Nisäkkäät olivat yöeläjiä, kunnes dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon noin 66 miljoonaa vuotta sitten, kertoo tutkimus. Tämä selittää sen, miksi nykyisistä nisäkkäistä vain harvat noudattavat samankaltaista päivärytmiä kuin ihmiset.
Tel Avivin yliopiston tutkijoiden mukaan ihmiset ja apinat ovat ainoita nisäkkäitä, joiden silmät ovat kehittyneet samalla tavoin päivänvaloon sopiviksi kuin lintujen ja liskojen silmät.
Muilta nisäkkäiltä puuttuu silmien verkkokalvon keskikuoppa, jossa syntyvät terävimmät ja selkeimmät kuvat. Niiden silmät näkevät paremmin pimeässä, mutta niiden näkemien kuvien resoluutio jää pieneksi.
Ihmisten esi-isät olivat ensimmäisiä nisäkkäitä, jotka muuttivat vuorokausirytmiään. Mahdollisesti siksi ihmiset ovat ehtineet sopeutua auringonvaloon muita nisäkkäitä paremmin.
Tutkimuksen mukaan päivisin elävistä nykynisäkkäistä esimerkiksi oravat, antiloopit ja monet lihansyöjäpedot käyttävät enemmän haju- ja kuuloaistiaan kuin näköaistiaan.
Tutkimus ei todista, että dinosaurusten sukupuutto olisi syy siihen, että nisäkkäät alkoivat elää päivisin. Todennäköisesti nisäkkäät kuitenkin elivät öisin, jotta ne eivät olisi joutuneet kilpailemaan dinosaurusten kanssa ruuasta tai jotta ne eivät olisi joutuneet itse dinosaurusten ruuaksi.
Dinosaurukset olivat päiväeläimiä, jotka hakeutuivat auringonvaloon lämmittääkseen itseään.
Tutkijaryhmä analysoi yli 2 400 nisäkkään elintavat ja käytti tietokonealgoritmeja selvittääkseen niiden esi-isien todennäköisen käytöksen.
Ensimmäiset nisäkkäät kehittyivät liskoista 160–220 miljoonaa vuotta sitten. Esi-isälisko oli todennäköisesti yöeläin.
Tiede
Nisäkkäät alkoivat liikkua päivisin vasta dinosaurusten kuoltua
Nisäkkäät alkoivat liikkua päivisin vasta dinosaurusten kuoltua
Julkaistu:
Vain kädelliset ovat sopeutuneet kunnolla auringonvaloon.
