Suomen te-toimistoihin oli elokuussa rekisteröityneenä noin 289 000 työtöntä, mikä on peräti 54 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Tiistaina Sipilän puoluetoveri Mauri Pekkarinenhttp://www.is.fi/haku/?query=mauri+pekkarinen kuvasi muutosta parempaan dramaattiseksi ja painotti hallituksen toimien merkitystä.
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpohttp://www.is.fi/haku/?query=petteri+orpo (kok) hehkutti työmarkkinoiden vahvaa vetoa:
– Positiivisia uutisia: Työllisyysaste 70,5 % ja kasvua 0,6 viime vuoteen. Hyvältä näyttää, mutta tyytyä ei saa, Orpo tviittasihttps://twitter.com/PetteriOrpo/status/912576319568924673.
Tilastoja tarkemmin silmäilevälle on kuitenkin selviää, että Orpon mainitsemien Tilastokeskuksen lukujen mukaan työllisiä oli elokuussa melko vaatimattomat 7 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Vaikka Tilastokeskuksen ja te-toimistojen tilastointitavat eroavat toisistaan hieman, kuilu niiden välillä on huomattava.
Jos kerran työllisten määrä nousi 7 000:lla ja työttömien työnhakijoiden määrä väheni samaan aikaan 54 000:lla, mihin kaikki työttömät oikein menevät?
Osa siirtyy palveluihin, suuri joukko putoaa tilastoista
Te-toimistoihin rekisteröityneiden työttömien työnhakijoiden määrän voimakasta laskua selittävät monet muutkin asiat kuin työllistyminen.Petri Syvänenhttp://www.is.fi/haku/?query=petri+syvanen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että vuoden alussa aloitettujen määräaikaishaastatteluiden ansiosta työttömien tilanteesta on saatu paremmin tietoa ja tilastoja on saatu puhdistettua.
Osa tilastoissa ”roikkuneista” on saattanut saada töitä, mutta tieto ei ole aiemmin päätynyt te-toimistolle saakka.
Ministeriön omien tilastojen mukaan työllistyminen on kuitenkin edelleen yhtä harvinainen syy työttömyyden päättymiseen kuin ennenkin.
Työn saamiseen päättyi elokuussa joka kolmas työttömyysjakso, ja yhtä suuri osa siirtyi erilaisiin ”työllistymistä edistäviin palveluihin” tai koulutukseen.
Osa taas jäi työvoiman ulkopuolelle, eli esimerkiksi eläkkeelle.
Silmiinpistävin muutos viimeisiltä vuosilta ja etenkin viimeisiltä kuukausilta on, että yhä useampi on yksinkertaisesti jättänyt työnhakunsa uusimatta.
Lukemattomat suomalaiset ovat asiallisesti ottaen työttömiä, mutta putoavat te-toimistojen tilastoista, koska eivät syystä tai toisesta jatka työnhakuaan. Tarkkaa tietoa heidän tilanteestaan ei ole kenelläkään.
Jos taulukko ei näy, katso se tästähttps://infogram.com/tyottomyyden-paattyminen-1g4qpz66zyvo21y.
Uusi nettivelvoite katkaisee työnhakuja
Ministeriön Syvänen uskoo, että oma vaikutuksensa työnhakujen päättymiseen voi olla heinäkuun alussa voimaan tulleella muutoksella.Taloussanomathttp://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005375520.html kertoi viime viikolla lukemattomien työnhakujen katkenneen automaattisesti vain muutamassa päivässä, koska työnhakijat eivät ole täyttäneet heille annettuja uusia ilmoittautumisvelvoitteita.
Työttömyystilastoja kaunistaa myös se, että pitkäaikaistyöttömiä on voinut kesäkuusta eteenpäin siirtyä työttömyysturvalta eläketuenhttp://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005384032.html piiriin.
Talous kasvaa, mutta työllisyys nousee hitaasti
Koska työllistyminen selittää vain pienen osan työttömyysjaksojen päättymisestä, pääministeri Sipilän ja Mauri Pekkarisen hehkutusta voi pitää ylimitoitettuna.Työllisyystilanne on toki parantunut hieman – mutta vain hieman.
Työllisiä oli elokuussa 7 000 enemmän kuin vuosi sitten, kun tutkimuksen virhemarginaali on 33 000 henkilöä suuntaan tai toiseen.
Sama ilmiö pätee koko tähän vuoteen: työllisyys on selvästi ollut nousussa, mutta nousu on niin pientä, että verrattuna viime vuoteen jokaisen kuukauden luvut ovat menneet selvästi virhemarginaalin sisään.
Petteri Orpon lausunto 70,5 prosentin työllisyysasteesta on hämäävä siksi, että luku on kausitasoittamaton.
Työllisten määrä vaihtelee kuukausittain paljon, minkä vuoksi myös hallituksen oma 72 prosentin tavoite on ankkuroitu niin sanottuun kausitasoitettuun työllisyysasteeseen.
Se oli elokuussa 69,4 prosenttia. Suunta on tällä hetkellä oikea, mutta loivasta noususta huolimatta hallitus on muun muassa Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjunhttp://www.is.fi/haku/?query=aki+kangasharjun mukaanhttps://twitter.com/AkiKangasharju/status/912562889386598400 jäämässä tällä menolla kunnianhimoisesta tavoitteestaan.
Sekä varsinaisen että kausitasoitetun työllisyysasteen eli ”trendin” kehitys käy ilmi oheisesta taulukosta. Jos se ei näy laitteellasi, katso se tästähttps://infogram.com/tyollisyysasteet-2007-2017-1g43mnqqj3n9mzy.
Ruotsissa on sijaan aito työvoimapula, eritoten suomenkielentaitoisista.