Oikeus totesi Veikko Armas Gröhnin https://www.is.fi/haku/?query=veikko+armas+grohninsyyllistyneen seitsemään törkeään petokseen, joilla hän sai useilta helluntailiikkeessä toimivilta uskonveljiltään noin 900 000 euroa.
Gröhn joutuu korvaamaan huijatuksi tulleille aiheuttamansa vahingot. Suurin yksittäinen petoksella saatu summa on lähes neljännesmiljoona euroa.
Tuomittu joutuu maksamaan lisäksi valtiolle rikosten kautta saamansa hyödyn.
Varat kateissa: sanoo lähettäneensä Ghanaan
Petoksilla saadut varat ovat jääneet kateisiin. Tuomittu on oman kertomuksena mukaan lähettänyt rahoja rahansiirtopalvelu Western Unionin kautta muun muassa Ghanaan. Minne rahat ovat joutuneet, ei ole selvinnyt eikä lanttiakaan ole saatu takaisin.Gröhn on aiemminkin ollut käräjäsalissa ja saanut tuomioita. Hänet tuomittiin kolme vuotta sitten törkeästä velallisen epärehellisyydestä kahden vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen.
Miehen omistama hyvin menestynyt ja voittoa tuottanut arkkitehtitoimisto ajautui konkurssiin. Hän lähetti oman kertomansa mukaan noin 1,1 miljoonaa euroa yrityksensä varoja sadoille tileille Afrikkaan ja rahat oli tarkoitettu rakennusprojektiin Espanjassa. Tuolloin hän koki itse tulleensa huijatuksi.
Tuomio myös Nova-jutusta
Gröhn tuomittiin myös vaalirahoitukseen liittyvässä Nova-jutussa ehdolliseen vuoden mittaiseen vankeuteen.Uskoveljiään Gröhn onnistui käyttämään hyväkseen, koska hän oli itse helluntaiseurakunnan jäsen ja oli vuosien saatossa suunnitellut seurakunnille useita rakennuksia eri puolille maata. Gröhn on koulutukseltaan arkkitehti sekä teologian maisteri.
Uskonveljet kokivat tulleensa petetyiksi, kun heidän uskonnollista vakaumustaan käytettiin hyväksi.
Oikeussalissa kävi ilmi, että helluntailiikkeessä on totuttu auttamaan hädässä olevaa ja osittain siitä oli kyse. Joillekin avun antamisessa oli kyse Jumalan työstä.
Läheiset halusivat auttaa Gröhniä, joka oli konkurssinsa myötä joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja kertoi turvautuvansa jopa ruoka-apuun. Hän pyysi rahaa myös lääkekuluihinsa.
Osa huijatuista odotti suuria tuottoja
Osa huijatuksi tulleista odotti suuria tuottoja ja työtilaisuuksia, sillä Gröhn kertoi heille Espanjassa olevasta rakennushankkeesta, johon rahoja sijoitettiin. Mitään tuottoja ei kuitenkaan tullut.Miljoonia euroja sisältävä rahasalkku oli jo tulossa Ruotsin kautta Suomeen, mutta rahojen saaminen edellytti vielä suoritusten maksamista ja taas uskonveljet antoivat rahaa. Mitään salkkua ei kuitenkaan koskaan tullut.
Vastaavanlaisia rahasalkkuja oli tulossa Suomeen useita, mutta aina tuli ongelmia ja rahaa antaneet nielivät tarinat. Amsterdamissa oli kuriiripalvelua avannut rahasalkun ja setelit olivat värjäytyneet mustiksi. Madridissa ja Pariisissa oltiin jo rahasalkun perässä, mutta sekin meni mönkään, kun asiakirjojen suomennoksissa oli tehty virheitä. Luxemburgissa oli sulkutilillä komeat 123 miljoonaa euroa, jotka jäivät odottamaan selvitystä.
Yksi huijatuksi tulleista uskoi antavansa rahaa uskonnollisiin tarkoituksiin, koska oli löydetty tontti, jolla oli öljyä. Tontin myymisellä oli tarkoitus rahoittaa juutalaislasten koulutusta ja rahat piti tulla moninkertaisina takaisin.
Yksi uhreista joutui myymään metsiään
Kertomukset upposivat uskonveljiin. Rahat lähtivät nopeasti heiltä, koska sijoitusten tekeminen edellytti pikaisia ratkaisuja, muutoin ei voittojakaan tulisi. Yhdessäkään tapauksessa rahoja ei palautunut uskonveljille.
Rahaa antaneet joutuivat itse taloudellisiin vaikeuksiin. Luottokorttirajat paukkuivat, lähipiiriltä oli lainattava elämiseen ja kolme petetyksi tullutta joutui nostamaan pankkilainaa saadakseen elämänsä järjestettyä. Yksi joutui myymään metsiään.
Tuomittu aloitti petolliset touhunsa jo kahdeksan vuotta sitten ja viimeiset hän teki viime vuoden lopulla. Yksi petetyksi tulleista rahoitti toimintaa yli seitsemän vuoden ajan.
Miljoonien eurojen sijoitussalkut olivat fiktiota
Rahat toimitettiin pääosin Ghanaan. Viranomaisten yhteistyö ei ole antanut vastausta minne rahat päätyivät.Oikeudessa oli esillä tuomitun esittämiä lukuisia asiakirjoja, mutta niistä ei voitu päätellä mistä ne olivat tulleet ja kuka ne oli laatinut.
Käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan, että tuomitun kertomukset miljoonien eurojen sijoitusalkuista ovat fiktiota, ja hän on tiennyt tarinat tekaistuiksi eikä hänellä ollut kykyä eikä tarkoitustakaan maksaa rahoja takaisin.
Valtio maksoi tuomitun oikeuskulut, jotka ovat lähes 15 000 euroa.
Käräjäoikeus antoi jutussa ratkaisun maanantaina.
