HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Kiitos kommenteista ja artikkelista. Täällä on pähkitty pääosin näitä kysymyksiä: 1) kuka ja mistä vakooja on? 2) vakoojan motiivi vuodolle? 3) HS:n motiivi julkaisemiselle?

Any comments?
 
Ja nyt ollaan tilanteessa missä verrataan Ruotsin siviililafkaa joka pyörittää ohessa omaa julkista museotaan Suomen ehkä tärkeimpään sotilastiedusteluorganisaatioon. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa että kyllä meilläkin viestintävirasto julkaisee kaikenlaista tietoa kellon ympäri esim. kriittisistä tietoturvauhista, miksi siis Ruotsin ilmavoimat ei julkaise itsestään operatiivista tietoa? Samaan tapaan hieman nauratti kun mainitsivat että Ruotsin raporteissa jopa työntekijät kertovat toiminnastaan etunimillä, ihan kuin ne olisivat oikeita eikä pseudonymisoituja. Tietysti Ruotsin puolustusvoimien yleisessä alennustilassa en yllättyisi jos tämäkin pitäisi paikkansa.
Itse olen elämässäni pyrkinyt (joskaan en aina onnistunut) muuttamaan kateuteni venäläisestä kateudesta (miten saisin toiselta jotain pois tai kykenisin päättelemään toisen hyvän ominaisuuden olevankin kielteinen) amerikkalaiseen kateuteen (miten itse saisin itselleni saman?)... Ruotsalaisilla nyt vaan on paremmat autot ja parempi viestitiedustelu tähän asti julki tulleen tiedon mukaan. Ei kyse ole svedujen nerokkuudesta tai suomalaisten tyhmyydestä vaan ihan vaan resursseista.

FRA:n vertaaminen Viestintävirastoon on harhaista. Kuten Ohra-Ahokin Hesarissa verhoillusti toteaa, Suomen viestitiedustelu on vaan niin vaatimatonta ettei ole juuri resursseja raportoida. FRA:lla on enemmän kansainvälistä ja kansallista arvostusta, roimasti enemmän resursseja ja parempi lainsäädännöllinen selkänoja kuin Suomen Viestikoekeskuksella. Se, että se on siviililaitos voi olla tässä asiassa etu tai haitta. Yleisesti ottaen länsimaissa on pyritty pitämään sotilastiedustelu sangen suppeana ja siviilitiedustelu voimakkaampana, eli tässä asiassa Ruotsi on tyypillisempi länsimaa.

Muuten, Ruotsin MUST, eli maan varsinainen sotilastiedusteluorgaani, julkaisee myös vuosikertomuksensa ym. tietoja.

https://www.forsvarsmakten.se/sv/or...militara-underrattelse-och-sakerhetstjansten/

https://www.forsvarsmakten.se/sv/aktuellt/2017/02/must-summerar-2016-ars-verksamhet/


Eikä sieltä mitään operatiivisia tietoja tule. Korkeintaan turvallisuuspoliittista diibadaabaa ja rekrymainosta, mitä muuten Viestikoekeskus harjoittaa jo, kuten KSML:n jutussa keväällä tuli esille kun lafka joutuu rekryamään lisää porukkaa tiedustelulain mahdollisesti tullessa voimaan. Tärkeää sen lisäksi mitä sanotaan on se, mitä jätetään sanomatta.

Suomen salailukulttuurilla tiedustelussa on historiallinen taustansa kylmän sodan aikana ja poliitikkojen varovaisuuden vuoksi. Nykytila ei kuitenkaan ole tavoitetila eikä siinä ole varsinaisia etuja. Pahoin kuitenkin pelkään, että HS:n toimittajien typeryys kostautuu salailukulttuurin edistämisenä sen sijaan että päästäisiin normaalimpaan länsimaiseen tilanteeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kommenteista ja artikkelista. Täällä on pähkitty pääosin näitä kysymyksiä: 1) kuka ja mistä vakooja on? 2) vakoojan motiivi vuodolle? 3) HS:n motiivi julkaisemiselle?

Any comments?
En oikeastaan voi virkani puolesta spekuloida vuotajaa, mutta julkaisumotiiveista ainakin HS kohdalla arvelisin yleisön luottamuksen kyseenalaistamista PV:tä kohtaan sekä tiedustelulainsäädännön toteutumiseen vaikuttamista. Vuodon motiiveja en pysty kommentoimaan koska ei ole tiedossa koska varsinainen vuoto on tehty.
 
Summa Summarum, voisiko mennä näin:

- Venäjän ulkoasianministeriö voimistaa vuodesta 2006 alkaen vaikutustaan ulkovenäläisiin järjestöihin eräänlaisella "koordinaationeuvostomallilla", joka näytetään otetun käyttöön http://polinakopylova.puheenvuoro.uusis ... stoimintaa

-> Suomessa tämä kehitys aiheuttaa Puolustusvoimissa ja Valtionhallinnossa huolta ja toimia, mm. hissukseen Venäjä-Suomi -kaksoiskansalaisuutta kohtaan asetetaan rajoituksia ja voimistaa tarvetta oikeuttaa verkon kautta tapahtuvaa tiedustelua, joka kohdistuu tiettyihin yksityshenkilöihin -> tiedustelulaki

-> Kaksoiskansalaisuudesta ja sille asetetusta erityishuomiosta nostatetaan kohua, mm. YLE ja eräs HS toimittaja tarttuvat hanakasti, https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005075107.html

-> Kun tulee tarkemmin julki keväällä 2018 käsittelyyn tulevan tiedustelulain sisältöä, alkaa sen järjestelmällinen kritiikki, joka on osin vääristelevää. Yksityishenkilöihin kohdistuvan tiedustelun luonnetta vääristellään mm. Twitterissä ja mediassa pitkin syksyä 2017, ja homma lähtee lapasesta lopullisesti tämän Tikkakoskigatena tunnetun tapauksen vuoksi, jonka teon yhdeydessä paljastuu korkean tason poliitikkon, upseeriin tai sotilasasiamieheen osoittava vuoto.

-> To be continued..
 
En oikeastaan voi virkani puolesta spekuloida vuotajaa, mutta julkaisumotiiveista ainakin HS kohdalla arvelisin yleisön luottamuksen kyseenalaistamista PV:tä kohtaan sekä tiedustelulainsäädännön toteutumiseen vaikuttamista. Vuodon motiiveja en pysty kommentoimaan koska ei ole tiedossa koska varsinainen vuoto on tehty.
Tämä jos pitää paikkansa, on se kyllä alhaisinta toimintaa mitä tässä maassa on tehty sitten suomettumisen vuosien. Luottamus Puolustusvoimiin ja maanpuolustustahto ylipäänsä on kuitenkin meillä kaiken sotilaallisen puolustuksen kivijalka, jonka rapautuminen ei ole vaihtoehto. Mitä HS:n on tarkoitus tämän luottamuspulan varjolla saada aikaiseksi? NATO:n kannatuksen kasvu? Poliittisen ohjauksen muuttaminen punavihreämpään suuntaan?

Mitä tulee tiedustelulainsäädäntöön vaikuttamiseen, miksi HS on siitä kiinnostunut? Yleiseltä akateemis-teoreettiselta pohjalta, vai onko sillä jotain tässä pelissä?
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
En oikeastaan voi virkani puolesta spekuloida vuotajaa, mutta julkaisumotiiveista ainakin HS kohdalla arvelisin yleisön luottamuksen kyseenalaistamista PV:tä kohtaan sekä tiedustelulainsäädännön toteutumiseen vaikuttamista. Vuodon motiiveja en pysty kommentoimaan koska ei ole tiedossa koska varsinainen vuoto on tehty.
Aika nopeasti kyllä itsellekin tuli mieleen lihavoimani lainaus sinulta.
 
Tämä jos pitää paikkansa, on se kyllä alhaisinta toimintaa mitä tässä maassa on tehty sitten suomettumisen vuosien. Luottamus Puolustusvoimiin ja maanpuolustustahto ylipäänsä on kuitenkin meillä kaiken sotilaallisen puolustuksen kivijalka, jonka rapautuminen ei ole vaihtoehto. Mitä HS:n on tarkoitus tämän luottamuspulan varjolla saada aikaiseksi? NATO:n kannatuksen kasvu? Poliittisen ohjauksen muuttaminen punavihreämpään suuntaan?

Mitä tulee tiedustelulainsäädäntöön vaikuttamiseen, miksi HS on siitä kiinnostunut? Yleiseltä akateemis-teoreettiselta pohjalta, vai onko sillä jotain tässä pelissä?
Noh, kun Kaius Niemi julkaisi avoimen kirjeensä jossa totesi HS:n perustelleen julkaisupäätöksensä turhan heikosti, hän otti nimenomaan maanpuolustustahdon esiin. Syytä tälle en tiedä - ehkä sillä selitettiin sitä, että lukijat menivät niin vahvasti PV:n puolelle ja kritisoivat Hesaria?
 
Tämä. Tässä meillä jokaisella on petrattavaa. Miten rikkoa se opittu peritty ehdollistettu ym. kehä ja päästä suht vapaaseen ajatteluun ja ymmärtämiseen....vailla painolasteja.

Miten analysoin lukemaani, kuulemaani, näkemääni sillä tavoin, että omat juurtuneet ja vahvat ennakkokäsitykset ja -odotukset, toiveet ja kuvitelmat eivät sotkisi.....

Occamin partaveitsi vaan ei ole tätä päivää.
Eiku kaiken takana on ryssä. Aina.
 
Journalistien näkökulma on perinteisesti ollut se, että "painava yhteiskunnallinen intressi, kuten esimerkiksi viranomaisen laittoman toiminnan paljastaminen, on yleensä tulkittu perustelluksi syyksi käyttää poikkeuksellisiakin journalistisia menetelmiä".. ....Tosi journalistinen teko olisikin oikeastaan siis tämän casen laittomuuden tekijän paljastaminen."
Tässä keississä on tärkeää erottaa toisistaa kolme moraali- ja logiikkajärjestystä...
1. Turvallisuuspoliittinen
2. Journalistinen
3. Juridinen
...ja asettaa niille eri asioiden suhteen tolkulliset hierarkiat.

Loogisista hierarkioista käsin asiaa katsoen on hyvä huomioida tämä:

Valtiollinen olemassaolo on se tekijä, joka mahdollistaa journalismin ja juridiikan nykyisen perustan. Siksi ennakkovaroitusjärjestelmän suojaamisen tulee olla ensimmäinen ja tärkein seikka näiden asioiden keskinäisiä suhteita arvioidessa.

Journalismin sisäisistä lähtökohdista käsin Hesarin toimintaa voisi sanoa jopa journalismin vastaiseksi.

Hesari sai käsiinsä aineistoa, jonka kanssa se olisi voinut lähteä yhteistyössä viranomaisten kanssa selvittämään ylimmän turvallisuustason tietovuotoa. Silloin se olisi ollut paljastamassa väärinkäytöstä.

Samalla se olisi ollut yleisöä taatusti kiinnostavalla tavalla journalistisesti substanssin, agendan asettamisen, oman brändinsä parantamisen jne suhteen kilpailijoitaan rutkasti edellä.

Tosta linkin jutusta...

"Taho toisensa jälkeen lyö suorittavaa porrasta..."

Pitää taatusti paikkansa. Osasyynä on se, että turvallisuuskoneisto on viime vuosikymmeninä menettänyt halunsa ja/tai kykynsä hankkia toiminnalleen asioista pihalla olevan suuren yleisön tuen kulttuuriin, taiteeseen, kansalaiskeskusteluun jne. liittyvin keinoi. Ja painotan + alleviivaan että sanalla "osasyy" en viittaa sivumerkitykseen "syyllisyys" vaan päämerkitykseen "aiheuttava tekijä, kausaalinen ulottuvuus".

"Mitä suomalainen solidaarisuus oikeasti on?"

Osa suomalaisista kutsuu itsenäisyyspäivää lempeästi ja leikillisesti itsepäisyyspäiväksi. Näkemykselle on perustelunsa. Itsenäisyys saatiin ja pidettiin peräänantamattoman itsepäisyyden voimin.

Suomalainen solidaarisuus ei ole ruotsalaista konsensushöttöä. Se ei ole arabialaista opportunismisolidaarisuutta. Se ei ole slaavilaista "alistumalla ylemmyyteen" -solidaarisuutta. Se on suomalaista jukuripäistä, peräänantamatonta, viiveellä nousevaa solidaarisuutta joka ei pohjaudu esiymmärrykseen tai mielikuvaleikkeihin vaan syvään lojaalisuuteen ja vastuuntuntoon.

Tärkeää on käsittää se, että pinnalliset lojaaliussuhteet ja hetkelliset valtaantarttumiset tulevat yleensä aina ensin. Niistä käännytään pois viiveellä, mutta kääntymisen jälkeen suunta säilytetään vaikka mitä tapahtuisi.

Jos tuota solidaarisuutta ja lojaaliutta halutaan vahvistaa, niin keinot ovat lähinnä siinä, että niiden hetkellisten valta-, kaveri- ja lojaliteettitarttumisten houkutusta heikennetään, niiden onttous ja toisinaan jopa silkka pahuus avataan suuren yleisön nähtäville sekä niitä valtapeleissä käyttävien verkostojen luonne avataan yleiseen tietoon. Se ei voi tapahtua kestävästi niin että mennään mukaan siihen peliin, jota tulee vastustaa vaan sen pelin ylä- ja ulkopuolelta käsin. Ja yläpuoli ei nyt tarkoita hallinnollista vaan kulttuurillista ja memeettistä yläpuolisuutta. Pitää vaikuttaa ainakin yhtä abstraktiotasoa ylempää ja defenssit kiertävällä tavalla.
 
Hesari sai käsiinsä aineistoa, jonka kanssa se olisi voinut lähteä yhteistyössä viranomaisten kanssa selvittämään ylimmän turvallisuustason tietovuotoa. Silloin se olisi ollut paljastamassa väärinkäytöstä.

Samalla se olisi ollut yleisöä taatusti kiinnostavalla tavalla journalistisesti substanssin, agendan asettamisen, oman brändinsä parantamisen jne suhteen kilpailijoitaan rutkasti edellä.
Tätä seikkaa minäkin pohdin erään HS:n kilpailijan edustajan kanssa - miksei paljastettu vuotoa, vaan paljastettiin vuotaneita papereita?

Kun keksittiin kolme syytä, nousi kylmä hiki sisimpäni viiksiin: jutun tekijät, vuotaja, yhteinen agenda.
 
Noh, kun Kaius Niemi julkaisi avoimen kirjeensä jossa totesi HS:n perustelleen julkaisupäätöksensä turhan heikosti, hän otti nimenomaan maanpuolustustahdon esiin. Syytä tälle en tiedä - ehkä sillä selitettiin sitä, että lukijat menivät niin vahvasti PV:n puolelle ja kritisoivat Hesaria?
Itselle ainakin HS:n toiminnasta huokuva ylimielisyys on yksi tekijä. Toistaiseksi kaikki perustelut ovat olleet erittäin huonoja ja niistä käy hyvin selkeästi selville se, että HS ei ymmärrä miksi lukijat menivät PV:n puolelle asiassa.

Tässä yksi loistava esimerkki.. Mäkisen toimesta.

 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tätä seikkaa minäkin pohdin erään HS:n kilpailijan edustajan kanssa - miksei paljastettu vuotoa, vaan paljastettiin vuotaneita papereita?

Kun keksittiin kolme syytä, nousi kylmä hiki sisimpäni viiksiin: jutun tekijät, vuotaja, yhteinen agenda.
Itselle ainakin tuli mieleen, että takana on jokin muukin agenda kuin pelkkä "vasarapäiden tyhmyys". Vastareaktio vaan ilmaisesti yllätti HS-aviisin.
 
Noh, kun Kaius Niemi julkaisi avoimen kirjeensä jossa totesi HS:n perustelleen julkaisupäätöksensä turhan heikosti, hän otti nimenomaan maanpuolustustahdon esiin. Syytä tälle en tiedä - ehkä sillä selitettiin sitä, että lukijat menivät niin vahvasti PV:n puolelle ja kritisoivat Hesaria?
Niin - tuliko HS toisin sanoen aiheuttaneeksi täysin päinvastaisen lopputuleman, kuin mikä oli tarkoitus? Kärjistetysti sanoen kansa hitsautuu yhteen vaatimaan vuotajaa ja Hesaria vastuuseen, tiedustelulainsäädäntö menee keväällä heittämällä läpi ja maanpuolustustahto lujittuu.
 
Tämä jos pitää paikkansa, on se kyllä alhaisinta toimintaa mitä tässä maassa on tehty sitten suomettumisen vuosien. Luottamus Puolustusvoimiin ja maanpuolustustahto ylipäänsä on kuitenkin meillä kaiken sotilaallisen puolustuksen kivijalka, jonka rapautuminen ei ole vaihtoehto. Mitä HS:n on tarkoitus tämän luottamuspulan varjolla saada aikaiseksi? NATO:n kannatuksen kasvu? Poliittisen ohjauksen muuttaminen punavihreämpään suuntaan?
Osut täysin oikeaan.

Hesari on erittäin suomettunut laitos. Tosin federalistisella tavalla. Suomen valtiolla, itsenäisyydellä tai maanpuolustustahdolla ei ole minkäänlaista roolia siinä federalistisessa tulevaisuudessa jota Helsingin sanomat ja sen taustalla olevat toimijat havittelevat.

Vahvat puolustusvoimat, asevelvollisuus ja luja maanpuolustustahto eivät ole niitä tukipilareita joiden varaan Hesari ja sen taustaryhmät ovat rakentamassa federalistista Suomen hallintoaluetta.
 
vanha juttu, mutta mielenkiintoinen...varsinkin kun tietää rohvessorin taustan ja taannoisen nimitystapauksen... jutun jakaja twitterissä Tuomo Pietiläinen/HS
https://yle.fi/uutiset/3-9738553
 
Osut täysin oikeaan.

Hesari on erittäin suomettunut laitos. Tosin federalistisella tavalla. Suomen valtiolla, itsenäisyydellä tai maanpuolustustahdolla ei ole minkäänlaista roolia siinä federalistisessa tulevaisuudessa jota Helsingin sanomat ja sen taustalla olevat toimijat havittelevat.

Vahvat puolustusvoimat, asevelvollisuus ja luja maanpuolustustahto eivät ole niitä tukipilareita joiden varaan Hesari ja sen taustaryhmät ovat rakentamassa federalistista Suomen hallintoaluetta.
Joudun tyhmyyttäni kysymään: mitä tarkoittaa tässä yhteydessä "federalistista Suomen hallintoaluetta" ?
 
Joudun tyhmyyttäni kysymään: mitä tarkoittaa tässä yhteydessä "federalistista Suomen hallintoaluetta" ?
Itsenäisessä Suomessa ylin valtiovalta kuuluu Suomen kansalle.

Aikaisemmin ylin valtiovalta on kuulunut mm. ruotsin kuninkaalle ja venäjän tsaarille.

Nyt olemme jälleen hyvää vauhtia siirtymässä malliin jossa ylin valtiovalta siirretään rajojemme ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mistään itsenäisestä kansallisvaltiosta ei voida enää puhua.
 
Tätä seikkaa minäkin pohdin erään HS:n kilpailijan edustajan kanssa - miksei paljastettu vuotoa, vaan paljastettiin vuotaneita papereita?

Kun keksittiin kolme syytä, nousi kylmä hiki sisimpäni viiksiin: jutun tekijät, vuotaja, yhteinen agenda.
Aivan. Ja kuka tässä on edes ollut päätoimija? Tai ketkä ovat olleet toimijoita ylipäätään? Onko vuotajalla ja lehdellä ollut yhteinen agenda vai onko jompi kumpi käyttänyt toista hyväkseen? Onko vuotaja toiminut yksin ja omasta aloitteestaan?

Sivuhuomiona Suomen sotilastiedustelun salailukulttuuri ei kyllä myöskään ole ihan tätä päivää ja laitos tarvitsisi varmaan lisää ammattitaitoa ja resursseja viestintänsä hoitamiseen. Lisäisin myös että vapaassa yhteiskunnassa lisävaltuuksien antaminen salaisille tiedusteluelimille on aina jollakin tavalla ongelmallista. Tämän toteamisen ei kuitenkaan pitäsi tarkoittaa että olisi jotenkin vuotajan, ryssän tai vihervassareiden puolella tässä jutussa. Ihan vaan somelynkkaajille muistutuksena.
 
Mitä HS:n on tarkoitus tämän luottamuspulan varjolla saada aikaiseksi?
Mitä tulee tiedustelulainsäädäntöön vaikuttamiseen, miksi HS on siitä kiinnostunut?
Hesarilla on jokin linja. Hesarin linjasta päättävät epäsuorasti omistajat päätoimittajavalinnan ja päätoimittajan ohjeistamisen muodossa.

Joillain toimittajilla on jokin linja. Nämä eivät välttämättä tai edes todennäköisesti ole samoja linjoja.

Tätä asiaa tarkastellessa voi olla hyvä purkaa kaikki tavoitteisiin, motiiveihin yms. liittyvä aluksi pieniin osasiinsa ja tarkastella mihin eri pienet polut johtavat. Sitä kautta käy kyllä jossain määrin ilmi se, että mitkä polut yhtyvät toisiinsa.

Ja - jälleen kerran - kannattaa kiinnittää päähuomio todelliseen toimintaan ja sen todennäköisiin seurauksiin eikä julkilausuttuihin tai virallisiin höpinöihin.