Kotietsintä alkoi noin kello 18.30 ja päättyi noin kello 22.30. Kotietsinnän aikana poliisi vei Halmiselta tämän oman puhelimen, HS:n puhelimen, Halmisen oman tietokoneen, oman Ipadin ja runsaasti muistitikkuja.
Kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.
Neljä paikalla ollutta poliisia tutki esimerkiksi Halmisen kirjahyllyn ja tarkisti myös liesituulettimen sisällön. Kotona paikalla olleen lapsen huonetta poliisi ei sen sijaan tutkinut. Yhteensä Halmiselta takavarikoitiin 19 todistuskappaletta.
Kun Halminen vetosi jonkin poliisia kiinnostavan tallennusvälineen tai paperin olevan lähdesuojan piirissä, poliisi sijoitti tavarat sinetöityihin pusseihin. Lain perusteella määrätty ulkopuolinen etsintävaltuutettu käy nämä tavarat vielä läpi.
”Poliisi käyttäytyi asiallisesti, joskin heillä ei tuntunut olevan kokemusta lähdesuojasta”, Halminen sanoo.
Tapahtumat etenivät kahdessa vaiheessa.
Aiemmin päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen lopullisesti sen sisältämät tiedot. Tämä aiheutti Halmisen mukaan savua, jonka vuoksi hän kutsui palokunnan paikalle. Palokunnan mukana tuli myös poliisipartio. Poliisipartio kutsui apuvoimia saatuaan selville, kuka Halminen on.
Halmisen työkoneella on lukuisten juttuprojektien materiaalia. Halminen on tietoturvallisuuteen erikoistunut toimittaja, joka on kirjoittanut Helsingin Sanomiin myös esimerkiksi Pohjoismaisesta vastarintaliikkeestä. Hän on ollut töistään myös Bonnier-palkinnon ehdokkaana.
”Halusin koneen tuhoamisella varmistaa lähdesuojan mahdollisimman hyvän toteutumisen”, sanoo Halminen. Halminen uskoo, että tietokone meni täysin korjauskelvottomaksi. HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.
Halmisen asianajaja Kai Kotiranta https://www.hs.fi/haku/?query=kai+kotirantaei pidä erikoisena, että Halminen halusi varmistua arkaluonteisen tiedon turvallisuudesta.
Toimittajan tallennusvälineille voi tallentua arkaluonteista tietoa. Lähtökohta on se, että jokainen saa tehdä mitä tahansa omaisuudellaan”, Kotiranta sanoo.
”Toimittajaan kohdistuva kotietsintä, vieläpä tällaisessa mittaluokassa, on täysin poikkeuksellinen Suomessa, joka on profiloitunut lehdistönvapauden kärkimaana. Pidän tapahtunutta lehdistön toimintaedellytysten ja lähdesuojan kannalta hyvin huolestuttavana”, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemihttps://www.hs.fi/haku/?query=kaius+niemi.
Kauppalehden päätoimittaja ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=arno+ahosniemi piti Yle:n haastattelussahttps://yle.fi/uutiset/3-9981763 harvinaisena kotietsinnän lisäksi myös rikosnimikettä.
”En muista, että tällaista tapausta olisi Suomessa ollut aiemmin”, Ahosniemi sanoi Ylelle.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaava päätoimittaja Riikka Venäläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=riikka+venalainen piti myös kotietsintää poikkeuksellisena.
”Tuorein käänne on aika raju, tällaista ei länsimaisessa yhteiskunnassa ole totuttu näkemään. On syytä olla huolissaan”, Venäläinen sanoi Ylen aamu-tv:ssä.
- Helsingin Sanomat Seuraa
- Poliisi Seuraa
- Media Seuraa
- Tiedustelulaki Seuraa
Tieto, joka voi levitä kuin Iiskon reki. Koska. No vaikka potkujen jälkeen.
Tietojen hajauttaminen toimittajille on kauhea riski.
Jopa Kai Niemen hallussa. Hänhän voi ulkoistua millä hetkellä hyvänsä.