Hallitus kielsi aluesairaaloilta vaativat leikkaukset - nyt yksityiset terveysfirmat pääsevät niitä tekemään: ”Aiheuttaa epätasa-arvoa”
Hallitus esitteli keskiviikkona voimakasta kritiikkiä osakseen saaneet lakiesitykset leikkaushoidon järjestämisestä ja ensihoidosta eduskunnan täysistunnossa. Esimerkiksi SDP katsoo, että ”hallitus koplaa sekoilullaan ison siivun leikkaustoimintaa yksityisille markkinoille”. Oppositiopuolueiden lisäksi monet sairaanhoitopiirit ovat vastustaneet uudistusta.
Jos esitykset menevät läpi, yksityisten terveysyritysten asema vahvistuu.
Hallitus on jo keskittänyt nukutusta ja laajaa puudutusta vaativia leikkauksia keskussairaaloihin ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien suuriin sairaaloihin. Monet julkiset sairaalat ovat joutuneet lopettamaan nukutusta vaativien leikkausten tekemisen, kun keskittämisasetus astui voimaan vuoden 2018 alussa.
– Nyt sellainen mahdollisuus tarjottaisiin yksityisille toimijoille, jotka sijaitsevat alle 30 minuutin ajallisen matkan päässä päivystävästä sairaalasta, kritisoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) lausunnossaan.
Protestointia
Monet sairaanhoitopiirit ihmettelivät lausunnoissaan, miksi hallitus haluaa muuttaa tuoretta asetustaan näin pian. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen myöntää, että yksityiset terveysyritykset ovat protestoineet keskittämisasetusta vastaan.
Keskittämisasetus olisi vienyt myös yksityisiltä sairaaloilta mahdollisuudet nukutusta vaativien leikkausten tekemiseen, sillä niissä ei ole ympärivuorokautista päivystystä, kuten asetus vaatii. Osa kunnista on ulkoistanut leikkaustoimintaa yksityisille yhtiöille.
Nyt hallitus on vastannut yksityisten terveysyhtiöiden huoleen. Yksityiset sairaalat voivat tehdä jatkossa vaativia leikkauksia, mikäli sairaala sijaitsee enintään 30 minuutin ajomatkan päässä tukisairaalasta. Mikäli leikkauksessa jokin menee pieleen, potilaat kiidätetään keskussairaalaan esimerkiksi tehohoitoon.
”Kädenojennus yksityisille firmoille”
Monet sairaanhoitopiirit, kuten Vaasan sairaanhoitopiiri, kritisoivat lausuntokierroksella sitä, että muutos asettaisi julkiset ja yksityiset toimijat eriarvoiseen asemaan, vaikka sote-uudistuksen myötä niitä pitäisi kohdella yhdenvertaisesti.
– Sääntöjen pitäisi olla kaikille samat. Bisnekselle annetaan aika reippaasti tilaa, ja julkinen sektori hoitaa erittäin kalliin ja raskaan päivystystoiminnan. Yksityisellä sektorilla tapahtuneet komplikaatiot kaatuvat julkisen sektorin syliin. Yksityiseltä sektorilta pitäisi vaatia, että se hoitaa myös päivystyksensä, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja.
Hallituksen esittämä muutos on Katajasta ”kädenojennus yksityisille terveysfirmoille”, vaikka komplikaatioita saaneita potilaita ei tulekaan yksityiseltä sektorilta suuria määriä.
Myös HUS:n mukaan hallituksen uudet säädökset toisivat yksityisille palveluntuottajille kilpailuetua ja vääristäisivät kilpailua.
”Liian kallista”
Lääkintöneuvos Keistisestä päivystysvelvoitteen asettaminen yksityisille yhtiöille olisi ollut liian suuri velvoite.
– Aina jos tulee jotakin vakavampaa komplikaatiota, ei yksityisellä puolella ole mahdollisuutta hoitaa esimerkiksi tehohoitopotilaita, se on liian kallista, Keistinen toteaa.
Hän huomauttaa, että yksityiset terveysyhtiöt ovat investoineet viime vuosina suurien kaupunkien yhteyteen perustamiinsa leikkaussaleihin, joten uusien säädösten myötä yksityiset yhtiöt voivat näitä leikkaussaleja hyödyntää.
Useat lausunnonantajat ihmettelivät hallituksen asettamaa 30 minuutin aikarajaa, jota kauempana sijaitsevat sairaalat eivät saa vaativia leikkauksia tehdä. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri huomauttaa, että potilaan siirron tarpeen tunnistaminen olisi usein keskeisempää kuin täsmällinen aikamääre kuljetukseen.
– Raja on täysin keinotekoinen, aikaraja on katsottu kartasta, Kataja toteaa.
Valinnanvapaus vähenee?
Kataja arvioi, että hallituksen esittämä uudistus todennäköisesti lisää potilasturvallisuutta.
– Huonona puolena on ilmiselvästi se, että leikkaustoiminta keskittyy entisestään suurille paikkakunnille, mikä vähentää potilaiden valinnanvapautta ja aiheuttaa epätasa-arvoa, Kataja katsoo.
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) on huolissaan siitä, että kiireettömien toimenpiteiden mittava siirtyminen yksityisen sektorin tuotettavaksi voi vaarantaa päivystystoiminnan henkilöstöresurssit keskussairaaloissa.
Huolta on siitä, että keskussairaalat kiinnostavat jatkossa entistä vähemmän erikoislääkäreitä. Jo nyt osa keskussairaaloista on kärsinyt lääkäreiden rekrytointiongelmista, kun keskittämisasetus vei pois vaativia toimenpiteitä.
– Päivystysvelvollisuudesta vapautuminen yksityisessä toiminnassa voi olla myös julkista valmiutta vaarantava vetovoimatekijä leikkaustoiminnan henkilöstölle, Carea toteaa lausunnossaan.
Potilassiirtoja yksityiselle
Hallituksen esityksen mukaan maakunnan tulee hankkia ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot eli esimerkiksi potilaiden kuljetukset jatkohoitoon tai tutkimukseen toiseen sairaalaan ensisijaisesti kilpailuttamalla. Tämän myötä yksityisten yritysten osuus potilassiirroissa kasvaa merkittävästi.
Maakunta voi halutessaan hankkia myös ensihoitoon kuuluvan ensivastetoiminnan yksityisiltä yrityksiltä. Ensivastetoiminta tarkoittaa onnettomuuspaikalle hälytettävissä olevaa yksikköä, joka antaa hätäensiapua ja elvytystä ennen kuin ambulanssi ehtii paikalle.
Jo nyt laki mahdollistaa ensivastetoiminnan hankkimisen yksityisiltä palveluntuottajilta, mutta käytännössä yksityisiä tuottajia ei ole ollut mukana ensihoitotoiminnassa. Lääkintöneuvos Keistinen arvioi, että yksityisten osuus voi kasvaa uusien säädösten myötä.
