Velkavivun toinen puoli

Ruotsissa voi vaurastua vain omistamalla ja se on yksi syy jengirikollisuuteen, sanoo palkittu taloustoimittaja Andreas Cervenka. Hänen kirjansa Ahne Ruotsi kertoo, millaista tuhoa velkatalous tuottaa yhteiskunnalle.

Norr Mälarstrand -katu Tukholmassa. Kungsholmenin kaupunginosa on tunnettu korkeista neliöhinnoistaan. Kuva: Tomas Oneborg / Svenska Dagbladet

Ruotsalainen taloustoimittaja Andreas Cervanka teki vuonna 1994 yhden elämänsä tärkeimmistä päätöksistä. Hän osti Uppsalasta vanhempiensa avustuksella pienen yksiön. Asunto maksoi keskimääräisen ruotsalaisen vuosipalkan verran.

Tänään samaisesta asunnosta joutuu pulittamaan 12 vuoden vuosipalkan.

Lue maksutta 19.9. saakkaKahden viikon tutustumisjakso päättyy automaattisesti.
Katso muut tarjoukset
Hesarin digitilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

  1. Ultra Bra tekee paluun – ”En epäröinyt ollenkaan”, sanoo Terhi Kokkonen

  2. Ruotsi on matkalla tuhoon, sanoo palkittu talous­toimittaja – Näin seko­päinen asunto­markkina syöksee ihmiset jätti­velkoihin

  3. Julkinen nöyryytys sai ymmärtämään, miten vaikeaa on suhtautua vammaisiin

  4. Ruotsin järkyttävin ympäristörikos oikeudessa: Tällainen on epäilty nainen kaiken takana

  5. Jo Rautatieasema oli Helsingissä shokki, kertoo pohjoisesta muuttanut Saaga Suonvieri

  6. Pariisi halusi eroon ”potku­lauta­jätteestä” – Mikä muuttui, kun vuokra­­skuutit kiellettiin?

  7. Kolme kreikkalaista perusti ravintolan, jollaista Helsingissä ei ole ennen nähty

  8. Tutkijat varoittavat suosituista koirien ”rotu­risteytyksistä” – Ei poista ongelmia

  9. Ukraina teki taas saman virheen – Zelenskyi vihjailee syyllisen löytyvän lännestä

  10. Tulokset 20 liikkeen testissä ennakoivat kuoleman­riskiä: ”Merkittävä ero”, sanoo suomalainen professori

Lue lisää kirjoittajalta

Anu-Elina Lehti HS

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Kommentit (31)

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää
Dimitar Valtakari

11:45

Andreas Cervenkan esimerkki pienestä yksiöstä joka aikoinaan maksoi vuosipalkan verran ja tänä päivänä 12 vuosipalkkaa on jokseenkin räikeä. Tällaisiin lukuihin päästään kun hankitaan yksiö kaupungin parhaalta paikalta vuosipalkan ollessa varsin pieni. Asuntojen merkittävä hinnannousu on fakta. Pankista on saanut myös edullista lainaa pitkällä takaisinmaksuajalla. Kun asuntovelkaa lyhennetään vuositasolla himpun verran, jos sitäkään, lopputulos on että velan lopullinen määrä saattaa ylittää asunnon alkuperäisen hinnan peräti kaksi- tai kolminkertaisesti. Tämä osaltaan luo painetta asuntojen myyntihintojen merkittävään nousuun.

Ruotsissa valitellaan myös vuokra-asuntojen vähyyttä. Todettakoon että sekä Ruotsissa että Suomessa noin 30% väestöstä asuu vuokralla. Toisin kuin Suomessa, Ruotsin aikuisväestöstä suurempi osa asuu vuokralla. Näin erityisesti nuorten aikuisten on hankalaa löytää vuokra-asunto. Ruotsissa vuokralla asuminen on joissakin tapauksissa houkutteleva tai peräti edullinen vaihtoehto. Osalle vuokralla asuminen on ainoa vaihtoehto. Vuokralla asumisesta ei kuitenkaan kerry omaa pääomaa. Ne ihmiset jotka ovat viimeisen 30-40 vuoden aikana asuneet vuokralla ovat käytännössä jäänet kokonaan paitsi oman omistusasunnon tuomasta merkittävästä arvonnoususta.
Kimmo Kalliojärvi

10:52

Juha Nieminen: En osaa sanoa, missä määrin tilanne johtuu kiinteistömarkkinoista, mutta tilastojen mukaan varallisuus jakaantuu Ruotsissa todella epätasaisesti (weal

Jarmo Korhonen: Myös tätä varallisuusjakaumaa voi suhteuttaa talouskasvuun. Tulonjako on Suomessa ääritasainen, varallisuutta ei ole myöskään kertynyt maahan jääneill

Suomi on maailman varakkaimpia maita. Bkt per capita on 34. maailmassa n. 200:sta maasta ja EU:n keskiarvon yläpuolella. Taakse jäävät mm. Kanada, Ranska, Britannia, Japani, Etelä-Korea ja Kuwait.
Leo Turunen

10:51

Älyttömistä on vuokra-asuntojen ketjuttaminen. Siinä voi olla 8 vuokraajaa ennen sinua. Pienissäkin kaupungeissa vuokra-asunnon saaminen kestää 7 vuotta. Aiemmin asuminen perustui vuokra-asumiseen

Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun

Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja. Kirjautuneena saat käyttöösi myös artikkelin tallennuksen ja aiheiden seuraamisen.