi pyöriä tappiolla 300 %. Siis kuluja 3 kertaa enemmän kuin tuloja? Et kai sinäkään voi.

Kysymys on harhasta. Täytyy olla aiem

Historia ei tunne Woltilla yhtään voitollista tilikautta, ennen Doordash kauppaakin tappiot satoja miljoonia.
Matti Hämäläinen

10:49

Terttu Virolainen: Jos voltin kautta kannattaa myydä halvalla voisi asiakkaita alkaa haalia hinnoittelemalla itse noutaville tai paikan päällä syöville alennusta saman v

Asiakaskunnat eivät ole identtisiä. Siten ne ja tulovirrat eivät korvaa tosiaan. Mutta sama hinnoittelu on järjenvastaista ja johtaakin konkurssiin ruokapaikassa, ei Woltissa.

Jos ruokapaikat sopisivat olla maksamatta omasta pussista rahtia, se tappaisi woltin siellä. On järjetöntä pyrkiä pieneen katteeseen suurella liikevaihdolla eli työllä ja kuluilla, kuin samaan tai pienempään katteeseen vähemmällä työllä ja kuluilla. Ongelmahan on ruokapaikkojen liian suuri määrä. Niiltä puutuu neuvotteluvoimaa wolttiin nähden. Woltilla kun on monopoli.

Alalle voisi kaiketi laillisesti tullaa uusi kilpailijoita. Niillä voisi olla terveempi liiketoimintamalli. Eivät ole globaaleja. Ehkä joku avoin yhtiö, jonka byrokratia on kevein mahdollinen mutta antaa markkana-asemaa enemmän kin kukin yksittäisenä. Periaatteessa tulot voidaan jakaa kunkin oman työnsosuuden mukaan. Yhtiön kuluista ovat kaikki yhtiömiehet vastuussa, mutta eihän niitä yhteisiä kiuluja ole paljon. Kaikki perustuu yhtiössä luottamukseen sen periaatteellisen yhteisvastuun vuoksi.

Toinen tapa olisi kai "tuottaja-osuuskunta" kuten vaikka meijereissä. Maidontuottajat kai omista ne.

Kummassakin mallissa oman työn "voitot" jää 100 %:sti sen synnyttäneille. Oma työ tuo parhaan katteen. Ei tarvitse pähkäillä, onko työntekijä. Ei ole, mutta tulotkin on nettona parempia terveessä toiminnassa. Se on liiketoimintaeriksi kuten kaikilla yrittäjillä. Mutta on riski myös ansaita hyvin!

Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun

Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja. Kirjautuneena saat käyttöösi myös artikkelin tallennuksen ja aiheiden seuraamisen.

Osaston luetuimmat