Asioitko brittien kanssa? Opettele ainakin nämä kohteliaat fraasit, jotka tarkoittavat ihan muuta kuin luulisi

Britit kätkevät todellisen viestin kohteliaisuuspuheen alle, kirjoittaa HS:n Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä. Palstalla kirjoitetaan arjesta ja sen ilmiöistä eri puolilla maailmaa.

Sotilasparaati Lontoossa.


Lontoo

Suomalaisena introverttina olen aina helpottunut, kun puhelias ja seurallinen brittituttavuus sanoo, että ”meidän pitää nähdä uudelleen mitä pikimmiten”.

Miksi ihmeessä?

Siksi, koska tiedän, että huoleen ei ole aihetta.

Kohteliaalla britillä ei ole aikomustakaan edistää uutta tapaamista sen enempää lähi- kuin kauemmassakaan tulevaisuudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Kommentit (16)

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää
Jani Mäntynen

6.4. 18:32

Tämähän on melkein sama kuin mitä ilmauksia minä käytän ihan suomenkielessä. Vastailen positiivia asioita vaikka ajattelen ihan muuta kyseisestä asiasta tai tilanteesta. Olen siis luonteeltani konfliktin väittelijä. Toki tuo ensimmäinen on sellainen, jota käytän hyvin varoen, koska keskustelukumppani saattaa ihan tosissaan alkaa järjestämään seuraavaa tapaamista.
ISKO KUHA

6.4. 18:22

Seppo Laine: Hyviä luonnehdintoja, allekirjoitan jutun viestin täysin. Millä sitten erottaa milloin britit tosissaan? Se voi näkyä erityisinä sanoina, mutta ennen

Hollantilaisten kollegojen kanssa prototyyppilaivoja rakentaneena (ja rankoissa kenttätilanteissa käyttöönottaneena) en kyllä sanoisi, että heidän kanssa on helppoa.

Heiltä usein puuttuu tilannetaju kokonaan, vaikkapa silloin kun yhteinen asiakkaamme on kolmantena jalkana paikalla. Tosin sosiaalinen sujuvuus ei aina ole meidän suomalaistenkaan vahvin osaamisalue.
Leo Aho

6.4. 18:00

Jarmo Ikonen: Mutta eikös se siten mene niin, että juuri tästä (jonkinlaisesta imperiaalisesta menneisyydestä ja leuhkuudesta) kumpuaa se ns. "brittiläinen huumori"

"Mutta eikös se siten mene niin, että juuri tästä (jonkinlaisesta imperiaalisesta menneisyydestä ja leuhkuudesta) kumpuaa se ns. "brittiläinen huumori", .."

P.G. Wodehouse tulee ensimmäisenä mieleen. P.G.W. kohdistaa humoristiset henkilökuvauksensa ylemmän luokan edustajiin, hieman samaan tapaan kuin "Kyllä, herra ministeri" valtionhallinnon edustajiin. Kummassakin tapauksessa kohteet, eivät niin sanotusti, edusta "penaalin terävämpiä kyniä".

Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun

Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja. Kirjautuneena saat käyttöösi myös artikkelin tallennuksen ja aiheiden seuraamisen.