Epäilty seksirikollisliiga on saalistanut Oulussa koko kuluvan vuoden ajan - tämä kaikki tutkinnasta tiedetään
- Poliisi tutkii epätavallista seksuaalirikossarjaa Oulussa.
- Tapaus herätti voimakkaan reaktion valtiovaltaa myöten.
- Rikosnimikkeet viittaavat suoraan sukupuoliyhteyteen uhrin kanssa.
Poliisi epäilee vähintään yhdeksää miestä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Oulun alueella. Tapauksen laajuus tuli julkisuuteen viime ja tällä viikolla, ja tuoreimman tiedon mukaan poliisi pitää todennäköisenä, että epäiltyjä tulee lisää.
Käräjäoikeus on vanginnut tähän mennessä seitsemän miestä epäiltyinä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai törkeästä raiskauksesta.
Tapauksessa on useita törkeitä ja poikkeuksellisia piirteitä. Kokosimme alle keskeisimmät kohdat esitutkinnan alkuvaiheessa.
1. Pitkä tekoaika, viitteitä järjestelmällisyydestä
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoi tiistaina, että rikokset ovat tapahtuneet eri puolilla kaupunkia ja pitkäkestoisesti. Epäilty tekoaika on ollut useita kuukausia. Poliisin mukaan teot ovat tapahtuneet koko kuluvan vuoden aikana. Tässä tapauksessa uhriksi on joutunut yksi ja sama lapsi.
Toisessa kokonaisuudessa kaksi epäiltyä on käyttänyt Tuirassa hyväkseen kahta eri uhria. Tässä tapauksessa poliisi pääsi juttuun kiinni kenttäpartion hälytystehtävän kautta.
Rikoskokonaisuuden uhrit ovat alaikäisiä tyttöjä.
Poliisi on kuvaillut erityisesti pitempään kestänyttä rikosepäilyä vaikeaksi tutkia. Juttu tuli tietoon jo loppusyksyn aikana, mutta siitä ei voinut Kiiskisen mukaan tiedottaa, koska poliisilla oli paljon tehtävää saadakseen kiinniottojen perusteet kasaan.
2. Epäillyt ovat pakolaistaustaisia
Epäillyt seksuaalirikolliset ovat taustaltaan turvapaikanhakijoita. He kohdistivat epäillyt rikoksensa kantasuomalaisiin lapsiin.
Tutkinnanjohtajan mukaan joukossa on neljää eri kansalaisuutta. Osalla miehistä on jo Suomen kansalaisuus, osa on vielä pakolaisstatuksella.
Poliisin tiedon mukaan seitsemän vangittua henkilöä ovat tunteneet toisensa ainakin jollakin tavalla.
3. Rikosnimikkeet kertovat törkeistä teoista
Poliisi tutkii tekoja törkeinä lapsen seksuaalisina hyväksikäyttöinä ja törkeinä raiskauksina. Rikosnimikkeet voivat vaihtua tutkinnan edetessä, mutta poliisin tulee valita ne tunnusmerkistön mukaan senhetkisten tietojen perusteella.
Raiskaus tarkoittaa käytännössä tekoa, jossa rikollinen pakottaa uhrin sukupuoliyhteyteen. Käytännössä kyse on suorasta tai suullisesta yhdynnästä. Raiskaus muuttuu törkeäksi esimerkiksi erityisen väkivaltaisuuden perusteella tai jos se toteutetaan joukolla. Törkeän raiskauksen tunnusmerkistöön kuuluu myös se, jos uhri kärsii teosta erityisen paljon.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse, jos tekijä on väkivallattomasti sukupuoliyhteydessä alle 16-vuotiaan kanssa, toteuttaa uhriin kohdistuvan seksuaalisen teon tai saa hänet ryhtymään sellaiseen. Jälleen rikos muuttuu törkeäksi, jos uhri kärsii erityistä vahinkoa. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö muuttuu törkeäksi myös, jos tekijä käyttää hyväkseen erityistä luottamusasemaansa.
Poliisi ei kerro teoista tarkemmin, vaan vetoaa tapauksen arkaluonteisuuteen ja uhrien alaikäisyyteen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
4. Harvinainen varoitus ulkomaalaisten saalistuksesta
Oulun poliisi julkaisi tiistaina harvinaisen varoitustiedotteen lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Poikkeuksellista oli se, että osoitetut mahdolliset tekijät ovat poliisin mukaan ulkomaalaistaustaisia. Poliisi ei kerro rikosjuttujen osapuolten etnistä taustaa, ellei se ole tutkinnan kannalta oleellista.
Poliisi kehotti nuoria tyttöjä ja heidän vanhempiaan tarkkaavaisuuteen erityisesti somessa. Tekijät ovat harvemmin osanneet kunnolla suomea, ja yhteydenotot ovat vakavimmillaan johtaneet seksuaalirikoksiin. Poliisi toivoi yleisövihjeitä asiakokonaisuuteen liittyen.
5. Valtiovalta tuomitsi jyrkästi
Oulun rikoskokonaisuus johti nopeasti myös vallankäyttäjien julkisiin ulostuloihin.
Poliisi ei ole voinut tiedottaa jutun taustoista juurikaan, mikä on osaltaan johtanut ylilyönteihin netin keskustelupalstoilla. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan maltti on syytä säilyttää, ja oikeusvaltio toimii.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan vaati MTV:llä yhteiskuntaa osoittamaan lujuutta, jotta pahaa voidaan ehkäistä tiukemmin.
– Julki tulleet rikosepäilyt järkyttävät meitä täydellisellä epäinhimillisyydellään, Niinistö viestitti.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) puolestaan nosti esiin rikoslain kiristykset ja pelotevaikutuksen. Mykkäsen mukaan myös pakolaisten asenne- ja valistustyö on tärkeässä asemassa.
– On täysin pöyristyttävää, että kukaan kuvittelee, että suomalaisessa yhteiskunnassa voisi näin toimia, Mykkänen sanoi.
6. Rikoslaki muuttuu hitaasti
Lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia koskevat rikoslain kohdat ovat saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä. Reilu vuosi sitten parikymppinen mies tuomittiin 10-vuotiaan tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta käräjä- ja hovioikeuden mukaan teko ei ollut raiskaus. Uhri ei ollut vastustanut tekoa.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi jo marraskuussa 2017 käynnistäneensä selvityksen rikoslaista ja lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Häkkäsen puoluetoveri, sisäministeri Mykkänen kertoi viime tiistaina, että rikoslakiin ollaan lisäämässä uutena nimikkeenä törkeä lapsen raiskaus. Hallituksen esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä.