17-vuotias Pinja on sairastanut anoreksiaa neljä vuotta. Hän saa hoitoa Syömishäiriökeskuksessa, jonka toiminta on nyt vaarassa päättyä. Kuva on Pinjan maalaama.

”En olisi elossa, jos en olisi päässyt tänne”

Jos syömishäiriö kehittyy vaikeaksi, se voi tappaa. HS tapasi kolme nuorta, jotka saavat ympärivuorokautista hoitoa sairauteensa. Syömishäiriökeskuksen toiminta uhkaa loppua kokonaan.

| Päivitetty

”Mä en parane ikinä. Tämä on nyt se kerta, kun en enää selviä”, kuvaa 20-vuotias Anni hauraalla äänellä tunnelmiaan. Näin hän vasta äsken ajatteli.

Anni on sairastanut anoreksiaa seitsemän vuotta. Sairaus on vienyt häneltä koko nuoruuden. Syksyllä Anni pelkäsi, että se vie koko elämän.

”Mutta sitten mä pääsin tänne.”

Lue maksutta 6.10. saakkaTilaus päättyy automaattisesti
Katso muut tarjoukset
Hesarin digitilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

  1. Kalenteri ei kerro todellista ikääsi – On olemassa toinen mittari, joka ennustaa myös kuoleman riskiä

  2. Nooa Herrero, 16, tajusi jo ilma­lennon aikana olevansa pulassa – maassa kamala tilanne valkeni heti: ”Ei tämä voi olla totta”

  3. Italialaiset ratkaisivat Päivi Välilän raha­huolet loppu­elämäksi – Metsät ja pellot katoavat ”aurinko­peltojen” tieltä

  4. Välittäjät kertovat röyhkeydestä, joka asunto­kaupassa nyt näkyy – ”Keplottelu kolahtaa omaan nilkkaan”

  5. Matilda Wirtavuori on poikkeuksellisen kaunis, mutta itse hän näki peilissä vuosien ajan ruman naisen

  6. Harva poliitikko saa hurmosta aikaan, mutta tämä nainen on poikkeustapaus

  7. Tommi Partanen ei omista juuri mitään paitsi asuntoja – ”En kaipaa sänkyä millään tavalla”

  8. Timo Mustosen vaimo jäi suljetun itärajan toiselle puolelle – Kuukausien jälkeen rakkaus voitti fyysiset esteet

  9. Uusiseelantilainen lentäjä virui vankina Indonesian sade­metsässä 593 päivää, kunnes suomalainen Juha Christensen sai hänet vapaaksi

  10. Ravitsemus­terapeutin mielestä aterian jälkeen kannattaa syödä kourallinen herkkua joka päivä

Lue lisää kirjoittajalta

Marianne Riiali HS

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Kommentit (23)

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää
Pekka Nieminen

21.4. 16:01

Jutusta ei kylläkään käy kunnolla ilmi miten hoito Syömishäiriökeskuksessa eroaa Husin tarjoamasta. Erityisesti en tajua seutraavan kappaleen antia:
"Julkisen sektorin yksiköissä kuten Husilla syömishäiriön hoito painottuu usein ravitsemustilan korjaamiseen. Hus linjaa, että muut vakavat psykiatriset sairaudet on hoidettava kuntoon ennen kuin voi saada hoitoa syömishäiriöyksikössä."

Syömishäiriöt ovat vakavia tilanteita. Usein julkista sektoria syytetään siitä että hoito jää lyhyeksi ja kotiutus tapahtuu liian nopeasti. Tästäkö on lopulta kyse?

Essi Kykyri

21.4. 15:32

Jere Hankonen: Paikassa harjoittelun tehneenä harmittaa syvästi, että keskukseen hoitoon pääseminen on 2023 alun jälkeen muuttunut hankalaksi. Työntekijän kannalta t

Susanna Räyhäntausta: En tunne Syömishäiriökeskuksen toimintaa, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että läheiseni todella näytti voivan mieleltään paremmin, kun häntä ho

Essi Kykyri: Aivan taatusti sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta voi saada hyvää ja potilasta tukevaa hoitoa. Ihmiset ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisia

Susanna Räyhäntausta: Kyllä juuri näin, molemmista voi saada hyvää hoitoa ja parhaimmillaan täydentävät toisiaan.

Mielestäni artikkeli kuitenkin antaa liian mustava

Puhut täyttä asiaa, ja olen erittäin iloinen, että läheisesi voi paremmin ja on saanut itselleen sopivaa hoitoa.

Huoleni kohdistuukin tähän maksusitoumusten puutteisiin. Olen itsekin ollut aikoinaan hoidossa HUSin syömishäiriöyksikössä ennen yksityiseen pääsyä, ja sekin mahdollistui silloin oman kunnan maksusitoumuksen turvin, julkiselta julkiselle (en ole Helsingistä kotoisin enkä sairastaessa asunut siellä). Täytyy muistaa, että kaikkialla Suomessa, kaikilla sote-alueilla, ei todellakaan ole HUSin yksikköä vastaavaa hoitoa tarjolla julkisella puolella. Jos maksusitoumuksia oman alueen ulkopuolelle ei tosiaan enää myönnetä, hoidossa joutuu tyytymään siihen mitä on. Se ei välttämättä riitä.

Lisäksi haluaisin sanoa, että isoin tekijä syömishäiriöstä toipumisessa on tuen lisäksi omalla motivaatiolla, ja motivaation syttyminen vaatii toivoa paremmasta. On haastavaa uskoa parempaan ja löytää toivoa, jos jokainen hoitoyritys menee samalla normaalipainoon ja ulos -kaavalla.
Mirka Lappalainen

21.4. 15:32

Samantyyppisiä, yksityisiä toimijoita oli vuosia sitten useampiakin Suomessa. Kun useammat kunnat lopettivat maksusitoumusten myöntämisen, jo silloisesta taloustilanteesta johtuen, ymmärtääkseni ainakin Kokkolan syömishäiriöklinikka joutui sulkemaan ovensa, ja varmaan moni muukin. Tämänkin vuoksi pidän ehkä hieman omituisena nostaa nyt juuri tämä, yksittäinen toimija ihan tällä tavoin esille. Ehdottomasti on hyvä, että syömishäiriöhoidon laadusta puhutaan ja sen puutteista julkisella puolella, mutta hieman tämä nyt mainokselta näyttää.

Lisäksi muutama sanavalinta huolestuttaa. Ihan artikkelin alussa korostetaan, miten tuonne päätyvät vain kaikkein vakavimmin oireilevat, kaikkein vaikeimmat tapaukset. Syömishäiriöt ovat hyvin kilpailullisia sairauksia, ja kilpaan liittyy juuri se, kuka on "sairain". Huolestuttaa, että joku sairastunut ajattelee tuon luettuaan, ettei ole tarpeeksi sairas, ettei ole vielä tarpeeksi vahingoittanut itseään. Siitä kuitenkaan ei ole kyse. Tuossa paikassa hoidettavat tietenkin ovat vakavasti sairaita, mutta sinne pääsyssä on kyse monesta muustakin asiasta, mm.byrokratiasta, tuurista, sijainnista. Hyvää hoitoa ja hoitopaikkaa ei välttämättä saa, vaikka kuinka sen ansaitsisi.

Mutta edelleen - hyvä, että syömishäiriöiden hoito, hoidon laatu ja saatavuus nostetaan esiin. Artikkeleissa kuitenkin olisi äärimmäisen tärkeää välttää näitä mahdollisesti triggeröiviä ilmaisuja ja sairauden romantisointia.

Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun

Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja. Kirjautuneena saat käyttöösi myös artikkelin tallennuksen ja aiheiden seuraamisen.

Osaston luetuimmat