Nissinen ohjasi syyttäjälaitoksen koulutushankintoja veljensä Deep Lead -yritykseen. Nissisen veli toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja omistaa siitä osake-enemmistön.
Mäenpään mukaan luottamuspula pahenee, jos Nissinen saa jatkaa työssään.
”Se jäytäisi aikalailla luottamusta koko syyttäjälaitokseen. Korkeimman oikeuden moite ei kohdistu millään tavalla siihen, miten Nissinen on toiminut syyttäjänä, joten siinä mielessä syyttäjälaitos saa puhtaat paperit. Kyse on luottamuksesta siihen, noudattaako ylin syyttäjä lakia. Jos siihen ei luoteta, se heijastuu syyttäjiin ja koko laitokseen,” Mäenpää korostaa.
Oikeusministeriö pidätti Nissisen virastaan oikeusprosessin ajaksi. Ministeriö ilmoitti keskiviikkona, että virasta pidättäminen päättyi tuomioon ja Nissinen voi palata takaisin työhönsä.
Ministeriö harkitsee tulevien viikkojen aikana, saako Nissinen KKO:n tuomion vuoksi virkamiesoikeudellisia seuraamuksia. Vakavin mahdollinen seuraus olisi Nissisen irtisanominen.
Professori Mäenpää on tutustunut korkeimman oikeuden päätöksen perusteluihin.
”Siellä esitetään erittäin vakavaa kritiikkiä ja moitetta valtakunnansyyttäjän toimintaan. Sellaista kritiikkiä, joka kohdistuu aivan ydinalueelle valtakunnansyyttäjän toiminnan edellytyksiä arvioitaessa”, Mäenpää sanoo.
Päätöksessä on hänen mukaansa kaksi erityisen keskeistä argumenttia, jotka vaikuttavat Nissisen mahdollisuuksiin jatkaa virassaan.
”Ensinnäkin se, että virkavelvollisuuden rikkominen ei ollut vähäinen. Se ei ollut vähäinen, sillä se heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan ja luottamukseen, joka kohdistuu syyttäjälaitokseen. Ydinvaatimus valtakunnansyyttäjälle on se, että häneen voidaan luottaa”, Mäenpää sanoo.
Toinen argumentti on se, että Nissinen rikkoi virkavelvollisuutta tahallisesti.
”Sekään ei ole erityisen mairittelevaa arviointia ylimmän syyttäjävirkamiehen toiminnasta. Tämä ovat hyvin painavia perusteluita, joita virkasuhteen jatkamista pohdittaessa täytyy ottaa huomioon. Ne eivät ainakaan puolla jatkamista”, Mäenpää sanoo.
Tasavallan presidentti nimittää valtakunnansyyttäjän, mutta irtisanomisesta päättää valtioneuvosto. Irtisanomisen perusteena pitää olla erityisen painava syy.
”Ainakin oman arvioni mukaan tässä ollaan sitä aika lähellä”, Mäenpää sanoo.
Jos Nissinen päätetään irtisanoa, oikeusministeriö valmistelee asian. Muita mahdollisia virkamiesoikeudellisia seurauksia ovat huomautus ja varoitus.
Oikeusministeriön ylijohtaja Arto Kujala https://www.hs.fi/haku/?query=arto+kujalakertoo, että oikeusministeriön päättää mahdollisesta seuraamuksesta tammikuun aikana. Ministeriö kuulee myös Nissistä itseään asiasta.
Mäenpää sanoo, että Nissisen aseman arviointi ei ole ainoastaan ministeriön käsissä.
”Totta kai hänellä on myös mahdollisuus itsellään arvioida nyt sitä, voiko hän jatkaa tehtävässään”, Mäenpää sanoo.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio https://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+nuotioHelsingin yliopistosta kertoo, että Suomessa ei ole jouduttu aiemmin arvioimaan vastaavaa tilannetta.
Nissisen tuomion virkamiesoikeudellisten vaikutusten arvioiminen on monimutkaista.
”Valtakunnansyyttäjän tehtävä ei ole ihan mikä tahansa virka. Se on yhden merkittävän oikeudenhoidon sektorin päällikkövirka. Toisaalta rikos ei liity varsinaiseen syyttämistyöhön, vaan tässä on kysymys hankinta-asiaan liittyvästä esteellisyysvirheestä, joka voisi voinut tapahtua muussakin virastossa.”
- Virkarikokset Seuraa
- Valtakunnansyyttäjä Seuraa
- Toni Lehtinen Seuraa
Kun on 70-luvulla uskonut yhden totuuden oppiin, sitä näyttää riittävän jaettavaksi edelleen.