Orimattilan Myllykulma on luonnonkaunis paikka. On lounaaseen antava kalliorinne, komeita puita ja Porvoonjoen yläjuoksun rantaviivaa.

Ei ihme, että jo kivikautiset ihmiset nauttivat näkemästään ja päättivät pystyttää leirinsä juuri tähän. Ensimäisinä suomalaisina.

– llmansuunta on hyvä, sillä aurinko paistaa tähän mukavasti. Kalastusolosuhteet ovat vaikuttaneet myös siihen, että on haluttu pysähtyä, arkeologi Eetu Sorvalihttps://www.is.fi/haku/?query=eetu+sorvali sanoo silmäillessään ympärilleen, mutta painottaa, että maisemat olivat jääkauden jälkeen erilaiset kuin nykyään.

– Tässä on ollut Ancylusjärven lahti (nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe), eli valtavan pitkä vuonomainen lahti.

– Rantaviiva on ollut juuri tämän kallion juurella missä nyt seistään, Lahden kaupunginmuseon arkeologi lisää.

Kuuset eivät Sorvalin mukaan kuulu kivikautiseen ympäristöön, joten ne voidaan poistaa mielestä. Näkyvissä oli alkuvaiheessa lähinnä mäntyä ja koivua.

Vuosituhansien myllerrykset ovat tietysti pyyhkineet Suomen vanhimman asuinpaikan täysin näkymättömiin. Sen on lopulta nielaissut metsä.

• Artikkeliin liitetyllä videolla vieraillaan Suomen vanhimmalla asuinpaikalla ja sen yläpuolella (helikopterikuvaa). Paikan historiasta kertoo Lahden kaupunginmuseon arkeolgi Eetu Sorvali.

Neitseelliset riista- ja kala-apajat ajoivat eteenpäin

Sinnikkäimmät ja rohkeimmat ihmiset saapuivat Suomen kamaralle lähes 11 000 vuotta sitten, vaikka valtava mannerjäätikkö hohkasi vielä pohjoisessa.

Mannerjäätikön vetäytyminen oli jo ehtinyt paljastaa Suomen maaperää idästä ja kaakosta alkaen. Pian jään ja tundran puristuksesta vapautunut luonto alkoi herätä. Mänty- ja koivumetsät levisivät ja vetivät puoleensa hirviä ja pienempiä nisäkkäitä.

– Suomeen on alkuvaiheessa tullut ihmisiä etelästä ison Ancylusjärven ylitse. Toisia tulosuuntia on idästä Karjalan kannaksen kautta ja Laatokan pohjoispuolelta.

Sorvalin mukaan kivikauden ihmiset hakeutuivat riistan ja kalastuksen kannalta neitseellisille seuduille. Heitä ajoi eteenpäin ravinnon tarve.

Orimattila, Eno ja Joutseno

Kivikauden tutkimus on löytänyt Suomen vanhimmat asuinpaikat Orimattilasta (Myllykoski), Enosta (Jokivarsi 1 ja Rahakangas 1) ja Joutsenosta (Saarenoja 2). Radiohiiliajoitus mittaa ne 11 000 ja 10 800 vuoden taakse.

Myllykosken asuinpaikan tarkemmasta laajuudesta ja pysyvyydestä ei ole tietoja. Siellä on leiriydytty ja valmistettu työkaluja ja metsästysvälineitä. Tämä paljastui vuoden 2002 kaivauksissa.

– Täältä on löytynyt työkaluja eli kvartsiesineitä ja niiden tekemisestä syntyneitä kvartsi-iskoksia. Sekä palaneen luun palasia, joista on saatu tehdyksi tällekin paikalle radiohiiliajoitus, arkeologi Sorvali kertoo.

Luu ei säily maaperässä tuhansia vuosia. Onneksi joku Myllykosken kivikautisista asukkaista on nakannut pureskelemansa saaliseläimen luita nuotioon, jossa ne ovat palaneet ja hiiltymisen ansiosta säilyneet näihin päiviin asti.

Antrean kalaverkkolöytö oli onnenpotku

Kivikauden metsästäjä-keräilijät olivat mestareita valmistamaan tarve-esineitään puusta, tuohesta, kivestä sekä varsinkin hirven luista, jänteistä ja nahasta. Koska pehmeät materiaalit eivät säily maaperässä, kivikautta tutkivat arkeologit ovat tarvinneet onnea matkaan.

Todellinen onnenpotku oli erään kivikautisen kalastajan karmea epäonni, kun hänen ruuhensa kiepsahti ympäri ja vajosi silloisen Ancylusjärven pohjamutiin noin 10 400 vuotta sitten.

Kalastajan verkko ja monipuolinen työkalupussi löytyivät suoniityn savesta vuonna 1913. Löytöpaikka, Karjalan kannaksella sijaitseva Antrea kuului tuolloin Suomeen.

Antrean kalaverkko on punottu pajunkuoresta. Siinä on kaarnasta veistetyt kohot ja kiviset painot. Verkon pituus on ollut noin 30 metriä ja korkeus 1,5 metriä.

Epäonninen kalastaja keikautti ruuhensa upoksiin noin 500 vuotta Myllykosken asuinpaikan perustamisen jälkeen. Hänen verkkonsa ja työkalupussinsa sisältö kertovat paljon Suomen ensimmäisten asukkaiden tietotaidosta.

Hänellä oli mukanaan kivikirves, kivitaltta, hiomakiviä, luutalttoja ja hirvensarvikirves. Lisäksi luukärki, jonka sivuille on kiinnitetty kvartsiterät.

Antrean verkko ja työkalupussi ovat edelleen koko maailman vanhimpien ja arvokkaimpien kivikautisten löytöjen joukossa. Kalaverkko on esillä Suomen Kansallismuseossa.

Puinen reenjalas ja luusta tehty tuura

Suomen kaksi muuta merkittävää kivikautista tarvikelöytöä ovat parituhatta vuotta nuorempia kuin Antrean verkko.

Heinolan reenjalas on ajoitettu lähes 9 000 vuoden taakse. Kirkkonummen luutuuran iäksi arvioidaan 8 500 vuotta.

Katso alla olevalta videolta, mistä ovat peräisin suomen kielen vanhimmat sanat.