Forssassa ei heltynyt lupaa Lotta Svärd -patsaan pystyttämiselle kaupunkiin. Kaupunginhallitus kumosi maanantaina patsasehdotuksen nurin äänin 6–3. Asiasta ensimmäisenä uutisoineen Ylenhttps://yle.fi/uutiset/3-9983972 mukaan yksi syy patsaan kieltämiselle on se, että ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta suomalaisia repineestä sisällissodasta.

Lions Clubin ja Lounais-Hämeen Lottaperinneyhdistyksen Lotta-patsashankkeesta nousi syksyn mittaan kiivas keskustelu työväentaustaisessa kaupungissa.

– Tämä meni ihan poliittiseksi show’ksi koko homma. Forssa on punainen kaupunki ja he eivät tykänneet ollenkaan siitä, että tällaista aletaan tänne puuhata. Itsekin olen sosiaalidemokraatti ja kasvanut työväentalon nurkilla, mutten koskaan ajatellut, kun ehdotuksen tein, että tästä jotain poliittista kiistaa nousisi. Lähinnä ajattelin, että sodan ajan naisia pitäisi muistaa jotenkin ja ensimmäiseksi tulivat lotat mieleen, sanoo patsashankkeen isä Heikki Leinohttps://www.is.fi/haku/?query=heikki+leino Lions-Clubista.

Leino kertoo saaneensa ajatuksen lottien muistamisesta jo 1990-luvun alussa, kun Forssan mieskuoro teki paljon sodan ajan laulukonsertteja.

– Aika myöhään sotaveteraanitkin saivat ansaitsemansa kunnioituksen. Toivon, että myös lotat saavat sen jossain vaiheessa. Oma äitini on ollut pikkulottana ilmavalvonnassa ja meillä oli demariperhe. Silti jotkut kokivat asian niin poliittiseksi, ettei tällaista voi pystyttää Forssaan.

Leino uskoo, että Lotta-patsaalle löytyy kyllä ottajia muualta.

– Mikä se paikka on, se ei ole vielä varmaa. Emme ole vielä keskustelleet, minne sitä tarjottaisiin.

Leino harmittelee hylkäyspäätöstä.

– Se on kipeä asia tietysti. Tuleekohan Forssaan barrikadeja? Jotkut kokevat sen niin, että vanhat tunteet nousevat pintaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja: onko tori oikea paikka tällaiselle patsaalle?

Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolanhttps://www.is.fi/haku/?query=kaisa+lepolan mukaan patsashanke tuli hallituksen päätettäväksi yllättäen takavasemmalta. Lepolan mukaan hanketta ei ollut valmisteltu päätöksenteon näkökulmasta kovin syvällisesti.

– Kaupunkia on rakennettu perinteitä kunnioittaen ja tämä hanke tuli aika nopealla aikataululla valmisteluun. Millään ryhmällä ei ole sitä vastaan, että sota-ajan naisia muistetaan. Isoin asia oli hankkeen vauhti ja se, että se kohdistui yhteen tiettyyn järjestöön. Päätökseen vaikutti kaupungin historia ja koko kaupunkikuvallinen ilme, että onko tori oikea paikka tällaiselle patsaalle. Sille ei oltu valmiita, Lepola perustelee.

Lepolan mukaan patsashanke olisi tarvinnut laajempaa kannanottoa historioitsijoilta, museoasiantuntijoilta ja kaupungin arkkitehdiltä.

– Kyse on kuitenkin pysyvästä hankkeesta ja pysyvästä kaupunkikuvasta. Olisimme kaivanneet parempaa perustelua sille, että sopiiko juuri Lotta-järjestön patsas torille kaupunkikuvallisesti ja meidän historian tuntien, Lepola pohtii.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kiistää, että päättäjien keskustelu asiasta olisi ollut yhtä kahtia jakautunutta kuin lehtien palstoilla on annettu ymmärtää.

– Tämä ei taatusti heijasta sitä, että kaupunginhallituksessa ei arvostettaisi sodissa mukana olleita naisia ja heidän tekemään työtään järjestötaustasta riippumatta.