Helsingin Sanomia koskeva keskusrikospoliisin vuototutkinta nytkähtää toden teolla liikkeelle vasta ensi vuoden puolella. KRP aloittaa silloin muun muassa henkilöiden kuulustelut ja HS:n toimittajalta takavarikoidun materiaalin seulomisen.
– Joulun ja uudenvuoden välipäivinä kartoitamme tähän juttuun liittyvää henkilöpiiriä ja kuulusteltavia, rikostarkastaja Markku Ranta-aho https://www.is.fi/haku/?query=markku+ranta-ahokertoo.
Poliisi tutkii epäiltyjä turvallisuussalaisuuden paljastamista ja virkasalaisuuden rikkomista. HS julkaisi viime lauantaina Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleen artikkelin, jossa nojattiin sotilastiedustelun salaisiin asiakirjoihin.
KRP teki viime sunnuntaina poikkeuksellisen kotietsinnän toimittajan asuntoon, josta takavarikoitiin muun muassa tietokoneita, puhelimia ja muistitikkuja. Kyseessä oli ilmeisesti ensimmäinen kerta Suomessa, kun niin sanottu erityinen kotietsintä tehtiin lähdesuojaoikeutta nauttivan journalistin luokse.
Erityistä kotietsintää koskeva lainsäädäntö astui voimaan vuonna 2014. Säännökset koskevat lääkäreitä, asianajajia ja toimittajia ja muita tahoja, joilla on lakiin perustuva oikeus tai velvollisuus kieltäytyä todistamasta esimerkiksi potilaistaan, asiakkaistaan tai lähteistään.
Kotietsinnässä Helsingissä oli läsnä ulkopuolinen etsintävaltuutettu, jonka tehtävä on tässä tapauksessa valvoa journalistisen lähdesuojan toteutumista.
– Takavarikoitu materiaali suljettiin sinettipusseihin valtuutetun suostumuksella. Käymme aineiston myöhemmin hänen kanssaan läpi, Ranta-aho sanoo.
Jos etsintävaltuutettu on seulottaessa sitä mieltä, että jokin poliisin takavarikkoon haluama asiakirja kuuluu lähdesuojan piiriin, se laitetaan takaisin sinettiin. Kolmen päivän sisällä tästä kiistanalaiset takavarikot pitää viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Jos myös tuomioistuin pitää asiakirjoja lähdesuojan alaisina, niin poliisin on luovuttava niistä eikä niitä saa ottaa mukaan rikostutkintaan.
Ranta-aho myöntää, että seulonnan toteuttaminen on digitaalisessa ympäristössä haastavaa. Paperisista asiakirjoista etsintävaltuutetun on helpompi hahmottaa ja erottaa mahdollisesti lähdesuojan alainen materiaali kuin tietokoneiden tiedostoista ja tietokannoista.
– Tarkoituksemme kuitenkin on, ettei lähdesuoja vaarannu, Ranta-aho vakuuttaa.
Hän ei paljasta vuotojutun HS-jutun etsintävaltuutetuksi nimetyn asianajajan nimeä.
Toimittajalle tehty kotietsintä saattaa lisäksi päätyä käräjäoikeuteen toistakin reittiä kuin lähdesuojaseulonnan kautta. Toimittajalla itsellään on oikeus saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi, oliko kotietsinnälle edellytykset tai meneteltiin siinä lainmukaisesti. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa.
Kotimaa
KRP teki erityisen kotietsinnän toimittajan kotiin – takavarikoidut koneet tutkitaan vasta ensi vuonna
KRP teki erityisen kotietsinnän toimittajan kotiin – takavarikoidut koneet tutkitaan vasta ensi vuonna
Julkaistu:
Helsingin Sanomien toimittajan tietokoneet ja puhelimet pysyvät sinettipusseissa, kunnes poliisi käy ne läpi etsintävaltuutetun kanssa.
