Verottaja antoi työntekijöilleen salaisen ohjeen: Yritysten alle 12 000 euron verovähennyksiin ei saanut puuttua kuin poikkeustapauksissa
Kokenut verovalvoja on turhautunut lisääntyneisiin ohjeisiin, koska hänen mielestään ne auttavat talousrikollisia. Pääjohtajan mukaan rajat on asetettu ”tarkkaan harkiten”.
Talous
Verottaja antoi työntekijöilleen salaisen ohjeen: Yritysten alle 12 000 euron verovähennyksiin ei saanut puutt
Verohallinto antoi vuonna 2014 työntekijöilleen salaisen ohjeen, jonka mukaan yritysten tekemiin alle 12 000 euron epäilyttäviinkin verovähennyksiin sai puuttua vain poikkeustapauksissa. Raja koski myös epäilyä siitä, että yritys on salannut tulojaan.
Jos verovalvoja epäili peiteltyä osingonjakoa, hän sai alkaa tutkia asiaa pääsääntöisesti vasta 6 000 euron kohdalla.
Verovähennys tarkoittaa sitä, että yritys vähentää tuloistaan liiketoiminnan kustannuksia ja samalla pienentää verojaan. Peitelty osingonjako taas tarkoittaa sitä, että osakas ottaa ilmaiseksi käyttöönsä yrityksen varallisuutta.
HS:n tietojen mukaan raja oli voimassa ainakin verovuonna 2014. Uusimmassa verovuoden 2016 ohjeessa rajat on poistettu ja korvattu sanallisilla luonnehdinnoilla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Väärien verovähennysten tekeminen, tulojen salaaminen ja peitelty osingonjako on kielletty laissa. Verottajan ohje kuitenkin pääsääntöisesti kielsi asiaan puuttumisen ja väärien tietojen korjaamisen, jos summat alittivat verottajan määrittämät rajat.
Sekä Helsingin Sanomien että Suomen Kuvalehden saamat asiakirjat ovat niin sanottuja työmenettelyohjeita, joilla Verohallinto yhtenäistää toimintaansa eri puolilla Suomea. Tätä ei ole pidetty ongelmattomana: rikosoikeuden professori Matti Tolvanen http://www.hs.fi/haku/?query=matti+tolvanensanoi SK:n haastattelussa muun muassa, että verottajan ohje saattaa loukata perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta.
Toukokuussa 2014 annettu työmenettelyohje pitää peruslähtökohtana, että ”asiakkaan antama, minimitiedot sisältävä veroilmoitus hyväksytään sellaisenaan verotuksen perusteeksi”.
Yritysten ja muiden yhteisöjen veroilmoituksiin oli lupa puuttua eurorajat alittavin osin vain tietyissä tapauksissa. Verovalvoja sai alkaa tutkia asiaa ja korjata virheet, jos vähennys oli ”täysin perusteeton”, esimerkiksi verojen vähentäminen verotettavasta tulosta.
Jos yrityksen tekemä vähennys oli tulkinnanvarainen tai epäselvä, verovalvojan oli hyväksyttävä veroilmoitus sellaisenaan. Näin siitä huolimatta, että hän piti tällaista alle 12 000 euron summaan epäilyttävänä.
Peiteltyyn osingonjakoon sai ohjeen mukaan puuttua, jos summa oli vähintään 6 000 euroa. Peitellyn osingonjaon avulla osakas siirtää itselleen tai läheiselleen yhtiön omaisuutta maksamatta osinkoveroa.
Eurorajan lisäksi verohallinto edellytti aina, että osakkaan yhtiöstä saama etu poikkeaa olennaisesti edun käyvästä markkinahinnasta. Ohjeen takia verovalvojat eivät voineet ottaa tutkittavakseen vähänkään epäselviä alle 6 000 euron epäilyjä peitellystä osingonjaosta.
”Pääsääntönä on, että yhteisöverotuksessa tehdään vain poikkeustapauksissa toiminnan laajuuteen nähden vähäisiä tai verovaikutukseltaan pieniä muutoksia”.
Vähäistä peiteltyä osinkoa verovalvoja saa ryhtyä tutkimaan vain, jos se on ilmeinen.
Peruslähtökohta 2016 ohjeessa on edelleen se, että ”asiakkaan antama, minimitiedot sisältävä veroilmoitus hyväksytään sellaisenaan verotuksen perusteeksi”.
Verovalvoja: ”Euromääräiset rajat edelleen olemassa”
Helsingin Sanomien haastattelema kokenut verovalvoja sanoo, että Verohallinto poisti euromääräiset rajat, koska pelkäsi niiden olevan lainvastaisia. Hänen mukaansa euromääräiset rajat ovat kuitenkin edelleen olemassa ja esillä verovalvojien koulutuksessa.
”Jokainen kurssilla oleva kirjaa ohjeen marginaaliin, mitä rajoja noudatetaan”, hän sanoo.
”Tuloja on jäänyt verottamatta, ja osa verovelvollisista on saanut perusteettomia vähennyksiä.”
Työmenettelyohjeiden tavoite on sinänsä hyvä eli tehostaa ja yhtenäistää yritysten ja henkilöiden verotusta eri puolilla Suomea. Samalla ohjeiden asettamat tutkimiskiellot ovat herättäneet tyytymättömyyttä tarkastustyötä tekevien keskuudessa.
”Tuloja on jäänyt verottamatta, ja osa verovelvollisista on saanut perusteettomia vähennyksiä”, verovalvoja sanoo.
Toinen syy tyytymättömyyteen on se, että työmenettelyohjeet käytännössä kieltävät pienten mutta merkityksellisten asioiden selvittämisen.
”Pienet yksityiskohdat johtavat usein isojen asioiden paljastumiseen. Nyt näihin pieniin yksityiskohtiin ei saa kiinnittää huomiota”, hän sanoo.
Ohjeita on niin henkilöiden, yritysten kuin muidenkin yhteisöjen verottamisessa. Kokeneen verovalvojan mukaan jopa verotarkastuksessa on omat yhtenäistämisohjeet, joissa tietyntyyppiset virheet on rajattu verotusesitysten ulkopuolelle.
Verovalvojan mukaan työmenettelyohjeiden määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana ja tyytymättömyys niihin ”on verovalvojien keskuudessa laajaa”.
”Siinä samalla on annettu tilaa talousrikollisille, jotka käyttävät hyväkseen yrityksiä rikoksentekovälineenä”.
Verovalvoja on huolestunut siitä, että minimivaatimukset täyttävä ja rikollisten hallussa olevat yritys voi elää vuosikausia.
”Emmekä saa kiinnittää siihen huomiota”, hän sanoo.
Verovalvojan mukaan myös töiden tekemisen tavassa on tapahtunut muutoksia.
”Aikoinaan yksi verottaja valmisteli koko yhtiön verotuksen. Idea oli se, että verottaja sai riittävän kokonaiskäsityksen verovelvollisen toiminnasta ja sen myötä syntyneen tulon määrästä.”
”Nyt verotus perustuu analyytikkojen tekemiin valikointeihin isosta veroilmoitusten joukosta. Valikoinneista päättävät prosessien johtajat.”
Verovalvojan mukaan onnistunut ongelmatapausten valikointi on mahdotonta, koska Verohallinto ei enää tunne kenttää entisellä tavalla.
”Verovalvonta ei tunnista huijaritapauksia. Yhtenäistämisohjeiden valvontarajaukset ovat osaltaan johtaneet tähän nykytilaan.”
Verohallinto suuntaa töiden tekemistä kehityskeskusteluilla ja erilaisilla mittareilla.
”Verovirkailijoiden töitä mitataan kappaleina. Jos verovalvoja puuttuu ohjeiden ja poimintojen ulkopuolisiin asioihin, joutuu asiaa selittämään kehityskeskustelussa.”
Verovalvojan mukaan on outoa, että verovirkailijat joutuvat selittämään sitä, että he toimivat lain mukaan.
”Ylin johto on sitoutunut tähän nykymenoon ja samalla sitonut alemman johdon virkajakkaroihin toimimaan ohjeistuksen mukaan.”
Pääjohtaja: ”Tutkintarajat asetettu tarkkaan harkiten”
Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen ei halua kommentoida verovalvojan esittämiä ”yksittäisiä mielipiteitä ja väitteitä”. Nimettömänä esiintyvä verovalvoja arvostelee hänen mielestään perusteetta Verohallinnon riskienhallintaa.
”Tiedossamme on, että joidenkin yksittäisten virkamiesten on ollut vaikea hyväksyä työtapojen muutoksia.”
Salaisten työmenettelyohjeiden taustoja Ruuhonen sen sijaan avaa laajemmin, vaikka ei vastaa esimerkiksi kysymykseen eurorajojen poistamisen syistä.
Ohjeiden tarkoitus on Ruuhosen mukaan ”varmistaa verotuksen valtakunnallinen yhtenäisyys ja toisaalta resurssien riittävyys verotulojen kannalta merkittäviin asioihin”.
”Tekemisiä joudutaan kaikissa viranomaisissa priorisoimaan, myös Verohallinnossa. Painopisteet, mahdolliset tutkintarajat ja valvonnan kohteet on asetettu tarkkaan harkiten ja veroriskejä arvioiden”, Ruuhonen vastaa sähköpostilla.
Hän korostaa, että Verohallinto toimii laillisesti harkintavaltansa puitteissa. Hän viittaa verotusmenettelylain pykälään, joka antaa verottajalle liikkumavaraa.
Salassapito johtuu Ruuhosen mukaan siitä, että ”vilpilliset veronmaksajat eivät voisi spekuloida ohjeiden sisällöllä. Siksi niiden sisältö myös vaihtelee”.
”Salassa pidettävien ohjeiden paljastaminen vahingoittaa kaikkien rehellisten veronmaksajien etua.”
Ruuhosen mielestä uudet menetelmät ovat johtaneet ”tosiasiassa huomattavasti suurempaan osumatarkkuuteen aggressiivisen verosuunnittelun ja rikollisen menettelyn paljastamisessa”.
Tulokset näkyvät hänen mukaansa muun muassa lisääntyneinä verotuloina ja Verohallinnon tekemien rikosilmoitusten määrän kasvuna.
Verottaja on asettanut työntekijöilleen rajoja, joiden alle meneviä yritysten epäilyttäviä verovähennyksiä ja ylimääräisiä tuloja ei pääsääntöisesti saa tutkia verotuksessa.
Sama koskee myös verottajan saamia ilmiantoja pimeistä lahjoista ja perinnöistä. Rajoja on tiettävästi myös henkilöiden tuloverotuksessa.
Verovalvojat eivät pääsääntöisesti myöskään saa muuttaa näitä tietoja veroilmoituksessa.
Nyt keskustellaan siitä, onko verottajan toiminta laillista ja toteutuuko veronmaksajien yhdenvertaisuus.
Kappas: verottajallakin on ohjeita panos/tuotos suhteesta! Yksityisen ihmisen kymppien tai firmojen satasten/tonnien metsästäminen voi tuntua "oikeudenmukaiselta", mutta taloudellisessa mielessä siinä ei tolkkua ole. Ei poliisikaan yksittäisiä fillarivarkauksia tms oikeasti tutki, vaikka uhrin mielestä näin tietenkin toimia tulisi.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit (39)
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24