Espanjassa kärvistellään parhaillaan keskellä maan lähihistorian pahinta perustuslaillista kriisiä sitten Franconhttps://www.is.fi/haku/?query=francon diktatuurin kaatumisen. Tilanne Kataloniassa kärjistyi sunnuntaisen itsenäisyysäänestyksen yhteydessä, kun muualta maasta tuodut sadat poliisit pyrkivät voimakeinoja käyttämällä estämään katalaaneja äänestämästä.

• Kuvaa poliisin ja katalaanien välisestä kahinoinnista sunnuntailta on nähtävissä jutun alussa olevalla videolla.

Tiistaina sadat tuhannet ihmiset marssivat Barcelonan kaduille vaatimaan ”miehitysjoukkoja ulos”. Mielenosoituksia säesti yleislakko, joka muun muassa hiljensi alueen joukkoliikenteen. Arviot osallistujien määrästä vaihtelivat 300 000–700 000:een.

Illalla televisiossa puhunut kuningas Felipehttps://www.is.fi/haku/?query=felipe kuvaili Katalonian tilannetta ”erittäin vakavaksi” ja syytti maakunnan viranomaisia yrityksistä rikkoa ”Espanjan yhtenäisyys”.

Espanjan tilanne on saanut runsaasti huomiota myös kansainvälisesti, ja dramaattisten tapahtumien myötä tiedotusvälineissä on nostettu esille jopa uuden sisällissodan mahdollisuus. ”Espanja flirttailee uuden sisällissodan kanssa”, otsikoi muun muassa yhdysvaltalainen Politico-lehti kriisistä kertovan artikkelinsa.

Brittitabloidit menevät vielä pitemmälle, sillä niissä on kirjoitettu jopa Espanjan olevan jo uuden sisällissodan partaalla.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko https://www.is.fi/haku/?query=teemu+tammikkopitää uuden sisällissodan mahdollisuutta ainakin toistaiseksi epärealistisena.

– Se on hyvin kaukainen ajatus. Tässä on vielä paljon peliliikkeitä, joita eri osapuolet voivat tehdä, ennen kuin tilanne eskaloituu väkivaltaiseksi, Tammikko kertoo IS:lle.

– Mutta tietysti tämä on herkkä tilanne. Pienikin väkivalta johtaa helposti syvenevään kierteeseen, hän toteaa.

Tammikon mukaan sisällissota vaatisi käytännössä sen, että kansalaiset tarttuisivat itse aseisiin, sillä Katalonialla ei ole minkäänlaisia sotilasvoimia. Tätä hän ei kuitenkaan näe mahdollisena.

Katalaanien ainoa itse hallitsema turvallisuusviranomainen on autonominen poliisi Mossos d'Esquadra, mutta sekään ei ole minkäänlainen sotainstrumentti.

– Tässä tilanteessa Mossos on astunut syrjään ja antanut Espanjan keskushallinnon turvallisuusviranomaisten hoitaa likaiset työt.

Äänekäs vähemmistö

Ennen kansanäänestystä Katalonian viranomaiset lupasivat antaa muutaman päivän sisällä itsenäisyysjulistuksen, mikäli äänestyksen tulos puoltaisi Espanjasta irrottautumista. 90 prosenttia äänestäneistä kannatti itsenäistymistä, vaikkakin äänestysaktiivisuus jäi vain 42 prosenttiin.

Katalonian johtaja Carles Puigdemont https://www.is.fi/haku/?query=carles+puigdemontkertoi tiistaina BBC:n haastattelussa, että itsenäisyysjulistus on tulossahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005394085.html, ja että hänen hallintonsa aikoo toimia ”tämän viikon lopussa tai ensi viikon alussa”. Puigdemontin mukaan Espanjan hallituksen väliintulo olisi ”virhe, joka muuttaisi kaiken”.

Tammikon mukaan Katalonian hallitus on nyt vaikeassa tilanteessa, vaikka sillä on näpeissään voimakas sisäpoliittinen kansanliike itsenäisyyden puolesta. Liikkeellä ei kuitenkaan ole takanaan katalaanien enemmistöä, vaan ainoastaan hieman alle puolet kansasta.

Luku on suunnilleen sama kuin Katalonian aluehallinnon vaaleissa saama kannatus. Kyse on kuitenkin voimakkaasta ja äänekkäästä joukosta.

– Sisäpoliittisesti he voivat jatkaa itsenäisyyden tiellä. Mutta ulkopoliittisesti tilanne on se, ettei mikään maa tunnusta itsenäisyyttä. Katalaanipoliitikot tietävät tilanteen oikein hyvin, sen takia itsenäisyysjulistusta on lykätty pidemmälle. Nyt katsotaan, kuinka pitkälle julistuksella uhkailu kantaa sisäpoliittisesti, Tammikko sanoo.

Lisäisikö itsenäisyysjulistus kärjistymistä entisestään?

Tammikon mukaan itsenäiseksi julistautuminen ilman kansainvälistä tukea olisi poliittinen umpikuja. Tämän jälkeen katalaanit olisivat käyttäneet kaikki korttinsa.

Toisaalta itsenäisyysjulistus kärjistäisi asioita edelleen ja pakottaisi keskushallinnon voimatoimiin. Yksi sellainen voi olla rahahanojen sulkeminen.

– Kaikki verorahat menevät Madridiin, josta itsehallintoa rahoitetaan. Ei Kataloniassa ole sellaista systeemiä, jolla verorahat pystyttäisiin yhtäkkiä ohjaamaan omiin taskuihin.

Espanjan perustuslaissa on pykälä, jonka nojalla Katalonian aluehallinto voitaisiin kaataa ja järjestää uudet vaalit. Sillä keskushallinto saisi Tammikon mukaan pelattua lisää aikaa, mutta se ei ratkaise itse ongelmaa.

Ongelmia ei ratkaisisi myöskään se, että Espanja alkaisi purkaa Katalonian itsehallintoa poistamalla siihen liittyviä oikeuksia. Kansalaisten reaktion lisäksi ongelmaksi voisi muodostua tuen puute parlamentissa Madridissa.

– Keskushallinnon keinot on sellaisia, jotka väkisinkin polarisoivat ja kärjistävät tilannetta. Toisaalta katalaanit saattavat haluta juuri sitä, koska voimatoimien myötä he saavat kansainvälistä huomiota ja sympatiaa. Jos Espanja esimerkiksi pidättää poliittisia johtajia, on se osoitus siitä, että Madrid todella alistaa Kataloniaa.

Harkittua, mutta lyhytnäköistä toimintaa

Sotilaiden tuominen Katalonian kaduille ei sen sijaan olisi poikkeuksellista, koska kyse on Espanjan sisäisestä alueesta, jolla sotilaita on jo valmiiksi.

– Sotilaita on marssitettu aikaisemminkin Katalonian kaduilla, kenties poliittisena voimannäyttönä. Se ei sinänsä ole asian ydin, vaan se, miten mielenosoittajat käyttäytyvät tässä tilanteessa. Onko heitä mahdollista rauhoittaa enää millään muulla keinolla kuin sillä yksipuolisella itsenäisyysjulistuksella?

EU puolestaan on jättänyt jäsenmaidensa sisäisen turvallisuuden niiden omalle kontolle, eikä näin ollen voi puuttua asiaan ilman Espanjan keskushallinnolta tulevaa avunpyyntöä. Välittäjän rooli ei kuitenkaan olisi EU:lle uusi, sillä näin on toimittu esimerkiksi Pohjois-Irlannin tapauksessa.

Tammikon mukaan katalaanipoliitikot ovat ajaneet tilanteen tietynlaiseen umpikujaan, koska ovat lähteneet itsenäistymisprosessiin lakien vastaisesti, yksipuolisesti ja ilman selkeää demokraattista mandaattia. Itsenäisyydestä äänestettiin Kataloniassa edellisen kerran vuonna 2014, mutta silloin luvattu itsenäisyysjulistus jäi toteuttamatta.

Tammikko uskoo, että katalaanijohdon toiminta on harkittua, mutta hyvin lyhytnäköistä.

– He ovat lietsoneet vihaa keskushallintoa kohtaan jo vuosikausia. Sunnuntaina nähty poliisiväkivalta laukaisi tilanteen ja herätti oikeutetusti voimakkaita tunteita. Vihalla ja väkivallalla tilannetta ei kuitenkaan saa ratkaista, vaan rauhoittamalla tilanne ja neuvottelemalla jatkosta. Katsotaan nyt, kenellä on kanttia rauhoittaa tilannetta. Tilanne on hyvin hankala, Tammikko kiteyttää.