Kotimaa
Airiston Helmen yhteistyökumppani hämmästelee kohua: ”Mitään mustia rahoja ei ole koskaan liikkunut”
SEURAAVAKSI
Virhetilanne
Virhe ladattaessa mainoksia. Virhe voi johtua mainonnan esto-ohjelmasta tai mahdollisesta häiriöstä tietoliikenteessä.
undefined
Valitettavasti sisältöä ei voida näyttää.
Ohjelman näyttäminen vaatii Adobe Flash -laajennoksen
Valitettavasti tästä videosta ei vielä ole olemassa versiota, jota selaimesi tukee.
Airiston Helmen kanssa yhteistyötä tehnyt Kaj-Johan Karlsson https://www.hs.fi/henkilo/Kaj-Johan+Karlsson+on hämmästynyt yhtiön ympärillä pyörivästä kohusta ja erityisesti sen mittakaavasta.
Hänen omat kokemuksensa yhtiöstä ovat myönteisiä: laskut on maksettu ajallaan, ja kaikki rahaliikenne on kulkenut pankin kautta.
”Mitään mustia rahoja ei ole koskaan liikkunut”, hän sanoo.
Karlsson on SKa-Plan-nimisen rakennusyhtiön entinen työntekijä ja osaomistaja. Yhtiö urakoi Airiston Helmen kiinteistöille muutamia taloja ja saunamökkejä.
Kun yhteistyö alkoi, Karlsson kertoo yhtiön tehneen Airiston Helmelle lain vaatiman taustakyselyn. Hän ei tarkalleen muista, mistä oli kyse, mutta todennäköisesti hän viittaa rahanpesulain edellyttämään velvollisuuteen tunnistaa asiakas.
Karlsson muistaa, että kysely oli pitkä ja vaativa. Hänelle on jäänyt siitä mieleen Airiston Helmen venäläisomistajan kertomus siitä, miksi hän haluaa sijoittaa rahaa juuri kiinteistöihin Paraisilla.
”Muistaakseni hän sanoi nähneensä paikat Ruotsin-laivalta ja tykästyneensä niiden rauhallisuuteen ja turvallisuuteen”, Karlsson muistelee.
Karlsson on itse tavannut omistajan pari kolme kertaa kymmenen vuoden aikana.
”Ei häntä ole paljon nähty täällä. Hän oli sympaattinen mies, ja hänellä oli kiinnostavia ajatuksia ja ideoita.”
Parin viime vuoden ajan Karlsson kertoo hoitaneensa Airiston Helmen lupa-asioita kuntoon.
Keskusrikospoliisin tutkinta tuli Karlssonille täydellisenä yllätyksenä. Krp ei ainakaan vielä ole ollut häneen yhteyksissä.
Lue myös: Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005839247.html
Karlssonin mukaan mikään muu ei ole ihmetyttänyt häntä Airiston Helmessä kuin se, että rahaa on sijoitettu paljon, mutta matkailubisnes ei ole lähtenyt liikkeelle.
”Se on ollut todella vähäistä. Jokunen saunamökki on ollut vuokralla.”
Paraisille yhtiön rakennushankkeilla on ollut merkitystä, sillä ne ovat työllistäneet paljon ihmisiä, Karlsson arvioi.
Karlsson pitää perättömänä väitteitä, joiden mukaan Airiston Helmi olisi saanut helposti poikkeuslupia rakennuksilleen.
”Heiltä on vaadittu enemmän kuin muilta. Yhtiö on aina toimittanut kaikki tiedot.”
Yhtiö on saanut muun maussa poikkeusluvan rakentaa Ybbersnäsiin lähes 400 neliömetrin omakotitalon, 70 neliömetrin autotallin ja 30 neliömetrin rantasaunan.
Videolla näkymiä Villa Ybbersnäsin luota:
Rakentaminen poiki pitkän oikeuskiistan. Naapurit epäilivät, että omistajan tarkoitus oli aloittaa talossa majoitusbisnes eikä käyttää sitä itse.
Tähän viittasivat taloon loppumetreillä tehdyt muutokset. Pari oleskelutilaa muutettiin makuuhuoneiksi ja kaikkien kahdeksan makuuhuoneen yhteyteen rakennettiin kylpyhuone. Myös terasseja lisättiin.
Hallinto-oikeudelle Airiston Helmen venäläisomistaja kertoi käyttävänsä rakennusta esimerkiksi edustustarkoituksiin ja yhtiön työntekijöiden lomapaikkana. Hän huomautti olevansa tottunut siihen, että omakotitalon kaikissa makuuhuoneissa on omat pesutilat.
Airiston Helmi voitti kiistan sekä Turun hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Kaj-Johan Karlsson on törmännyt Airiston Helmen asioihin myös luottamustehtävässään. Hän on mukana kuntapolitiikassa, ja vuoteen 2017 hän oli myös ympäristölautakunnan jäsen.
Karlsson ei näe tässä ongelmaa. Valtaosa Airiston Helmen lupahakemuksista meni silloin rakennuslautakuntaan, ja jos joitakin tuli ympäristölautakuntaan, hän jääväsi itsensä.
”Minulla on puhdas omatunto.”
Ympäristölautakunnan käsittelyyn tuli ainakin Ybbersnäsiin rakennettu helikopterikenttä – toinen hanke, josta kiisteltiin korkeinta hallinto-oikeutta (KHO) myöten.
Tässä kiistassa naapurit saivat osavoiton KHO:ssa. Alempien asteiden päätöksistä poiketen se päätti, että helikopterikentän käyttäminen tarvitsee ympäristöluvan.
KHO palautti asian Paraisten ympäristölautakunnan käsittelyyn. Lautakunta myönsi luvan. Karlsson ei päätöksen mukaan osallistunut asian käsittelyyn.
Julkisuudessa hämmästeltyjä suuria laitureita Karlsson pitää täysin loogisina. Kun isot Ruotsin-laivat pyyhkäisevät ohi monta kertaa päivässä, laiturin täytyy kestää.
”Tällaisissa oloissa laiturin tekeminen on haastavaa. Aallot menevät metrin ylös ja metrin alas, yhteensä kaksi metriä, joten siinä ei tavallinen pieni mökkilaituri kovin montaa viikkoa kestä.”
Hänen omat kokemuksensa yhtiöstä ovat myönteisiä: laskut on maksettu ajallaan, ja kaikki rahaliikenne on kulkenut pankin kautta.
”Mitään mustia rahoja ei ole koskaan liikkunut”, hän sanoo.
Karlsson on SKa-Plan-nimisen rakennusyhtiön entinen työntekijä ja osaomistaja. Yhtiö urakoi Airiston Helmen kiinteistöille muutamia taloja ja saunamökkejä.
Kun yhteistyö alkoi, Karlsson kertoo yhtiön tehneen Airiston Helmelle lain vaatiman taustakyselyn. Hän ei tarkalleen muista, mistä oli kyse, mutta todennäköisesti hän viittaa rahanpesulain edellyttämään velvollisuuteen tunnistaa asiakas.
Karlsson muistaa, että kysely oli pitkä ja vaativa. Hänelle on jäänyt siitä mieleen Airiston Helmen venäläisomistajan kertomus siitä, miksi hän haluaa sijoittaa rahaa juuri kiinteistöihin Paraisilla.
”Muistaakseni hän sanoi nähneensä paikat Ruotsin-laivalta ja tykästyneensä niiden rauhallisuuteen ja turvallisuuteen”, Karlsson muistelee.
Karlsson on itse tavannut omistajan pari kolme kertaa kymmenen vuoden aikana.
”Ei häntä ole paljon nähty täällä. Hän oli sympaattinen mies, ja hänellä oli kiinnostavia ajatuksia ja ideoita.”
Parin viime vuoden ajan Karlsson kertoo hoitaneensa Airiston Helmen lupa-asioita kuntoon.
Keskusrikospoliisin tutkinta tuli Karlssonille täydellisenä yllätyksenä. Krp ei ainakaan vielä ole ollut häneen yhteyksissä.
Lue myös: Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystähttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005839247.html
Karlssonin mukaan mikään muu ei ole ihmetyttänyt häntä Airiston Helmessä kuin se, että rahaa on sijoitettu paljon, mutta matkailubisnes ei ole lähtenyt liikkeelle.
”Se on ollut todella vähäistä. Jokunen saunamökki on ollut vuokralla.”
Paraisille yhtiön rakennushankkeilla on ollut merkitystä, sillä ne ovat työllistäneet paljon ihmisiä, Karlsson arvioi.
Karlsson pitää perättömänä väitteitä, joiden mukaan Airiston Helmi olisi saanut helposti poikkeuslupia rakennuksilleen.
”Heiltä on vaadittu enemmän kuin muilta. Yhtiö on aina toimittanut kaikki tiedot.”
Yhtiö on saanut muun maussa poikkeusluvan rakentaa Ybbersnäsiin lähes 400 neliömetrin omakotitalon, 70 neliömetrin autotallin ja 30 neliömetrin rantasaunan.
Videolla näkymiä Villa Ybbersnäsin luota:
SEURAAVAKSI
Virhetilanne
Virhe ladattaessa mainoksia. Virhe voi johtua mainonnan esto-ohjelmasta tai mahdollisesta häiriöstä tietoliikenteessä.
undefined
Valitettavasti sisältöä ei voida näyttää.
Ohjelman näyttäminen vaatii Adobe Flash -laajennoksen
Valitettavasti tästä videosta ei vielä ole olemassa versiota, jota selaimesi tukee.
Rakentaminen poiki pitkän oikeuskiistan. Naapurit epäilivät, että omistajan tarkoitus oli aloittaa talossa majoitusbisnes eikä käyttää sitä itse.
Tähän viittasivat taloon loppumetreillä tehdyt muutokset. Pari oleskelutilaa muutettiin makuuhuoneiksi ja kaikkien kahdeksan makuuhuoneen yhteyteen rakennettiin kylpyhuone. Myös terasseja lisättiin.
Hallinto-oikeudelle Airiston Helmen venäläisomistaja kertoi käyttävänsä rakennusta esimerkiksi edustustarkoituksiin ja yhtiön työntekijöiden lomapaikkana. Hän huomautti olevansa tottunut siihen, että omakotitalon kaikissa makuuhuoneissa on omat pesutilat.
Airiston Helmi voitti kiistan sekä Turun hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Kaj-Johan Karlsson on törmännyt Airiston Helmen asioihin myös luottamustehtävässään. Hän on mukana kuntapolitiikassa, ja vuoteen 2017 hän oli myös ympäristölautakunnan jäsen.
Karlsson ei näe tässä ongelmaa. Valtaosa Airiston Helmen lupahakemuksista meni silloin rakennuslautakuntaan, ja jos joitakin tuli ympäristölautakuntaan, hän jääväsi itsensä.
”Minulla on puhdas omatunto.”
Ympäristölautakunnan käsittelyyn tuli ainakin Ybbersnäsiin rakennettu helikopterikenttä – toinen hanke, josta kiisteltiin korkeinta hallinto-oikeutta (KHO) myöten.
Tässä kiistassa naapurit saivat osavoiton KHO:ssa. Alempien asteiden päätöksistä poiketen se päätti, että helikopterikentän käyttäminen tarvitsee ympäristöluvan.
KHO palautti asian Paraisten ympäristölautakunnan käsittelyyn. Lautakunta myönsi luvan. Karlsson ei päätöksen mukaan osallistunut asian käsittelyyn.
Julkisuudessa hämmästeltyjä suuria laitureita Karlsson pitää täysin loogisina. Kun isot Ruotsin-laivat pyyhkäisevät ohi monta kertaa päivässä, laiturin täytyy kestää.
”Tällaisissa oloissa laiturin tekeminen on haastavaa. Aallot menevät metrin ylös ja metrin alas, yhteensä kaksi metriä, joten siinä ei tavallinen pieni mökkilaituri kovin montaa viikkoa kestä.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Talousrikosepäilyt Seuraa
- Turku Seuraa
- Susanna Reinboth Seuraa
Seuraa uutisia tästä aiheesta
Kommentit (30)
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24