Kun Juha Pentikäinen sairastui, Helsingistä ei ollut löytyä turvallista kotia

Suomessa on pian neljännesmiljoonaa muistisairasta, mutta Marja Pentikäinen ei löytänyt Helsingistä yhtäkään muistisairaalle sopivaa asuntoa. Konstit piti keksiä itse.

Juha Pentikäinen istuu usein parvekkeella nuoruudesta asti tutussa keinutuolissa katsomassa merelle. Puoliso Marja Pentikäinen on opiskellut uuden ammatin tehdäkseen kodista muistisairaalle turvallisen ja rauhallisen. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Meidän on pakko muuttaa, Marja Pentikäinen ajatteli.

Koti rivitalossa oli kaunis, mutta siellä oli liian monta vaaranpaikkaa Alzheimerin tautiin sairastuneelle Juha Pentikäiselle.

Mies loukkaantui portaissa tai harhaili yksin pitkäksi aikaa saunaan tai ulos jostain asunnon monista ovista. Vaimon piti olla koko ajan varuillaan.

Lue maksutta 27.10. astiVoit irtisanoa tilauksen koska tahansa
Katso muut tarjoukset
Helsingin Sanomien digitilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

  1. Drooneja on yhtäkkiä kaikkialla – Mistä se kertoo?

  2. E on Anna Erikssonin erikoisen ja rohkean elokuvauran paras teos

  3. Uudesta keski­aika­sarjasta on leikki kaukana, eikä kenelläkään ole värikästä päällä edes juhlissa

  4. Asukkaat omivat kaikessa hiljaisuudessa yhteistä rantaa, eikä kaupunki aio puuttua asiaan

  5. Tuorein kohu poliitikon osallistumisesta tv-kilpailuun johti pohdintaan peli­säännöistä Sdp:ssä

  6. Yli 30-vuotiaan Amorphisin levyistä ei löydy yhtään hutia

  7. Kuten korttipakassa, tässä ristikossakin on neljä ässää!

  8. Juhana Brotherus on puhunut asunnoista 15 vuotta, ja pian se on loppu

  9. Julia Kuutilla oli lapsena ehdoton liikuntakielto, nyt hän on noussut huipulle biljardissa

  10. Ateneum väänsi kolme vuotta, ja pian suomalaiset näkevät tiukasti vartioidut teokset

Lue lisää kirjoittajalta

Maija Aalto HS

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

HelsinkiAlzheimerin tautiAsuminenHS-lukemisto

Luitko jo nämä?

Kommentit (4)

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää
Irma Vahvaselkä

12:44

ELINA STORDELL: Kiitos Hesarille kiinnostavasta jutusta ja Marja Pentikäiselle oivalluksesta. Olisipa hienoa, jos muistisairaille sopivia asuntoja olisi tarjolla siin

Hyviä ideoita, esim. tuo ”naamio-ovi” ja värikkäät vaatteet.

Toivoisin, että aihepiirin käsittelyä laajennettaisiin YKSIN asuvien muistisairaus-diagnoosin saaneiden asumisjärjestelyihin, jotta vanhuksella olisi mahdollisuus TURVALLISEEN elämään kotona. Kuitenkin eettisesti hyväkdyttävissä yksityiselämän suojan rajoissa.

Lähiomaiset ja ystävät paikkakunnalla usein ovat hoidossa mukana. Omaiset kuitenkin asuvat useinkin jopa satojen kilometrien päässä, joten heille asioiden viikottainenkin hoito on raskasta. Tai useilla ei ole omaisia lainkaan.

Hyvinvointialueen Kotihoidon piipahtaminen ei takaa 24 h turvaa. Huoli-ilmoituksen tekoon ei useinkaan reagoida. Vanhuksen soitot hätäkeskuksiin ovat rasite sinne ja myös sairaalapäivystyksille, joista vanhus hetimiten palautetaan.
Vanhuksen naapuri ovikellon rimputtelu tai harhailu huolettavat.

Miten asunto-osakeyhtiössä on hoidettu tilanne, jossa yksi vanhus aiheuttaa huolta pärjäämisestä tai ongelmia/häirintää muille asukkaille? Miten häirikkövanhuksesta saadaan tieto viranomaiselle tai muualla asuvalle omaiselle? Onko hyviä ideoita?

Miten esim. järjestöt, mm. hyväntekeväisyys- ja eläkeläisyhdistysten ystävä-ryhmät ottavat vanhuksen mukaan, hakemalla eri tilaisuuksiin, ulkoilemaan, kahville tai menemään kotiin visiitille?

Olisiko hyviä kokemuksia siitä, että vanhus muuttaisi esim. lapsen, sisarensa tai ystävänsä isoon asuntoon tai pihapiiriin rakennettuun pikkukotiin?

Onko hyviä kokemuksia siitä, että yksin asuvan vanhuksen isoon asuntoon olisi muuttanut esim opiskelija, lähisuvun nuori tai eläköitynyt ihan ulkopuolinen yksinasuva?

Miten kodin uusi teknologia ja turvajärjestelmät antavat lisäturvaa, jotta
hella/uuni ei aiheuta tulipaloa? Miten esim. vaatteen älysiruja hyödyntäen omainen voisi etsiä kännykällään ulos karannutta? Miten älymattoanturoita tai turvaranneketta voidaan hyödyntää vanhuksen kaatumisen tai sairauskohtauksen huomaamiseksi?

Näiden asioiden ja ongelmien kanssa moni nytkin puuhastelee.

Leena Viilo

11:42

Lukittavaa tilaa, se ensimmäinen asia. Jos kyse on omasta kodista niin esimerkiksi lukko siivouskomeroon on jo yksi asia, olen törmännyt vessaharjaan keittiössä missä siitä oli tulossa/tullut tiskiharja. Ei lieden sulake ole normaalissa uudessa sähkötaulussa enää sulake joka otetaan pois. Ei myöskään ole pesukone "turvassa". Sinne menee mitä menee ja sitten jonkun osaavankin laittama pesukoneellinen yhtäkkiä on onkin katkaistu. Vaateet voivat olla jääkaapin pakastimessa kun heräät. Ylipäätään pitäisi olla kuten vanhusten laitoshoidossakin lukittava vaatekaappi niin vaatteille kuin liinavaatteillekin mutta sensijaan esille pitää jättää mahdollisuus tavaroide järjestelyyn mutta tavarat pitää miettiä samoin se kaluste mihin niitä järjestellään. Ulko-oveen hälytin se avaamisesta yöllä. Kodinkoneille siis pienille pitää niillekin olla lukittava komero samoin ruokatarpeille, muutoin on kahvijauhe vesisäiliössä ja tukkii laitteen. Kaikki paperit siis esim vanhemmat sairaskertomukset pitää olla lukitussa tilassa. Silti pitää olla mahdollisuus dementoituneen "olla kotona" eli mahdollisuus puuhailuun usein tavallisten kotitöidenkin osalta mutta harkitusti välineillä joilla ei synny haittoja, voi olla vaikka harja ja kihveli. Pölyjä voi pyyhkiä jos särkyvä on poistettu suojaan jonnekin. Sitten on se oikea siivoaminen joka ei ole suinkaan aina mahdollista silloin kun dementikko on kotona. Esimerkiksi roskien ulosvienti pitää kenties tehdä kun asukkaat ovat poissa, koska dementikko uskoo tarvitsevansa jokaisen jogurttipurkinkin vielä. Kotisiivoojan palkkaaminenkaan ei siis aina ole mahdollista. Pitää myös muistaa poistaa kaikki kynttilät ja tulitikut eli kuten sadun värttinä, ja silti niitä voi jostakin sitten ilmaantua lisää. Pitää muistaa että mikroaaniuultouunit pannaan päälle vaikka millä sisällöllä tai tyhjänä ja tuleen syttyminen mahdollinen. Hellan olisi varminta olla turvaliesi, ainakin jos ajattelee itsekin kokkaavansa joskus.

Kuvaamani on kooste useasta dementikosta.
Markku Lahtinen

11:05

Hyvä näkökulma, toki tekstissä kuvttu taloudellinen asema antaa ehkä keskimääräistä enemmän voimia ja mahdollisuuksia elämän järjestämiseen.

Ellei rahaa ole, keinot ovat hieman rajallisemmat. Tavaroiden karsiminen ja yksinkertaistaminen ovat toki hyviä juttuja, jotka toimivat aina. Seuraavassa muutamia käytännössä kokeiltuja ilmaisia keinoja.

Sanomattakin on selvää, että näitä ei voi millään muotoa suositella kenellekään. Keinot vain heijastavat sitä, miten erilaisissa todellisuuksissa vanhuksemme elävät.

Turvaliesi on kallis uudistus. Irrottamalla lieden sulakkeet yöksi ei ole vaaraa yöllisistä kahvinkeittoyrityksistä.

Jos vanhus kaatuu ulkona, häntä ei saa enää sisään, vaan ainoa keino on soittaa ambulanssi. Siksi kaikki hänelle sopivat saappaat ja ulkokengät on piilotettu. Lisäksi ulko-ovessa on kaksiosainen lukitusmekanismi sisältäpäin.

Kaikki terävät veitset on piilotettu saavuttamattomiin paikkoihin.

Vessareissujen, kaatuilun, harhailun ja sotkun minimoimiseksi suositaan yöllä virtsapullon käyttöä.

Tässä tilanteessa vaaleat pinnat ja lyhyet kulkureitit jäävät toissijaisiksi toiveiksi.

Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun

Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja. Kirjautuneena saat käyttöösi myös artikkelin tallennuksen ja aiheiden seuraamisen.

Osaston luetuimmat