Henkilötiedustelun kohteena voivat pian olla myös ulkomaisten lähetystöjen työntekijät Suomessa – oppia suomalaiset ovat jo saaneet rauhanturvatehtävissä
Siviilivaatteita, partoja ja kysymyksiä laillisuudesta – niistä on suomalainen henkilötiedustelu tehty. Rauhanturvaoperaatioissa on tiedusteltu jo pitkään, mutta uusi laki sallisi myös esimerkiksi ulkomaisten lähetystöjen työntekijöiden tiedustelun Suomessa.
Puolustusvoimien tiedustelukoulu toimii Tuusulassa muun muassa Vihmalan keltaisessa puutalossa järven rannalla. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Laura Halminen HS, Tuomo Pietiläinen HS
Julkaistu: 20.12. 2:00
PITTORESKIT puutalot seisovat koivujen katveessa aivan Tuusulanjärven rantamaisemassa. Keltainen Vihmalan talo on 1920-luvulta.
Nykyisellä Puolustusvoimien palvelukeskuksen alueella toimii tiedustelukoulu. Se on Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen osasto, jonka kurssit, varsinkin erikoiskurssit, ovat sisällöltään pääosin salaisia.
Henkilötiedustelua opetetaan esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioihin lähetettäville, sotilaspoliiseille ja puolustusasiamiehille. Vaikka puolustusasiamiehet toimivat Suomen lähetystöissä ulkoministeriön alaisuudessa, heillä on poikkeuksellisesti rajattu lainmukainen oikeus tehdä henkilötiedustelua.
Koulutuksen laatu tiedustelukoulussa vaihtelee. Eräs HS:n haastateltavista nimittää kurssia näytelmäkerhoksi. Hän kävi koulussa viikon mittaisen erityisräätälöidyn korkeamman tason henkilötiedustelun kurssin.
Yksi HS:n haastattelema tiedustelumies arvioi, ettei kurssista ollut suurempaa hyötyä.
Toinen on tyytyväinen ja kutsuu oppia hyödylliseksi, kolmas arvelee että toimittajakin voisi oppia henkilötiedustelun kurssilla haastattelemisen kannalta arvokkaita asioita. Neljännen mielestä kurssit ovat pääsääntöisesti varsin hyviä.
Tuusulan tiedustelukoulussa henkilötiedustelun erikoiskursseilla kurssilaisia valmentavat välillä myös ammattinäyttelijät. Yksi heistä on Alan Wake -pelille hahmon antanut, Soneran mainoskasvona toiminut näyttelijä Ilkka Villi.
HENKILÖTIEDUSTELU, ihmiseltä ihmiselle kulkeva tieto, on yksi tiedustelun kivijaloista. Sitä kuvaa esimerkiksi suomalainen, sodanaikainen propagandajuliste, jossa hattupäinen mies katsoo velmusti käsi korvan takana kuuloa tehostamassa. Julisteessa lukee:
Sinuakin vaanii vakooja. Vakooja ohjaa pommit kotiisi.
Tässä kohdin on hyvä täsmentää, että vakoilusta puhutaan, kun toiminta on laitonta ja Suomen turvallisuudelle haitallista. Tiedustelu tarkoittaa sitä, mitä tehdään, kun suojataan oman valtion turvallisuutta.
Yksi HS:n haastattelema ulkomailla toiminut korkea-arvoinen upseeri valittelee, että henkilötiedustelua on mystifioitu. Hänen mukaansa toiminta on kaukana kasvojen mikroilmeitä lukevasta James Bondista, ja oikeastaan koko tiedustelu on aika paperinmakuista toimistotyötä – jopa tylsää.
Kyky tehdä henkilötiedustelua on yksi Suomen ja Naton kumppanuusohjelman kohdista. Suomi lupasi 2014 Iltalehden mukaan kumppanuusohjelmassa, että henkilötiedustelukykyä kehitetään. Samalla Suomi lupasi pitää yllä kykyä lähettää humint- eli henkilötiedusteluryhmiä kriisinhallintaoperaatioihin.
”Kurssilla opetettiin yksinkertaisia asioita paikallisesta kulttuurista. Näin istut luontevasti Balkanilla kahvilan pöytään ja tilaat luumuviinaa”, kertoo yksi entinen humint-ryhmän jäsen. Hän toimi erään kriisinhallintaoperaation suomalaisessa humint-ryhmässä ennen vuotta 2010.
Vaikka Suomen sotilastiedustelulle vasta haetaan laajoja tiedusteluoikeuksia, kokemusta suomalaisilla tiedustelijoilla on jo yli viideltätoista vuodelta. Rauhanturvaajien kouluttaminen henkilötiedusteluun sai alkunsa 2000-luvun alkupuolella.
Kuluvan vuosituhannen aikana Suomi on ollut mukana lähes kahdessakymmenessä YK:n, EU:n tai Naton johtamassa operaatiossa.
Suomalaisen henkilötiedustelun juuret ulottuvat Balkanille. Suomalaiset työskentelivät muiden maiden rauhanturvaajien kanssa ja tulivat kiinnittäneeksi huomiota siihen, että Britannian rauhanturvaajat oli koulutettu syvempään kontaktin ottamiseen.
Aivan aina Suomella ei ole henkilötiedustelulle rauhanturvaoperaatiossa omaa tiimiä. Mutta aina on joku vähän pidemmälle koulutettu, joka ymmärtää esimerkiksi miten tiedustelutietoa käsitellään.
Henkilötiedustelu on eräänlaista taustoittamista ja taustatiedon analysointia.
Toiminta rauhanturvaoperaatioissa perustuu operaatiokohtaisiin mandaatteihin, jotka eivät ole julkisia. HS:n haastatteleman operaatioiden johtotehtävissä toimineen kriisinhallintaveteraanin mukaan suomalaisten tekemälle henkilötiedustelulle ei kuitenkaan ole koskaan määrätty kansallisia rajoitteita.
HENKILÖTIEDUSTELUN säännöt ovat ajankohtaisia, sillä Suomessa valmistellaan parhaillaan tiedustelulainsäädäntöä. Sen on tarkoitus edetä eduskuntaan vuoden 2018 alkupuolella.
Valmisteilla olevassa tiedustelulainsäädännössä Puolustusvoimille haetaan oikeuksia harjoittaa peitetoimintaa ja peiteltyä tiedonhankintaa. Tämä tarkoittaa tiedustelua, jossa sotilastiedustelu voi käyttää vääriä tietoja. Suomeksi tämä tarkoittaa esimerkiksi väärällä henkilöllisyydellä esiintymistä tai soluttautumista, huolellisesti rakennetun peitehenkilöllisyyden turvin ulkomaille lähetettävää ”agenttia”. Tällaista ei HS:n lähteiden mukaan ole tiettävästi suunniteltu.
Rauhanturvaajat eivät moista tee. Syy on perin yksinkertainen.
”Ammattiyhdistyspuoli pitää huolen eduistamme siinä määrin, että operaatiossa ollaan neljästä kuuteen kuukautta. Siinä ajassa ei syvää soluttautumista paikallisena maanviljelijänä jossain pellonreunassa tehdä”, sanoo johtotehtävissä toiminut veteraani.
VAIKKA tiedustelua onkin periaatteessa tarkoitus tehdä avoimesti ja sotilaspuvussa, saattaa suomalainen henkilötiedustelija operaation aikana kulkea siviilivaatteissa ja kasvattaa parran.
Paikalliset kontaktit tietävät kuitenkin olevansa tekemisissä rauhanturvaoperaation henkilöstön kanssa – eikä tätä tosiseikkaa peitellä.
Suomi ei tiettävästi ole koskaan rauhanturvaoperaatiossa maksanut henkilötiedustelulähteilleen heidän tuottamastaan tiedosta, kertoo HS:lle viiden operaation johtotehtävissä työskennellyt mies. Lähdesuojan varmistamiseksi HS ei julkaise haastateltavan nimeä tai muita täsmentäviä tietoja.
”Joku viinapullo on saattanut vaihtaa omistajaa, mutta kova raha ei”, hän sanoo.
MUTTA mihin vedetään laillisuuden raja?
Käytännössä rajaa ei voi vetää, koska lakia ei vielä ole. Kun HS tiedusteli Pääesikunnasta tietopyynnöllä henkilötiedusteluohjetta ja sen valmistelumateriaaleja, vastaus kuului: ”asiakirjaa ei löydy arkistosta”.
Keväällä 2012 Maanpuolustuskorkeakoulussa hyväksyttiin kandidaatintutkielma henkilötiedustelusta. Sen tekijä Anton Grabar kertoo johdannossa, että tutkimuksen tekoon vaikuttaneita tekijöitä ovat se, ettei aihetta ole juuri tutkittu Suomessa sekä se, ettei Suomen puolustusvoimilla ole virallista henkilötiedusteluopasta. HS:n tietojen mukaan kriisinhallintatehtäviin ohjeistusta on ainakin suunniteltu.
NYT puolustusministeriö haluaa henkilötiedustelun lakiin. Keväällä ja joulukuun alussa julkistetut lakiluonnokset kuvailevat, että henkilötiedustelulla hankintaan keskeistä tietoa turvallisuusympäristöstä sekä esimerkiksi asevoimien, tiedustelupalveluiden, yksittäisten henkilöiden tai organisaatioiden toiminnasta sekä niiden kiinnostuksen kohteista Suomen maanpuolustukseen liittyvissä asioissa.
Henkilötiedustelua voitaisiin uusilla toimivaltuuksilla tehdä paitsi ulkomailla, myös kohdistaa ulkomaisiin kohteisiin Suomessa.
Mikäli lainsäädäntö hyväksyttäisiin keväällä ehdotetussa muodossa, se antaisi Suomen sotilastiedustelulle aiempaa laajemmat oikeudet esimerkiksi tehdä henkilötiedustelua peitetoiminnan ja soluttautumisen avulla jopa kohdevaltion lakeja rikkoen.
Tämä tarkoittaa, että tiedustelija voisi olla vaikka tarjoilija tai lyöttäytyä vieraan vallan vakoojien remmiin, jos jonkun vakoojaksi tunnistaa tai jotakuta vakoojaksi epäilee.
Esimerkiksi Suomessa oleskelevien ulkomaiden kansalaisten suhteet kotimaidensa hallintoon ovat suurennuslasin alla. Myös vaikkapa Venäjän tai Kiinan suurlähetystössä työskentelevä ihminen, oli hän sitten diplomaatti tai suomalainen kokki, kääntäjä tai puutarhuri, voisi kiinnostaa henkilötiedustelua.
Itse asiassa he ovat kiinnostavia jo nyt. Mutta saako sotilastiedustelu tietoa henkilötiedustelun kautta Suomessa jo nyt?
”Ei sitä oikein kieltääkään voi”, yksi tiedustelun keskijohdossa toiminut ihminen sanoo HS:lle. ”Henkilötiedustelu on ihmisten kanssa keskustelemista. Ja ihmisiä sotilaatkin ovat.”
