Aivan turhaa salaisten paperien liehuttelua

”Suomen salaisin paikka – HS-selvitys”, otsikoi Helsingin Sanomat lauantaina pääuutisensa. Sisäsivun otsikko oli: ”Salainen yksikkö saisi siepata sähköpostejasi”. Kuvia oli metsäsaarekkeen takaa näkyvästä tutkasta, sotilasalueen rajan kyltistä ja kahdesta salaiseksi luokitellusta asiakirjasta. Kolmen sivun juttu oli kuvitettu kuudella ”erittäin salainen”- tai ”salainen”-leimalla.

Juttu alkoi dramaattisin sanankääntein: ”HS:n hankkimat erittäin salaiset asiakirjat kertovat ensi kertaa, mitä kaikkea Tikkakoskella tapahtuu.”

Jutun ympärille luotiin mielikuvaa siitä, että nyt lehti kertoo jotakin merkittävää uutta.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Juttu ei tuonut uutta tietoa, vaan tekstin lukemisen jälkeen jäi olo, että Helsingin Sanomat vain halusi julistaa saaneensa käsiinsä salaiseksi luokiteltuja papereita.

Keskisuomalainen on kertonut usein entisen Viestikoelaitoksen, nykyisen Viestikoekeskuksen toiminnasta. Esimerkiksi 21. huhtikuuta uutisemme kertoi, että tietoverkkotiedustelun ydin tulee Tikkakoskelle ja näin voi syntyä kymmeniä uusia työpaikkoja.

Jutussa pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho kertoi, että kymmenen vuoden aikana puolustusvoimat investoi kyberpuolustukseen noin 200 miljoonaa euroa ja 200 henkilöä.

Jutussa myös todettiin, että Jyväskylän painoarvo tiedustelukeskuksena nousee tulevan tietoliikennetiedustelua koskevan lain myötä. Tietoverkkotiedustelun teknisestä toteutuksesta siviili- ja sotilaspuolelle vastaisi Viestikoekeskus. Myös Supo saa tulevaisuudessa tietonsa Tikkakoskelta.

Puolustusvoimat ei ole piilotellut Tikkakoskea ja toimintaa siellä. Kertominen on ollut juuri sen verran avointa kuin Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeän toiminnan osalta voi olla.

Presidentti Sauli Niinistö julkisti poikkeuksellisen lausunnon presidentin virallisilla sivuilla lauantaina päivällä. Presidentti ilmoitti, että salaisia asiakirjoja on laittomasti luovutettu Helsingin Sanomille ja siitä alkaa rikostutkinta. Presidentin mukaan korkeimman turvaluokituksen paperien paljastuminen voi olla turvallisuutemme kannalta kriittistä ja aiheuttaa vakavia vaurioita.

Helsingin Sanomat vastasi toimituspäällikkö Esa Mäkisen verkkokirjoituksella, että suomalaisten pitäisi tietää vähintään sama Viestikoekeskuksesta kuin ulkovaltojen tiedustelupalvelujen.

Ajatusmalli on outo. Jos kertoisimme julki sen mitä ulkovallat tietävät, kerrottaisiin todellisuudessa myös se, mitä luulemme ulkovaltojen tietävän. Sitä tietoa kukaan ei halua julki.

Helsingin Sanomat sai lauantaina vastaansa valtavan vastalauseryöpyn ja osa syytti lehteä myös epäisänmaallisuudesta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kirjoitti. ”Mietelmä: Sananvapauden väärinkäytöstä on lyhyt matka epäisänmaallisuuteen”.

Tiedustelupäällikkö Ohra-aho haki vertauksen sota-ajoilta. ”Kirjoituksen vastuuttomuutta voisi verrata siihen, että Tuntematon sotilas -elokuvassa oma sotilas olisi huutanut lähestymässä olevalle vihollisjoukolle: Varokaa! Alikersantti Antti Rokan tuliasema on tuolla ja hänellä on taistelijapari, joka tähystää.”

Kova palaute johti siihen, että lauantaina iltapäivällä Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka haastatteli vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. Niemi yritti perustella jutun julkaisua.

Lauantaisen jutun perässä lehti vielä kertoi, että aiheesta tulee lisää huomenna sunnuntaina Helsingin Sanomissa. Näitä lisätietoja lehti ei enää julkaissut.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta maksimituomio on neljä vuotta vankeutta. Tämä tarkoittaa, että rikosnimike avaa keskusrikospoliisille monia tutkintakeinoja kotietsinnöistä teletietojen läpikäyntiin ja tekniseen seurantaan.

Todennäköisesti Helsingin Sanomat on nyt joutumassa tai joutunut niiden kohteeksi. Hyvin todennäköistä on, että salaiseksi luokiteltujen paperien käytöstä ja vuotamisesta tehdään laajat poliisitutkinnat. Ja luultavasti tapaus menee oikeuteen. Syytettynä voivat olla jutun tehneet toimittajat sekä päätoimittaja.

Salaisten paperien vuotaminen oli maamme tiedustelulle ja puolustusvoimille noloa. Siihen presidenttikin todennäköisesti reagoi. HS tekikin maallemme ehkä pahimman vahingon siinä, että se julisti salaisten papereiden vuotaneen sille. Tietovuoto vei luottamusta tiedusteluorganisaatioon ja voi heijastua kansainväliseen yhteistoimintaan.

Tämän salaisten paperien liehuttelun sivuillaan lehti teki aivan turhaan, sillä juttu ei tuonut esille mitään oleellista uutta tiedustelusta tai Tikkakoskesta. Sensaatiojournalismi vain heikensi median uskottavuutta, kun jutun ulospano ja sisältö eivät vastanneet toisiaan.

Ilman salaisten paperien heiluttelua kukaan ei olisi juttuun kiinnittänyt huomiota.

Kirjoittaja on päätoimittaja.