Lippueamiraali Hans Helsethhttps://www.is.fi/haku/?query=hans+helseth sanoi näin turvallisuuskonferenssissa keskiviikkona Berliinissä, jossa Naton ja jäsenmaiden sotilaskomentajat keskustelivat keinoista luoda pelotteita Venäjän uhkia vastaan.
Helseth on korkea-arvoinen Nato-viranomainen: hän toimii Norjassa Naton komentokeskuksen erityisneuvonantajana. Hänen kommenttinsa nousi uutiseksi maailmalla asti.
Nato-mailla on turvanaan sotilasliiton viides artikla, jonka mukaan Nato-maat auttavat hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Aseellista voimaa voidaan käyttää artiklan mukaan auttamisessa, jos se arvioidaan tarpeelliseksi.
Vaikka Suomi ja Ruotsi osallistuvat Naton yhteisiin harjoituksiin, ne eivät ole viidennen artiklan piirissä.
– Maiden ei-jäsenyyssuhteet (Natoon) itse asiassa alentavat kynnystä sille, että ne joutuvat aseellisen aggression kohteiksi. Siksi mielestäni Natolla on moraaliset ja muut syyt tulla niille apuun, Helseth sanoi.
Yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusalahttps://www.is.fi/haku/?query=anna-liisa+heusala Aleksanteri-instituutista pitää Helsethin puheita enemmänkin poliittisen keskustelun herättelynä kuin viestinä todellisuudesta.
– Natolla ei ole moraalisia velvollisuuksia mihinkään suuntaan, vaan ainoastaan sopimusperustainen velvollisuus: liittokunnan jäsenet puolustavat toisiaan tilanteessa, jossa artikla viisi tulee toimeenpantavaksi, Heusala sanoo.
Hän muistuttaa, ettei artiklan toimeenpanostakaan ole vielä juuri kokemusta.
– On myös erilaisia arvioita siitä, mikä on Naton todellinen suorituskyky saada kriisitilanteessa joukot liikkeelle.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tomas Rieshttps://www.is.fi/haku/?query=tomas+ries on samoilla linjoilla kuin Heusala: moraaliset velvoitteet eivät sido Natoa.
Joissakin tilanteissa Suomen ja Ruotsin rooli ihmisoikeuksiin sitoutuneessa länsiyhteisössä tosin voisi madaltaa Naton kynnystä auttaa Pohjoismaita. Natolla olisi esimerkiksi velvollisuus auttaa Ruotsia, jos Baltian maihin kohdistuisi hyökkäys ja Ruotsi auttaisi Natoa antamalla sotakoneiden lentää ilmatilassaan.
– Eettistä selkärankaa löytyy kuitenkin vain niin kauan kuin aurinko paistaa. Se on klassista reaalipolitiikkaa, kylmän sodan aikana Kekkonenhttps://www.is.fi/haku/?query=kekkonen ja Koivistohttps://www.is.fi/haku/?query=koivisto toistivat tätä yhtenään. Kun tilanne kärjistyy esimerkiksi sodan tai ydinsodan uhkaksi, Naton jäsenet asettavat omat tarpeensa muiden tarpeiden edelle, Ries uskoo.
Hän sanoo kuitenkin olevansa Helsethin lausunnosta iloinen.
– On hienoa, jos tämä tarkoittaa, että Naton sisällä yleistyy tällainen ajattelu suhteessa Suomeen ja Ruotsiin. Emme kuitenkaan tiedä, kuinka hyvin lausunto edustaa Natoa yleisesti. Loppuviimeksi painoarvoa on lähinnä valtioiden omilla eduilla eikä moraalisella vastuulla voi korvata viidettä artiklaa.
Myös Aleksanteri-instituutin Heusala varoisi tekemästä lausunnon perusteella päätelmiä Naton asenteista Suomea ja Ruotsia kohtaan.
– Yksi tapa tulkita lausuntoa on toki toivoa, että Natossa syntyy kirjoittamatonta, ehkä keskusteluissa käytyä solidaarisuutta. Kova todellisuus kuitenkin on, että liittokunta ei lähde liikkeelle tunteenpalon takia vaan ainoastaan puolustamaan jäseniään.
Heusala korostaa, että Suomessa asia on sisäistetty hyvin eikä täällä olla tuudittautumassa Naton moraalisen omantunnon varaan. Hänen mielestään Helsethin puheenvuorossa on kehäpäätelmän makua.
– Meillä on kriisiytynyt eurooppalainen turvallisuustilanne, joka heijastuu myös Itämeren alueelle, ja Suomi on lähtenyt nostamaan suorituskykyään yhteistyössä sekä Ruotsin että Naton kanssa. Tästä on seurannut jännityksen lisääntyminen suhteessa Venäjään. Siitä taas seuraa ajatus, että Suomen täytyy pikaisesti liittyä Natoon – mutta saman logiikan mukaan jännitys lisääntyisi silloin edelleen, eli Venäjältä tulisi varsinkin alkuun erittäin voimakkaita reaktioita.
Suomella ei ole kuin yksi sotilaallinen uhka ja se sijaitsee idässä.