Nälkäisten määrä maailmassa on jälleen kasvussa. Viime viikolla julkaistun YK-raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) nälkää näki viime vuonna 821 miljoonaa ihmistä, mikä on kuusi miljoonaa enemmän kuin vuonna 2016.
Vuosituhannen alussa oli toiveita siitä, että nälästä kärsivien määrä maailmassa vähenisi. Positiivinen kehitys on kuitenkin katkennut.
Suurimpia syitä nälkäisten määrän lisääntymiseen ovat konfliktit ja sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja hirmumyskyt. Näin kertoo YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtaja David Beasley Ylen haastattelussa.
Nälänhätä pahenee esimerkiksi Jemenissä. Pelastakaa lapset -järjestön tuoreen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan nälkää näkee jo 5,2 miljoonaa lasta. Kaksi kolmasosaa jemeniläisistä ei tiedä, mistä he saavat seuraavan ateriansa.
Beasley muistuttaa, että Jemenin kriisi on täysin ihmisen aiheuttama katastrofi.
– Jemenin sodan täytyy loppua. Vaadimme joka ikistä sotilasoperaatioon osallistuvaa maata kunnioittamaan ihmisoikeuksia, jotta voimme toimittaa ruokaa syyttömille siviileille ja etenkin lapsille, Beasley sanoo.
Jemenin sodassa ovat vastakkain Saudi-Arabian johtama liittouma ja Iranin tukemat huthi-kapinalliset.
Suomalaisyhtiö Patria on myynyt panssaroituja ajoneuvoja liittoumaan kuuluvalle Arabiemiraateille. Tällä viikolla uutisoitiin kuvista, jotka vahvistavat, että Patrian AMV-ajoneuvoja on käytetty Jemenin sodassa.
"Yhteen autoistamme osui ohjus"
Ruoka-avun jakaminen Jemenissä on erittäin vaarallista WFP:n työntekijöille. He joutuvat usein sotivien osapuolten kohteiksi.
– Esimerkiksi tänään huthit menivät sisään yhteen ruokavarastoistamme ja suojautuivat sinne, koska se on turva-alueella, jolla humanitaariset järjestöt voivat periaatteessa työskennellä. Eilen yhteen kuorma-autoistamme osui ohjus, Beasley kuvailee.
WFP on maailman suurin ruoka-apua jakava kansainvälinen humanitaarisen avun järjestö. Se toimii myös muissa vaikeissa humanitaarisissa kriiseissä, kuten Syyriassa ja Etelä-Sudanissa.
– Olemme pystyneet ruokkimaan Etelä-Sudanissa noin viisi miljoonaa ihmistä ja miljoonia eteläsudanilaisia pakolaisia ympäröivissä maissa, kuten Ugandassa, Beasley kertoo.
Suomelta 32 miljoonaa WFP:lle
Suomi kasvattaa hieman yleisrahoitustaan Maailman ruokaohjelma WFP:lle. Varoja käytetään pääasiassa ruoka-apuun humanitaarisissa kriiseissä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ja WFP:n David Beasley allekirjoittivat keskiviikkona Helsingissä sopimuksen 32 miljoonan euron yleisrahoituksesta vuoteen 2021 asti. Edellisinä neljänä vuonna yleisrahoitus, jota järjestö voi käyttää vapaasti perustehtäväänsä, on ollut 29 miljoonaa euroa.
Yleisrahoituksen lisäksi Suomi tukee WFP:n humanitaarisia operaatioita Syyrian lähialueilla, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä.
Kokonaisuudessaan Suomen rahoitus WFP:lle on kuitenkin pienentynyt viimeisen kahden vuoden aikana noin puoleen hallituksen budjettileikkausten takia.
Lisää aiheesta:
Jemenin rauhanneuvottelut loppuivat toistaiseksi lyhyeen: Kapinalliset jäivät lähtökuoppiin
Ihmisiä kuolee nälkään Etelä-Sudanissa: "Toivottavasti suomalaiset eivät väsy tukemaan"
