Tekoälyn kanssa ei kannata olla sinisilmäinen – Inhimillisyyden puute voi johtaa ihmiskunnan tuhoon

Vanhukset yksinäisyydestä vapauttavat hoivarobotit, itseohjautuvat autot ja ajatuksen voimalla pelattavat videopelit vai kaikennielevä superäly, joka tuhoaa ihmiskunnan?

Viime viikolla kognitiotutkijat kirjoittivat Helsingin Sanomissa varoittavaa tekstiä siitä, miten superäly voi tuhota maailman jo ennen vuotta 2060. Superälykäs tietokone on monin verroin ihmistä älykkäämpi, eikä se väsy koskaan ajattelussaan, mutta jos se ei ymmärrä, mitä on ihmisyys ja inhimillisyys, se voi viedä ihmiskunnan tuhoon.

Tutkijoiden suurena huolena on se, että huippuviisas tekoäly alkaisi tehdä huonoja ratkaisuja, vaikka se ei edes olisi vihamielinen ihmiskuntaa kohtaan. Superäly voisi esimerkiksi ihmisen onnellisuuden maksimoinnin vuoksi kytkeä meidät kaikki väkisin kyberavaruuteen ja turruttaa aivomme huumeilla.

Superälyn suuri uhkakuva on se, että vuonna 2060 epäeettinen yliajattelija vie ja me vikisemme. Jo ennen sitä – myös vuonna 2017 – on paljon tekoälyä ja robotiikkaa, jotka koskettavat jokapäiväistä elämäämme, ja joiden kehittämistä on syytä pohtia. Tekoälyä kehitetään hurjaa vauhtia kaikilla elämän aloilla.

Uutta teknologiaa ei synny vain hyviin tarkoituksiin

Esimerkiksi Googlen hakupalvelun, Netflixin ja Amazonin ostosuositusten takana on tekoälyä. Medioissa talous- ja urheilu-uutisia syntyy jo nyt koneen tuottamina automaattisesti. Erilaiset ennakoivat järjestelmät, tilannesuositukset ja käännöspalvelut perustuvat ohjelmistopohjaiseen tekoälyyn. Teknologia ohjaa ja rakentaa autoja, hoitaa pankissa osto- ja myyntitoimeksiantoja ja ohjaa ihmiskehon leikkauksia. Sensoreita on kaikkialla: terveydenhuollossa, teollisuudessa ja joukkoliikenteessä. Ne mittaavat liikettä, sijaintia, ilmanpainetta, sykettä. Lista tekoälyn ja robottien sovelluksista on jo nyt loppumaton ja kasvaa kovaa vauhtia.

Meidän kannattaa olla innostuneita ja optimistisia tulevaisuuden hienojen mahdollisuuksien suhteen. Meidän ei kuitenkaan kannata olla sinisilmäisiä. Teknologian kehitys on todennäköisesti nopeampaa ja huimempaa kuin osaat villeimmissä kuvitelmissasi ajatella.

On myös varmaa, että uutta hienoa teknologiaa ei synnytetä ja käytetä ainoastaan hyviin tarkoituksiin. Iso osa innovaatioista, muun muassa internet, on syntynyt sotateollisuuden tarpeisiin. Nykyisen hyvin teknologia- ja talousvetoisen kehityksen tueksi pitää saada kaikkiin keskustelupöytiin mukaan myös eettinen näkökulma.

Eettisiä kysymyksiä on laidasta laitaan: Mitä tietoa meistä saa kerätä ja kuka omistaa sen? Kuka vastaa tekoälyn tekemistä uutisista? Entä jos robotti pahoinpitelee toista robottia, suhtaudummeko tähän kuten ihmisten tai eläinten väliseen väkivaltaan? Miten sensoreista saatua tietoa käsitellään ja kenellä on niihin pääsy? Onko ihminen enää ihminen, jos hänen kehostaan suurin osa on korvattu tekoelimillä?

EU:n parlamentti on tehnyt oman mietintäluonnoksensa, jossa se on pohtinut robotiikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Siinä otetaan kantaa muun muassa siihen, että ihmiselle syntyy inhimillinen suhde koneeseen ja siksi koneiden “inhimillistämisessä” on oltava varovainen. Luonnoksessa korostetaan myös inhimillisen kontaktin merkitystä. Robotiikan käytön avulla tapahtuvan voimaannuttamisen mahdollisuuksia värittävät jännitteet tai riskit, jotka liittyvät ihmisten turvallisuuteen, yksityisyyteen, koskemattomuuteen, arvokkuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja datan omistajuuteen. Kiinnostava iso kysymys on: Mikä on robotin vastuu, jos se kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä?

Eettistä keskustelua tarvitaan

Jos kehitys menisi kuin sadussa, kiltti superälykin ymmärtäisi ihmistä ja tekisi ratkaisujaan eettiseltä pohjalta. Koska hyvä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eettistä keskustelua tarvitaan niin superälyn kuin sitä “tyhmemmänkin” tekoälyn ja robotiikan kehityksen suuntaamisessa.

Eräs viisas ystäväni vertasi tekoälykeskustelua taivaankappaleen kohtaamiseen. Jos tietäisimme meteoriitin iskeytyvän maahan sadan vuoden päästä, ihmiskunta keskittyisi varmasti olennaiseen ja tekisi kaikkensa miettiäkseen kaikin tavoin, miten voisi valmistautua.

Tekoälyn vyöry voi olla meidän kohtalokas meteoriittimme, mutta vain silloin, jos emme yhdistä kaikkia voimia miettimään ja toteuttamaan sitä, miten tekoäly valjastetaan ihmisen parhaaksi.

Timo Marttila

Kirjoittaja on konsulttiyritys Ilona M Oy:n omistaja ja valtiotieteiden tohtori.