Digipalvelut suunnittelee ”keski-ikäinen IT-Jari”, ja siksi ikäihmisten on vaikea käyttää niitä, sanoo tutkija

Tuore väitöstutkimus paljastaa, että hyvin­vointialueiden digi­palveluissa on ikääntyneiden näkökulmasta merkittäviä puutteita.

Vanha nainen juttelee pöydän ääressä tabletin näytöllä olevan hoitajan kanssa.
Kotihoidon hoitaja jutteli etäyhteydellä Hankasalmen maaseudulla asuvalle Alli Rossille tammikuussa 2025. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Digipalvelut voivat olla käteviä, mutta ne eivät useinkaan vastaa ikäihmisten tarpeita.

Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus paljastaa, että hyvinvointialueiden digipalveluissa on merkittäviä puutteita ikääntyneiden näkökulmasta.

Väitöstutkija Viivi Korpelan yhteiskuntapolitiikan väitöskirja tarkastelee muun muassa ikäihmisten mahdollisuutta käyttää Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisia palveluita.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointialueen digipalveluissa on vielä paljon kehitettävää, sillä ne ovat usein suunniteltu huonosti ikääntyneiden näkökulmasta. Vanhustyön keskusliiton mukaan tilanne on samanlainen koko maassa.

– Olemme puhuneet, että palvelut suunnittelee keski-ikäinen IT-Jari, joka ei tiedä millaista on olla vanha. Esimerkiksi kosketusnäytön käyttö vaikeutuu, koska ikääntyessä sormenpäät usein kuivuvat, Korpela kertoo.

Nuori nainen, Viivi Korpela, katsoo kameraan hymyillen.
Viivi Korpela haastaa pohtimaan sitä, rakennetaanko digitaalista yhteiskuntaa kaikille vai ainoastaan alle 75-vuotiaille. Kuva: Star Image

Korpela on huolissaan myös siitä, että ikääntyneet nähdään usein yhtenäisenä joukkona, joka on jäänyt digitaalisesta kehityksestä jälkeen.

– Tämä on hyvin vaarallinen käsitys. Kun ihminen tarpeeksi usein lukee tai kuulee tällaista itsestään, hän alkaa uskoa siihen, Korpela sanoo.

Ikääntyneet kokevat jäävänsä yksin

Korpelan tutkimuksen mukaan vastuu ikääntyvän oppimisesta jää usein perheelle, mikä voi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita.

Läheisten apu on välttämätöntä, mutta samalla se voi herättää häpeää tai turhautumista. Aikuisten lasten kiireet johtavat helposti siihen, että he auttavat liikaa. Asiat hoidetaan ikäihmisen puolesta, eivätkä taidot silloin kehity.

– Ikääntyneet itse kertovat, että ovat jääneet yksin tämän asian kanssa, Korpela kertoo.

Nuori mies opastaa iäkkäälle naiselle kännykän käyttöä.
Joutsassa kunta tarjoaa digiapua yli 70-vuotiaille. Maija Salonen ja yrittäjä Jere Malin kävivät läpi kännykän ominaisuuksia lokakuussa 2025. Kuva: Riikka Niutanen / Yle

Tutkimuksessa selvitettiin myös, mikä on ikäihmisille paras keino oppia digitaitoja. Korpela tutki asiaa Jyväskylän ikääntyvien yliopiston vertaisneuvojien avulla.

Selvisi, että tehokkain tapa oppia on vertaistuki.

Kun ikääntynyt opastaa toista ikääntynyttä, heillä on tilanteesta yhteinen ymmärrys. Oppiminen helpottuu, kun jaetaan sama kokemus siitä, että uusia taitoja tarvitaan, ja yhteiskunnan vaatimuksiin on pystyttävä vastaamaan.

Iäkäs mies digitalisoi vanhoja kirkonkirjoja tietokoneelle.
Digiosaaminen ei ole iästä kiinni. Sukututkija Åke Johansson digitalisoi vanhoja kirkonkirjoja helmikuussa 2025. Kuva: Carmela Johansson / Yle

Korpela haluaa tutkimuksellaan nostaa keskusteluun sen, millaista digitaalista yhteiskuntaa olemme rakentamassa.

– Pitäisi saada muutos siihen, miten keskustelemme ikääntymisestä ja digitaidoista, Korpela sanoo.

Hän muistuttaa, että ikäihmiset ovat valtava voimavara yhteiskunnalle.

– Se jää piiloon, jos puhumme heistä vain keskiarvoina tai yleistämme heitä liikaa.

Korpelan väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 15. marraskuuta 2025.

Joutsassa kunta tarjoaa ikääntyneille digiapua. Videolla 75-vuotias Maija Salonen kertoo, miksi digiapu -malli toimii hyvin:

Muokattu 14.11.2025 klo 11.14. Alkuperäinen lause: ”väitöskirja tarkastelee muun muassa ikäihmisten mahdollisuutta käyttää hyvinvointialueen digitaalisia palveluita” on muutettu muotoon: ”väitöskirja tarkastelee muun muassa ikäihmisten mahdollisuutta käyttää Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisia palveluita”.