Ukrainalaisten sotapakolaisten riistoon liitetyt virolaisfirmat ovat toimineet myös Googlen datakeskuksen työmaalla Haminassa.
Rakennusliitto epäilee, että ukrainalaisilta työntekijöiltä on jäänyt saamatta jopa puolet palkasta.
Samaa virolaisten yritysten verkostoa on aiemmin epäilty työntekijöiden riistosta Turun telakalla ja rakennustyömailla.
Rakennusliiton asiantuntija Jussi Sakari vaatii lakimuutosta, joka tekisi pääurakoitsijasta vastuullisen alihankintaketjussa tapahtuneista väärinkäytöksistä.
HS:n tietojen mukaan ukrainalaisten sotapakolaisten riistoon liitetyt virolaisfirmat ovat toimineet myös Googlen datakeskuksen työmaalla Haminassa.
Rakennusliitto epäilee datakeskuksen työmaalla merkittäviä puutteita ukrainalaisten sotapakolaisten työehdoissa, esimerkiksi palkkauksessa ja työajoissa.
”Emme ole pystyneet selvittämään työehtoja niin hyvin kuin olisimme halunneet, mutta hankkimiemme tietojen perusteella on mahdollista, että jopa puolet palkasta puuttuu”, sanoo liiton asiantuntija Jussi Sakari.
HS:n tietojen mukaan datakeskuksen työmaalla on toiminut sama virolaisfirmojen rypäs, jonka STT uutisoi syyskuussa riistäneen ukrainalaisia Turun telakalla.
STT:n uutisoinnin jälkeen telakka purki kahden tällaisen firman, Hodes Oü:n ja Bongo Marine Oy:n, sopimukset.
Googlen datakeskus aloitti toimintansa Haminassa yli kymmenen vuotta sitten. Parhaillaan käynnissä ovat laajennusvaiheen rakennustyöt, joiden arvo on miljardi euroa.
Se tarkoittaa suurta työmaata, jonka alihankintaketjuihin myös ukrainalaisten epäilty hyväksikäyttö on HS:n tietojen mukaan piilotettu.
Työmaan pääurakoitsija on yritys nimeltä Exyte Finland. Sen alihankkijan alihankkija on suomalaisyritys nimeltä Piliste. Ukrainalaiset ovat esiintyneet työmaalla Pilisteen edustajina, mutta tosiasiassa he ovat olleet toisen firman työntekijöitä.
Rakennusliiton Sakarin mukaan Pilisteen projektipäällikkö kertoi hänelle, että Piliste on tilannut työntekijät Hodesilta ja maksanut heidän työstään Bongo Marinelle. Työntekijät ovat puolestaan olleet virolaisen HSSM Oü:n palkkalistoilla.
Hodesin, Bongo Marinen, HSSM:n ja muiden samaan verkostoon kuuluvien virolaisomisteisten firmojen välillä on tiiviit yhteydet, jotka käyvät ilmi lukuisin eri tavoin.
Niillä on esimerkiksi samoja osoitteita, puhelinnumeroita ja vastuuhenkilöitä.
Bongo Marine Oy:n hallituksen jäsen Henry Siilsalu toimii Hodesin myyntipäällikkönä. HSSM:n nykyinen omistaja Saller Lilloja omistaa myös Bongo Supply Oü:n, joka tunnettiin nimellä Bongo Marine Oü. Lilloja omisti aikaisemmin Optima Marine Oü:n, jonka nimissä työskenteli Hodes Rental Oü:n työntekijöitä Turun telakalla, sekä Hodes Workforce Oü:n, jonka Rakennusliitto asetti pari vuotta sitten saartoon ukrainalaisten hyväksikäytöstä.
HS ei tavoittanut Siilsalua tai Lillojaa.
Rakennusliiton Sakarin mukaan Pilisteen projektipäällikkö Kaarel Saar vahvisti hänelle, että ukrainalaiset ovat esiintyneet työmaalla virheellisesti Pilisteen työntekijöinä.
Lisäksi Saar kertoi Rakennusliitolle, että ukrainalaisten työt olivat loppuneet tai pian loppumassa. Tämä oli tapahtunut heti liiton selvitysten alettua. Liiton selvittäessä asiaa lisää ilmeni, että virolaisfirmat laittoivat ukrainalaiset allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan he irtisanoutuvat vapaaehtoisesti.
Vastaavaa toimintatapaa virolainen yritysrypäs käytti Turun telakalla.
Projektipäällikko Saar kertoo HS:lle, että hän puhui Rakennusliitolle vahingossa muista yrityksistä, mutta Haminan datakeskuksen työmaalla toimi Pilisteen alihankkijana vain Bongo Marine. Saarin mukaan Piliste aikoo hyvittää kaikki puuttuvat palkat ukrainalaisille. Saar sanoo, että Piliste ei ollut tietoinen Bongo Marinen taustasta.
”Sopimus on nyt purettu. Emme voi olla vastuussa muiden yritysten toiminnasta.”
Pilisteen toimitusjohtaja Helari Piliste kieltäytyi puhelinhaastattelusta. Hän viestitti ensin, että yhtiöllä on nollatoleranssi työehtojen rikkomiseen ja että kaikki alihankkijat ovat suomalaisfirmoja.
Kun HS kysyi, miksi virolaisfirman ukrainalaiset työntekijät ovat esiintyneet työmaalla Pilisteen edustajina, toimitusjohtaja vastasi, että ”joku on tehnyt rekisteröinnissä virheen”. Hän ei vastannut kysymykseen siitä, mitä tämä tarkoitti.
Googlen viestinnän edustaja Michiel Sallaets kertoi ensin, ettei yhtiöllä ole käsitystä epäkohdista Haminan datakeskuksen työmaalla. HS:n kerrottua mistä oli kyse, yhtiö vastasi ”tulleensa tietoiseksi” alihankkijansa toiminnassa havaituista ongelmista. Googlen mukaan kyseinen alihankkija tekee nyt työtä Rakennusliiton kanssa ongelmien ratkaisemiseksi.
HS soitti virolaiseen numeroon, joka Bongo Marinelle on merkattu kaupparekisteriin. Vastaaja lopetti puhelun kuultuaan, että soittaja on toimittaja.
HS tavoitti tavoitti puhelimitse virolaisen Henry Kiben, joka on Viron kaupparekisterin mukaan Hodes-yhtön toimitusjohtaja. Kibe sanoo, ettei Hodesilla ole mitään toimintaa Haminan datakeskuksen työmaalla.
”Hodes ei toimi Suomessa tällä hetkellä, ei ole toiminut pariin kuukauteen.”
STT uutisoi runsas viikko sitten, että Hodes jatkaa edelleen työntekijöiden rekrytointia Suomessa.
Kibe kiistää HS:lle tietävänsä mitään myöskään Bongo Marinen tai HSSM:n toiminnasta Haminan datakeskuksen työmaalla. Hän myös kiistää Hodesin polkeneen ukrainalaisten työehtoja Turun telakalla, syyttää ongelmista työntekijöitä ja sanoo Hodesin purkaneen itse sopimuksensa telakalla.
Rakennusliiton Sakarin mielestä Haminan datakeskuksen työmaa toimii esimerkkinä alan ongelmista laajemminkin.
”Meitä huolestuttaa eniten se, että näinkin merkittävissä rakennushankkeissa on töissä yrityksiä, joista pääurakoitsija ei tiedä mitään, ja työntekijät esiintyvät työmaalla väärin tiedoin”, Sakari sanoo.
Väärillä tiedoilla työmaalla esiintyminen on Sakarin mukaan lisääntynyt rakennusalalla. Työntekijöitään riistävät yritykset kiertävät sillä tavoin esimerkiksi kevytyrittäjien käyttöön kohdistuvaa kieltoa, jonka moni pääurakoitsija on ottanut käyttöön.
Suomessa ei ole järjestelmää sen varmistamiseksi, että työntekijä on aidosti työsuhteessa johonkin yritykseen. Toisin on Virossa, jossa on työsuhderekisteri. Sekä Rakennusliitto että alan työnantajia edustava Rakennusteollisuus ovat lobanneet työsuhderekisteriä, mutta hanke ei ole saanut poliittista kannatusta.
Sakarin mielestä vaikuttavin keino olisi silti laissa säädetty pääurakoitsijan vastuu alihankintaketjussa tapahtuneista väärinkäytöksistä, kuten puuttuvista palkoista. Tällä hetkellä pääurakoitsijan vastuu ulottuu vain suoraan sopimuskumppaniin.
”Pääurakoitsijan vastuu muuttaisi aidosti toimialaa. Työperäinen hyväksikäyttö on pirullinen ongelma, jota ei voida koskaan ratkaista täysin, mutta siitä voidaan tehdä mahdollisimman vaikeaa.”
Sakari pitää selvänä, että pääurakoitsijat veisivät lakimuutoksen sopimusehtoihinsa eli maksumieheksi joutuisi lopulta se yritys, jonka aliurakoitsija polkee työehtoja.
”Se pakottaisi myös aliurakoitsijat valitsemaan omat aliurakoitsijansa paremmin.”
Myös työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia puuttua hyväksikäyttöön tulisi vahvistaa, Sakari sanoo. Hän ottaa esimerkiksi tuoreen tapauksen Kiuruveden biokaasulaitoksen työmaalta, josta löytyi paljon epäkohtia.
Yksi yrityksistä oli maksanut romanialaisille työntekijöilleen peruspalkkaa, joka oli yli 60 prosenttia pienempi kuin työehtosopimus edellytti. Ylitöistä ei maksettu ja sunnuntailisä oli yksi prosentti, mitä työnantaja selitti sillä, että hän soveltaa työntekijöihin Romanian lainsäädäntöä.
Koska työurakka oli jo ohi, työsuojeluviranomainen ei käytännössä voinut kuin edellyttää, että yritys noudattaisi työehtosopimusta seuraavan urakan kohdalla. Maksamatta jääneet palkat jäivät työnantajalle.
Savon Sanomat uutisoi tapauksesta lokakuussa. Rakenteilla oleva biokaasulaitos kuuluu Suomen Lantakaasu Oy:lle, jonka omistavat St1:n Biokraft ja Valio.
Työsuojelun vastuualueen johtaja Markku Rautio totesi Savon Sanomissa, että yritykselle työehtojen laiminlyönti ”voi olla kannattava, kun saavutettu hyöty voi olla jopa monisatakertainen mahdollisiin sanktioihin nähden”.
Raution mukaan Suomen Lantakaasu Oy:n tapauksessa suomalainen yhteiskunta tukee ”merkittävästi hanketta, jossa rikotaan lakia”.
”Vaikka rikkomus tehdäänkin alihankintaketjussa, ei päätoteuttaja voi ummistaa silmiään laiminlyönneiltä.”
