Kotimaa
Korkein oikeus tuomitsi valtakunnansyyttäjän tahallisesta virkarikoksesta – Matti Nissinen hankki syyttäjälait
Korkein oikeus (KKO) tuomitsi keskiviikkona valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen https://www.hs.fi/haku/?query=matti+nissisenvirkavelvollisuuden rikkomisesta. Hän sai rangaistukseksi 40 päiväsakkoa vastaavan 1 720 euron sakkorangaistuksen.
Korkein oikeus katsoi Nissisen rikkoneen virkavelvollisuuttaan, kun hän osallistui käsittelyyn ja päätöksentekoon valtakunnansyyttäjänviraston koulutushankinta-asioissa vuosina 2010–2015.
Nissinen ohjasi koulutushankintoja veljensä Deep Lead -yritykseen. Nissisen veli toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja omistaa siitä osake-enemmistön.
Nissinen on myöntänyt osallistuneensa koulutusasioiden käsittelyyn esteellisenä mutta kiistänyt teon tahallisuuden.
Hän toimi omasta mielestä lähinnä huolimattomasti. Nissinen vetosi siihen, että vaikea elämäntilanne sekä innostus ja aktiivisuus koulutusasioissa hämärsivät hänen harkintakykyään.
Korkein oikeus ei hyväksynyt Nissisen näkemystä. Tuomion mukaan teko oli tahallinen, koska esteellisyyttä koskevat säännökset eivät olleet tulkinnanvaraisia ja läheissuhteeseen perustuvan esteellisyyden syntyminen oli ollut yksiselitteistä.
KKO:n mukaan tekoa ei voitu pitää vähäisenä, kun otettiin huomioon ”Nissisen asema ja tehtävät sekä ylimmän syyttäjän toiminnan vaikutus koko syyttäjälaitoksen toimintaan ja sitä kohtaan tunnettavaan luottamukseen”.
Osa syytteen sisältämistä teoista katsottiin vanhentuneiksi. KKO hylkäsi syytteen vanhentuneena siltä osin kuin se koski koulutushankintoja, joiden tekemiseen Nissinen oli osallistunut aiemmassa virassaan Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavana kihlakunnansyyttäjänä.
Virkarikossyyte Nissistä vastaan nostettiin syksyllä. Valtakunnansyyttäjän toimintaa koskeva syyte käsitellään aina suoraan korkeimmassa oikeudessa, eikä sen ratkaisusta voi valittaa.
Nissisen asianajaja Jarkko Jaatela https://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+jaatelailmoittaa, että Nissisellä ei ole huomautettavaa oikeuden päätökseen.
”Sekä minä, että päämieheni katsomme, että oikeuden perusteet ovat asianmukaiset ja johtopäätös on harkittu. Aina kun on kysymys tulkinnanvaraisesta asiasta, siitä voidaan olla eri mieltä. Puolustuksella ei ole huomautettavaa oikeuden perusteluista ja päätöksestä”, Jaatela sanoo.
Jaatelan mukaan virasta pidätettynä ollut Nissinen on valmiudessa jatkamaan tehtäväänsä.
Oikeusministeriön mukaan virasta pidättäminen päättyi tuomion antamiseen ja Nissinen voi palata virkaansa. Samalla päättyi apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen https://www.hs.fi/haku/?query=raija+toiviaisenmääräys hoitaa valtakunnansyyttäjän virkaa.
HS:n tietojen mukaan Nissinen pitää torstaina valtakunnansyyttäjänvirastossa sisäisen tiedotustilaisuuden työntekijöille paluustaan virkaan.
Hän voi kuitenkin saada myöhemmin virkamiesoikeudellisia seuraamuksia KKO:n tuomion vuoksi. Mahdollisia seuraamuksia ovat lain mukaan huomautus, varoitus ja irtisanominen.
Oikeusministeriö arvioi tulevien viikkojen aikana, onko seuraamuksille tarvetta. Arvioinnissa otetaan huomioon korkeimman oikeuden tuomio perusteluineen sekä valtakunnansyyttäjän tehtävä ja asema.
”Ei ole olemassa ennakkotapausta siitä, miten tällaisessa tilanteessa tulee toimia”, sanoo ylijohtaja Arto Kujala https://www.hs.fi/haku/?query=arto+kujalaoikeusministeriöstä.
Syyttäjänä toiminut apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen https://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+hakonenei vaatinut oikeudessa Nissistä menettämään virkaansa.
Nissisen avustaja Jaatela painottaa, että puolustuksen vastaus syytteeseen oli se, että kyse on tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja osa teoista on rikosoikeudellisesti vanhentunut. Puolustuksen mukaan kyseessä ei ollut myöskään taloudellisen hyödyn tavoittelu.
”Korkein oikeus on todennut rikoksen osittain vanhentuneeksi ja todennut, ettei asiassa ole kysymys taloudellisesta hyödystä. Tuomiossa on huomioitu Nissisen omassa kuulemisessa kertomat seikat eli olosuhteet, missä ratkaisuja on tehty."
Oikeus antoi tuomion tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jaatela haluaa korostaa, että oikeus käytti tuomiossa tahallisuuden alimman asteen perustelua.
”Oikeus on huomioinut Nissisen aseman valtakunnansyyttäjänä ja sen aseman tuoman erityisen velvollisuuden osata harkita. Oikeus päätyi johtopäätöksessään siihen, että Nissisen on täytynyt ymmärtää esteellisyys ja sitä myötä päätynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen”, Jaatela sanoo.
”Tarkastelemme meidän suoritustamme syyttäjäpuolella, ja olen varsin tyytyväinen suorituksemme. Korkeimman oikeuden päätöksessä on kuvattu tapahtumainkulku hyvin samalla tavalla kuin me olemme sen nähneen tapahtuneen”, Hakonen sanoo.
Hän nostaa tuomiosta kaksi oikeudellisesti merkittävää kysymystä. Ensimmäinen niistä on se, oliko Nissisen toiminta tahallista vai tuottamuksellista. Korkein oikeus asettui samalle kannalle syyttäjän kanssa, eli toiminta oli tahallista.
”Toinen oikeudellinen kysymys oli se, miten eri teot yksilöityvät rikoksiksi. Sillä on vaikutusta rikosten vanhenemiseen”, Hakonen sanoo.
Syyttäjän mukaan Nissisen teot muodostivat yhden rikoskokonaisuuden, joten ne eivät olisi vanhentuneet. Korkein oikeus kuitenkin otti kannan, että kyseessä oli kaksi rikoskokonaisuutta.
Ne teot, jotka tapahtuivat silloin, kun Nissinen toimi valtakunnansyyttäjänvirastossa, eivät ole vanhentuneet. Ne teot, jotka tapahtuivat Nissisen työskennellessä Itä-Suomen syyttäjänvirastossa, ovat vanhentuneet.
”Syyttäjäpuolella olimme vanhentumisesta eri mieltä, mutta kyseessä on oikeudellinen tulkinta ja korkein oikeus perusteli päätöksensä hyvin”, Hakonen sanoo.
Korkein oikeus katsoi Nissisen rikkoneen virkavelvollisuuttaan, kun hän osallistui käsittelyyn ja päätöksentekoon valtakunnansyyttäjänviraston koulutushankinta-asioissa vuosina 2010–2015.
Nissinen ohjasi koulutushankintoja veljensä Deep Lead -yritykseen. Nissisen veli toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja omistaa siitä osake-enemmistön.
Nissinen on myöntänyt osallistuneensa koulutusasioiden käsittelyyn esteellisenä mutta kiistänyt teon tahallisuuden.
Hän toimi omasta mielestä lähinnä huolimattomasti. Nissinen vetosi siihen, että vaikea elämäntilanne sekä innostus ja aktiivisuus koulutusasioissa hämärsivät hänen harkintakykyään.
Korkein oikeus ei hyväksynyt Nissisen näkemystä. Tuomion mukaan teko oli tahallinen, koska esteellisyyttä koskevat säännökset eivät olleet tulkinnanvaraisia ja läheissuhteeseen perustuvan esteellisyyden syntyminen oli ollut yksiselitteistä.
KKO:n mukaan tekoa ei voitu pitää vähäisenä, kun otettiin huomioon ”Nissisen asema ja tehtävät sekä ylimmän syyttäjän toiminnan vaikutus koko syyttäjälaitoksen toimintaan ja sitä kohtaan tunnettavaan luottamukseen”.
Osa syytteen sisältämistä teoista katsottiin vanhentuneiksi. KKO hylkäsi syytteen vanhentuneena siltä osin kuin se koski koulutushankintoja, joiden tekemiseen Nissinen oli osallistunut aiemmassa virassaan Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavana kihlakunnansyyttäjänä.
Virkarikossyyte Nissistä vastaan nostettiin syksyllä. Valtakunnansyyttäjän toimintaa koskeva syyte käsitellään aina suoraan korkeimmassa oikeudessa, eikä sen ratkaisusta voi valittaa.
Nissisen asianajaja Jarkko Jaatela https://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+jaatelailmoittaa, että Nissisellä ei ole huomautettavaa oikeuden päätökseen.
”Sekä minä, että päämieheni katsomme, että oikeuden perusteet ovat asianmukaiset ja johtopäätös on harkittu. Aina kun on kysymys tulkinnanvaraisesta asiasta, siitä voidaan olla eri mieltä. Puolustuksella ei ole huomautettavaa oikeuden perusteluista ja päätöksestä”, Jaatela sanoo.
Jaatelan mukaan virasta pidätettynä ollut Nissinen on valmiudessa jatkamaan tehtäväänsä.
Oikeusministeriön mukaan virasta pidättäminen päättyi tuomion antamiseen ja Nissinen voi palata virkaansa. Samalla päättyi apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen https://www.hs.fi/haku/?query=raija+toiviaisenmääräys hoitaa valtakunnansyyttäjän virkaa.
HS:n tietojen mukaan Nissinen pitää torstaina valtakunnansyyttäjänvirastossa sisäisen tiedotustilaisuuden työntekijöille paluustaan virkaan.
Hän voi kuitenkin saada myöhemmin virkamiesoikeudellisia seuraamuksia KKO:n tuomion vuoksi. Mahdollisia seuraamuksia ovat lain mukaan huomautus, varoitus ja irtisanominen.
Oikeusministeriö arvioi tulevien viikkojen aikana, onko seuraamuksille tarvetta. Arvioinnissa otetaan huomioon korkeimman oikeuden tuomio perusteluineen sekä valtakunnansyyttäjän tehtävä ja asema.
”Ei ole olemassa ennakkotapausta siitä, miten tällaisessa tilanteessa tulee toimia”, sanoo ylijohtaja Arto Kujala https://www.hs.fi/haku/?query=arto+kujalaoikeusministeriöstä.
Syyttäjänä toiminut apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen https://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+hakonenei vaatinut oikeudessa Nissistä menettämään virkaansa.
Nissisen avustaja Jaatela painottaa, että puolustuksen vastaus syytteeseen oli se, että kyse on tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja osa teoista on rikosoikeudellisesti vanhentunut. Puolustuksen mukaan kyseessä ei ollut myöskään taloudellisen hyödyn tavoittelu.
”Korkein oikeus on todennut rikoksen osittain vanhentuneeksi ja todennut, ettei asiassa ole kysymys taloudellisesta hyödystä. Tuomiossa on huomioitu Nissisen omassa kuulemisessa kertomat seikat eli olosuhteet, missä ratkaisuja on tehty."
Oikeus antoi tuomion tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jaatela haluaa korostaa, että oikeus käytti tuomiossa tahallisuuden alimman asteen perustelua.
”Oikeus on huomioinut Nissisen aseman valtakunnansyyttäjänä ja sen aseman tuoman erityisen velvollisuuden osata harkita. Oikeus päätyi johtopäätöksessään siihen, että Nissisen on täytynyt ymmärtää esteellisyys ja sitä myötä päätynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen”, Jaatela sanoo.
Syyttäjä: Olen varsin tyytyväinen
Syyttäjänä toiminut apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen korostaa, ettei syyttäjällä ole tarvetta arvioida ylimmän oikeusasteen tuomiota.”Tarkastelemme meidän suoritustamme syyttäjäpuolella, ja olen varsin tyytyväinen suorituksemme. Korkeimman oikeuden päätöksessä on kuvattu tapahtumainkulku hyvin samalla tavalla kuin me olemme sen nähneen tapahtuneen”, Hakonen sanoo.
Hän nostaa tuomiosta kaksi oikeudellisesti merkittävää kysymystä. Ensimmäinen niistä on se, oliko Nissisen toiminta tahallista vai tuottamuksellista. Korkein oikeus asettui samalle kannalle syyttäjän kanssa, eli toiminta oli tahallista.
”Toinen oikeudellinen kysymys oli se, miten eri teot yksilöityvät rikoksiksi. Sillä on vaikutusta rikosten vanhenemiseen”, Hakonen sanoo.
Syyttäjän mukaan Nissisen teot muodostivat yhden rikoskokonaisuuden, joten ne eivät olisi vanhentuneet. Korkein oikeus kuitenkin otti kannan, että kyseessä oli kaksi rikoskokonaisuutta.
Ne teot, jotka tapahtuivat silloin, kun Nissinen toimi valtakunnansyyttäjänvirastossa, eivät ole vanhentuneet. Ne teot, jotka tapahtuivat Nissisen työskennellessä Itä-Suomen syyttäjänvirastossa, ovat vanhentuneet.
”Syyttäjäpuolella olimme vanhentumisesta eri mieltä, mutta kyseessä on oikeudellinen tulkinta ja korkein oikeus perusteli päätöksensä hyvin”, Hakonen sanoo.
- Virkarikokset Seuraa
- Oikeudenkäynnit Seuraa
- Rikokset Seuraa
- Valtakunnansyyttäjä Seuraa
- Lasse Kerkelä Seuraa
Seuraa uutisia tästä aiheesta
