Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole yllättynyt väestöennusteen tiedoista, mutta luvut vetävät silti mietteliääksi.
– Kymmenessä vuodessa lasten määrä on romahtanut. Meidän nuoret ikäluokkamme pienenevät jatkuvasti ja tänä vuonna jäädään ilmeisesti alle 50 000 syntyvän lapsen ja se on todella vähän, Sipilä sanoo.
Ikäluokkien pienenemisellä on Sipilän mukaan vaikutuksensa myös Suomen huoltosuhteeseen ja kestävyysvajeeseen. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, että työikäisen väestön verotulot eivät riitä kattamaan ikääntyvän väestön hoivamenoja.
Asia pitää Sipilän mukaan nostaa pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa
– Seuraavissa hallitusneuvotteluissa kaikilla puolueilla pitää olla vastaukset siihen, miten Suomesta tehdään lapsiystävällisempi maa, Sipilä sanoo.
Sipilän ratkaisu olisi hallitusneuvotteluissa sovittava laaja perhepaketti, jonka yhtenä osana olisi myös perhevapaauudistus. Perhevapaauudistusta yritettiin toteuttaa myös tällä hallituskaudella, mutta siitä ei tullut mitään. Uudistusta pyrittiin tekemään kustannusneutraalisti, eli se ei olisi saanut maksaa.
Seuraavalla hallituskaudella Sipilä olisi valmis panostamaan uudistukseen.
– Perhevapaauudistus tulee maksamaan, se oli tämän hallituskauden harjoituksen oppi. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä sellainen uudistus, joka maksaa.
Sipilän mukaan hyvän huoltosuhteen säilyttäminen Suomessa vaatii myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää syntyvyyden alenemista todella huolestuttavana. Hänen mielestään lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuva politiikka täytyy nostaa suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskiöön.
– Tämä tarkoittaa sitä, että valtion tasolla asetetaan strategia ja sen pohjalta toimintaohjelma, jolla lähdetään viemään lasten, nuorten ja perheiden asemaa eteenpäin, Rinne sanoo.
Konkreettiset toimenpiteet tarkoittaisivat Rinteen mukaan esimerkiksi perheiden taloudellista tukemista, maksutonta varhaiskasvatusta ja harrastusmahdollisuuksien joustavampaa linkittämistä koulupäivään.
Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ensi hallituskaudella olisi myös SDP:n toivomuslistalla. Rinteen mukaan SDP:n mallin mukaan toteutettu perhevapaauudistus rohkaisisi nuoria perustamaan perheitä.
SDP:n mallissa molemmille vanhemmille taattaisiin kolmen kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Sen lisäksi kuuden kuukauden osuus ansiosidonnaisesta vapaasta olisi perheen itse valitsemalla tavalla jaettavissa.
Rinteen mukaan tarvitaan myös keskustelua niistä keinoista, joilla voidaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
– Syntyvyystilanne ei tule muuttumaan kovin nopeasti. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä sen eteen, että saadaan suomalainen väestö kasvamaan, mutta maailma on muuttunut ja tarvitaan myös koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että syntyvyyden supistuminen ja työikäisen väestön kutistuminen ovat niin suuri kysymys, että tulevassa hallitusohjelmassa sitä tulisi käsitellä hallintorajat ylittävänä kokonaisuutena.
– Ei ole vain yhtä keinoa, jolla tämä voitaisiin ottaa haltuun, Orpo sanoo.
Tärkeimmäksi ja kiireellisimmäksi keinoksi Orpo nostaa perhevapaauudistuksen, jolla hänen mukaansa pitää parantaa perheiden asemaa, tuoda joustoja, kohentaa naisten työmarkkina-asemaa ja luoda tasa-arvoa. Tämä voitaisiin kokoomuksen mukaan toteuttaa jopa ilman lisäkustannuksia.
Lisäksi varhaiskasvatusta on remontoitava niin, että viisivuotiaille tarjottaisiin kaksivuotisen esiopetus ja kaikille ilmainen, puolipäiväinen varhaiskasvatus.
– Suomessa täytyy tehdä paljon sellaista tulevaisuustyötä, joka antaa nuorille uskoa siihen, että lapsihaaveen voi toteuttaa.
Orpo toteaa, että syntyvyyden alhaisuus laittaa myös hallituksen kestävyysvajelaskelmat uusiksi. Avain kansantalouden pelastamiseen työikäisten ikäluokkien pienentyessä on työllisyysasteen nostaminen edelleen, Orpo sanoo.
– Sekä työllisyystavoite että kestävyystavoite ovat kuin liikkuva maali. Me tulemme päivittämään meidän kestävyysvajearviomme lähitulevaisuudessa.
Työperäinen maahanmuutto ja "osaavan väen" saaminen Suomeen on Orpon mukaan välttämätöntä, mutta ei ratkaise yksin alhaisen syntyvyyden luomia ongelmia.
Perhevapaauudistus, varhaiskasvatukseen panostaminen ja lapsiperheiden tukeminen löytyvät myös vihreiden työkalupakista.
Puheenjohtaja Pekka Haavisto näkee, että parhaat keinot vaikuttaa alhaiseen syntyvyyteen ovat niitä, jotka vähentävät epävarmuutta.
– Lapsiperheiden elämään liittyvä epävarmuus on varmasti sellainen asia, joka on saanut monet ajattelemaan, että ei ole turvallista saada lapsia, Haavisto sanoo.
Haaviston mukaan työikäisten määrän väheneminen tarkoittaa hyvinvointivaltion pohjan murenemista. Sen takia panostuksia lapsiperheisiin tarvitaan.
– On hirveän tärkeää, että satsataan lapsiperheisiin ja parannetaan koulutuksen tasa-arvoa, että kaikissa olosuhteissa vanhemmat voivat ajatella, että on turvallista saada lapsia tähän maailmaan ja lapsien elämä menee eteenpäin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei usko, että perhevapaauudistuksen toteuttamisella tai muilla sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla olisi vaikutusta syntyvyyteen.
– En usko, että syntyvyyttä on mahdollista saada nousemaan sosiaali- tai perhepoliittisilla tempuilla. Jos lasten saaminen olisi kiinni olosuhteista, niin syntyvyydenhän pitäisi olla kaikkein korkein Euroopassa ja matalin kehitysmaissa, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaisten mielestä myöskään työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole ratkaisu. Mallia Halla-aho lähtisi hakemaan Japanista, jossa heikon väestönkasvun ongelmia pyritään ratkaisemaan maahanmuuton sijaan lisäämällä tehokkuutta yhteiskunnassa.
– Meidän pitää lisätä yhteiskunnan toimintojen tehokkuutta esimerkiksi automatisaation avulla. Väestönkasvua itsessään ei voi pitää minään tavoitteena.
Halla-ahon mielestä olennaisinta on, että heikkenevän väestönkasvun Suomi ei lähde lisäämään julkisia menoja epäonnistuneella maahanmuutolla.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sen sijaan uskoo nimenomaan sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin.
– Huoli syntyvyydestä on nostettu eduskunnassa moneen kertaan esiin. Pitää tehdä kunnianhimoisempaa perhe- ja hyvinvointipolitiikkaa.
Monen muun tavoin Andersson nostaa perhevapaauudistuksen tärkeimmäksi hankkeeksi seuraavalle hallitukselle. Lasten lukumäärä on ihmisten yksityisasia, mutta lapsia haluavien tilannetta voidaan helpottaa erityisesti naisten työmarkkina-asemaa parantavilla poliittisilla päätöksillä.
– Pitäisi olla huolissaan niistä ihmisistä, joiden toivottu lapsiluku ja toteutunut lapsiluku eivät vastaa toisiaan.
Anderssonin mukaan maahanmuuttopolitiikan on oltava sallivaa ja yhteiskunnan on kerättävä myös riittävät verotulot, jotta väestön ikääntyminen ei rapista vanhuspalveluita.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson miettisi keinoja siihen, millä tavalla Suomesta saataisiin tehtyä maailman lapsiystävällisin maa. Syntyvyyden parantamisen lisäksi RKP houkuttelisi Suomeen takaisin myös nuoria, jotka ovat lähteneet ulkomaille opiskelemaan tai työskentelemään.
– Meidän valttikorttimme voisi olla siinä vaiheessa se, että meillä on niin hyvä perhevapaajärjestelmä, hyvät päiväkodit ja koulut, että nuoret perheet haluavat muuttaa Suomeen takaisin kun ovat käyneet ulkomailla, Henriksson.
Myös RKP näkee perhevapaauudistuksen toteuttamisen yhtenä keskeisimpänä keinona, kun mietitään syntyvyyden parantamista.
RKP liputtaa niin kutsutun 6 + 6 +6 mallin puolesta, jossa ansiosidonnaisen perhevapaan kesto pitenisi 18 kuukauteen. Mallissa kuusi kuukautta olisi varattu äidille, kuusi isälle ja loput voisi käyttää kumpi tahansa.
– Tässä ajassa on paljon epävarmuutta, eivätkä nuoret aikuiset uskalla hankkia lapsia kun he eivät tiedä, onko töitä vielä ylihuomenna. Olisi hyvä miettiä yhdessä, miten me saamme tämän trendin kääntymään, koska me tarvitsemme lapsia Suomeen, Henriksson sanoo.
Hallituspuolue sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon mielestä tuoreimmat väestöennusteet ovat "karmeaa katsottavaa".
– Lapsissa on tulevaisuus ja ilman lapsia tulevaisuutta ei ole.
Terhon mukaan ongelma ei ole ensi sijassa poliittinen, vaan muutos tarvitaan yhteiskunnan arvoihin.
– Olemme yhteiskunnassa, jossa pelätään lapsiperhearkea. Vanhemmuutta ei arvosteta, niin kuin ennen arvostettiin. Ennen kaikkea tarvitaan perhearvojen kunnianpalautus.
"Perhearvoja kunnioittava hallitus" tekisi Terhon mukaan päätöksiä, jotka helpottaisivat työssäkäyntiä ja opiskelua esimerkiksi tilanteessa, jossa lapset on hankittu nuorina.
Perhevapaauudistus voidaan sinisten mukaan toteuttaa, kunhan se kunnioittaa perheiden valinnanvapautta. Mutta syntyvyyden vähäisyyden ongelmia uudistuksella ei kuitenkaan voi korjata, Terho painottaa. Myöskään eläkejärjestelmää muuttamalla tai työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä ongelma ei korjaannu.
– Se korjaantuu perhearvojen palauttamisella kunniaan.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah katsoo, että syntyvyyden aleneminen on erittäin huolestuttava ongelma, joka vaatii lisäpanostuksia lapsiperheiden tukiin.
– Tämä hallitus on esimerkiksi jäädyttänyt lapsilisien indeksejä ja leikannut niitä. Päiväkodeissa ryhmäkokoja on suurennettu. Signaalit, joita on annettu, ovat hyvinkin lapsikielteisiä, Essayah sanoo.
Yhteiskunnan ilmapiirin tulisi hänen mukaansa kannustaa perheitä hankkimaan lapsia.
Myös kristillisdemokraatit kannattavat perhevapaauudistusta sillä reunaehdolla, että "perheiden valinnanvapaus säilyy".
– Että perheet saavat itse päättää ja on mahdollisuus hoitaa lasta myös kotona. Eikä tarvitse välttämättä vanhempien olla hoitamassa, vaan se voi olla esimerkiksi isovanhempi tai joku perheen ulkopuolelta.
Lisää aiheesta:
Tilastokeskus: Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen – väkiluku kääntymässä laskuun 2035
