Noin 1 400 suomalaista palveli vapaaehtoisesti Waffen-SS:n riveissä Saksan itärintamalla toukokuusta 1941 kesäkuuhun 1943. Monet heistä tiesivät sotavankien ja siviilien ampumisista ja juutalaisten kansanmurhasta Neuvostoliitossa. Vielä ei ole selvillä, kuinka moni suomalainen todisti julmuuksia tai oli itse mukana niissä.

Virallinen, valtioneuvoston kanslian rahoittama ja Kansallisarkiston toteuttama selvitys suomalaisten SS-sotilaiden epäillyistä sotarikoksista alkaa pian. Sen loppuraportin laatii tutkija Lars Westerlundhttps://www.is.fi/haku/?query=lars+westerlund.

– Toivomme, että saamme allekirjoitettua päätöksen selvityksestä valtioneuvoston kanslian kanssa tällä viikolla. Työ voidaan aloittaa sitten, kertoo Kansallisarkiston pääjohtaja ja projektiryhmän vetäjä Jussi Nuorteva https://www.is.fi/haku/?query=jussi+nuortevaIS:lle.

Selvitys on tilaustyö. Simon Wiesenthal -keskuksen Jerusalemin-toimiston johtaja Efraim Zuroff https://www.is.fi/haku/?query=efraim+zuroffpyysi sitä tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä https://www.is.fi/haku/?query=sauli+niinistoltaviime talvena. Zuroff viittasi kirjeessään kirkkohistorian dosentti André Swanströminhttps://www.is.fi/haku/?query=andre+swanstromin tietoihin, joiden mukaan suomalaisia SS-vapaaehtoisia olisi osallistunut juutalaisten murhiin Ukrainassa.

Jussi Nuortevan mukaan epäiltyjä tapauksia on ainakin kuusi. Määrä täsmentyy tutkimuksen edetessä.

Selvitys tehdään varsin pienellä panostuksella: valtioneuvoston kanslia varaa sitä varten 69 000 euroa. Nuortevan mukaan Kansallisarkisto tekee tarvittavat arkistotutkimukset Venäjällä ja Ukrainassa normaalin toimintansa puitteissa, ja tutkimusraportin laatii eläkkeellä oleva Westerlund palkkiopohjalta. Lisäksi työhön tulee tutkimusapulainen.

 

Juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omamme.

Keskeisin suomalainen lähde tutkimustyössä on professori Mauno Jokipiinhttps://www.is.fi/haku/?query=mauno+jokipiin arkisto. Jokipii julkaisi suomalaisista SS-vapaaehtoisista vuonna 1968 uraauurtavan tutkimuksen nimeltä Panttipataljoona. Jokipii päätyi siihen, että suomalaiset taistelivat puhtain asein.

Dosentti André Swanström löysi viime vuonna aihetodisteita toisenlaisesta totuudesta, kun hän tutki muun muassa SS-miesten kirjeenvaihtoa suomalaisten sotilaspastorin Ensio Pihkalanhttps://www.is.fi/haku/?query=ensio+pihkalan kanssa. Huoltotehtäviin määrätty SS-mies Olavi Karpalohttps://www.is.fi/haku/?query=olavi+karpalo esimerkiksi kertoi kirjeessään olevansa kateellinen niille suomalaisille, jotka ”saivat listiä piippalakkeja iivanoita senkun kerkiävät”. Karpalo valittaa sitä, että hän joutui tovereineen ”tyytymään juutalaisiin”, vaikka ”juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omamme”. Heinäkuun lopussa 1941 päivätyn kirjeen allekirjoitti Karpalo ja viisi muuta suomalaista.

Kansallisarkisto yrittää nyt täsmentää tällaisia aihetodisteita käyttämällä yhteistyöverkostoaan Venäjällä ja Ukrainassa. Kansallisarkiston tutkija Dmitri Frolov https://www.is.fi/haku/?query=dmitri+frolovvieraili toukokuun alussa ukrainalaisissa arkistoissa Kiovassa ja Lvivissä. Niistä löytyi Nuortevan mukaan tutkimuksen kannalta kiinnostavia aineistoja.

– Frolov sopi siitä, että niitä voidaan käyttää sitten kun tutkimus käynnistyy, Nuorteva kertoo.

Suomalaisten SS-sotaretkestä laaditaan tarkka tiekartta paikkakuntineen ja päivämäärineen.

– Sehän ei ollut yksi pataljoona, jossa suomalaisia oli, vaan heitä oli Wiking-divisioonan eri yksiköissä erilaisissa tehtävissä. Selvityksessä tehdään sotatie, josta näkyy missä paikoissa ja minä päivämäärinä eri yksiköt liikkuivat.

Kansallisarkisto on jo sopinut Venäjän armeijan keskusarkiston kanssa, että tutkimukseen saadaan mukaan tiedot samoilla paikoilla olleista puna-armeijan yksiköistä.

– Silloin me tiedetään, keitä vastaan Wiking-divisioonan suomalaiset taistelivat.

Tiedot suomalaisten sotatiestä lähetetään Yad Vashem -museoon Israeliin, jossa on arkistoja holokaustin tapahtumista Saksan itärintamalla. Tietoja vertaamalla saadaan selville, onko kyseisillä paikkakunnilla tapahtunut jotakin suomalaisiin liittyvää ja siten tutkimuksen kannalta kiinnostavaa.

– Tiedämme, että näitä tapauksia on ollut useampia kuin mitä André Swanström on kirjoituksissaan maininnut, Nuorteva sanoo.

Lars Westerlund puolestaan julkaisi viime vuonna kirjan Cirkus Collani, jossa käsitellään suomalaisten kertomuksia silminnäkijäkuvauksia sotarikoksista. Kirjan nimi viittaa suomalaisten pataljoonankomentajaan, saksalaiseen SS-upseeriin Hans Collaniinhttps://www.is.fi/haku/?query=hans+collaniin.

Selvityksessä käsitellään tapahtumien lisäksi myös vastuukysymyksiä. Nuortevan arvion mukaan käskyt tiedossa oleviin mahdollisiin sotarikoksiin olisivat tulleet saksalaisilta upseereilta, ei suomalaisilta.

– Suomalaisten suhtautuminen näihin tapauksiin on ollut etupäässä kauhisteleva – sehän näkyy kaikista niistä tapauksista, jotka nyt tunnetaan.