Jokipiin Panttipataljoonan tuorein painos ilmestyi vuonna 2000. Kustantajaksi on Weilin+Göösin jälkeen vaihtunut SS-sotilaiden perinnettä vaaliva Veljesapu ry. Swanström on tänä syksynä iskenyt jo kahdesti Panttipataljoonaan.
Kaksi viikko sitten Swanström julkaisi Suomen Kirkkohistoriallisen seuran sivuilla blogikirjoituksen, jossa hän kyseenalaisti Jokipiin näkemyksen SS-pataljoonan epäpoliittisuudesta.
Kun Jokipiin mukaan vain 20 prosenttia sotilaista ”tunnusti jossain määrin ruskeaa (=fasistista) väriä”, arvioi Swanström heitä olleen vapaaehtoisporukasta liki puolet.
Jokipii käytti SS-aseveljet ry:n jäsenkortiston tietoja puoluekannoista, kun taas Swanström etsi poliittiset kannat sotilaiden ennen lähtöä kesällä 1941 tekemistä palvelussitoumuksista.
Swanström ihmettelee, miksi SS-pataljoonan arkistot erinomaisesti tuntenut Jokipii tyytyi epämääräiseen ja puutteelliseen jäsenkortistoon, kun tarjolla olivat puoluekannan napakammin ja kattavammin kertoneet palvelussitoumukset.
Muuta syytä Swanström ei keksi, kuin että Jokipii halusi vähätellä SS-hankkeen fasistista luonnetta.
Swanströmin laskutavalla Suomen perinteiset valtapuolueet olivat töin tuskin edustettuina palvelusitoumuksissa. Selvästi eniten oli kokoomuslaisia, mutta heitäkin vain viisi prosenttia. Sen sijaan Isänmaallinen Kansanliike IKL ja pienemmät fasistiset ryhmät jyräsivät.
Swanströmille Jokipiin käyttämä menetelmä on ”räikeä esimerkki tilastoilla valehtelemisesta”.
”Jokipii ei itse enää ole vastaamassa syytökseen, mutta hänen kirjansa on”, Swanström sivaltaa ja katsoo Jokipiin keskeisen teesin SS-pataljoonan epäpoliittisuudesta saaneen murskaavan iskun, josta se ei toivu.
Tämän viikon keskiviikkona Swanström julkaisi uuden Jokipii-kriittisen blogikirjoituksen otsikolla Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset. Hän kertoo löytämänsä kirjeen todistavan suomalaisten SS-miesten osallistuneen sotarikoksiin.
Todiste on SS-mies Karpalonhttps://www.is.fi/haku/?query=karpalon 24. heinäkuuta 1941 päivätty kirje yksikön yhdysupseerille ja sotilaspastorille Ensio Pihkalallehttps://www.is.fi/haku/?query=ensio+pihkalalle, jossa autoverstaalle komennettu Karpalo purki turhautumistaan. Häneltä oli ”riistetty se ilo, minkä ryssän ilmaantuminen mauserkiväärin jyvälle aiheuttaa”. Karpalo oli kateellinen niille suomalaisille, jotka ”saivat listiä piippalakkeja iivanoita senkun kerkiävät”, kun taas hän itse tovereineen joutui tyytymään juutalaisiin, vaikka ”juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omamme”.
Swanströmin mielestä kirje paljastaa myös suomalaisten SS-miesten osallistuneen juutalaisten kansanmurhaan, Holokaustiin. Kirjeen oli Karpalon lisäksi allekirjoittanut viisi muuta SS-miestä, jotka yhtä lukuunottamatta olivat ilmoittaneet kannakseen kansallissosialismin tai IKL:n. Karpalo oli Espanjan sisällissodan veteraani ja sotakirjailija ( Falangistin kokemuksia Espanjasta), joka sodan jälkeen muutti Venezuelaan.
Jokipiin mukaan suomalaiset SS-miehet eivät osallistuneet sotarikoksiin. Swanström pohtii sodan jälkeistä ”vaikenemisen muuria” ja arvelee SS-arkistot läpikotaisin tunteneen Jokipiin ”mitä ilmeisemmin jättäneen tarkoitushakuisesti pimentoon olennaista tietoa”.
Swanström ihmettelee Jokipiin muotoilua ”rintamajoukoista, jotka kohtelivat ikävästi kohtaamiaan juutalaisia, joiden ei tarvinnut paljonkaan rikkoa menettääkseen henkensä”. Hänen mielestään ilmaus ”ikävästi” on aika laimea, ja ”rikkoa” syyllistää uhrit.
