Eduskunta tuhoaa päivittäin tiedot talossa käyneistä vierailijoista – hävittäminen alkoi, kun oikeus määräsi tiedot julkisiksi

Eduskunta on siirtynyt keväällä käytäntöön, jossa se tuhoaa päivittäin tiedot eduskunnassa vierailleista ulkopuolisista.

Aiemmin tietoja säilytettiin vuoden ajan.

Päätös tietojen hävittämisestä näyttää liittyvän vahvasti eduskunnan ja Avoimen ministeriön sekä Svenska Ylen väliseen mittelöön siitä, ovatko eduskunnan vierailijatiedot julkisia. Svenska Yle kertoi asiasta maanantainahttps://svenska.yle.fi/artikel/2017/09/11/tjansteman-later-forstora-riksdagens-besokarlistor-trots-att-hfd-har-beslutat-att.

Eduskunta piti pitkään tiukasti kiinni siitä, että tiedot eivät ole julkisuuslain piirissä eikä niitä tarvitse luovuttaa. Avoin ministeriö -yhdistys ja ruotsinkielinen Yle ovat halunneet tietopyyntöjen avulla selvittää, ketkä käyvät tapaamassa kansanedustajia.

Kyse on ollut sen selvittämisestä, mitkä järjestöt ja yritykset käyvät ajamassa omaa asiaansa kansanedustajille eli lobbaamassa heitä.

Eduskunta koki asiassa tappion viime joulukuussa, sillä korkein hallinto-oikeus linjasi kävijätietojen olevan julkisia. KHO:n mukaan tiedot tulisi luovuttaa, jos niistä tehdään tietopyyntö.

KHO:n päätöksen voi lukea täältähttps://drive.google.com/file/d/0By3mtyd6It8ISllTMWtPaEd6MEE/view.

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion http://www.hs.fi/haku/?query=pertti+rauhion mukaan eduskunnan käytäntö tuhota tiedot päivittäin on nyt sama käytäntö kuin valtioneuvostolla.

Käytäntö tarkoittaa, että esimerkiksi tämän maanantain vierailijatietoja koskeva tietopyyntö on tehtävä Rauhion mukaan saman päivän kuluessa.

”Vieraslistat on tarkoitettu siihen, että voimme päivän päätteeksi laskea, onko talosta poistunut päivittäin yhtä monta vierailijaa kuin sinne on tullut. Jos on joku erotus, tiedämme kuka oli isäntä, ja turvaosasto voi selvittää, ettei kyseinen henkilö ole enää talossa”, Rauhio sanoo.

”Jos tämä on se tarkoitus, miksi me säilyttäisimme henkilörekistereitä muuhun tarkoitukseen?” Rauhio sanoo.

”Henkilörekisterilainsäädännön ideahan on se, että pitäisi välttää tällaisia tarpeettomia henkilörekistereitä. Jos joku vierailee eduskunnassa, en usko että hänen tarkoituksensa on se, että siitä jää pysyvä tai vuoden mittainen muisto.”

Jos esimerkiksi toimittaja haluaa päivän vierailijatiedot ennen niiden tuhoamista, eduskunta ei toimita niitä sähköisesti. Kysyjän pitää mennä eduskuntaan paikan päälle, ja hän saa eteensä paperitulosteet.

Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen tietojen toimittamisen muodosta, sillä ne haluaisivat kävijätiedot sähköisesti. Avoin ministeriö on lisäksi kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan käytännöstä tuhota asiakirja-aineistoa, johon kohdistuu julkisuuslain mukainen tietopyyntö ja tietojen luovutukseen liittyvä mahdollinen oikeuskäsittely.

Rauhio sanoo, että hänen on vaikea ymmärtää, miksi paperitulosteet eivät kelpaa.

”Jos joku on halunnut tulla tänne katsomaan eduskunnan tositteita, olemme aina järjestäneet työhuoneen niihin tutustumiseen”, hän sanoo.

Datan ja tiedon avaamista edistävän Open Knowledge Finland -yhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Ropponen http://www.hs.fi/haku/?query=teemu+ropponensanoo, että yhdistys ei ole huhtikuun jälkeen uuden käytännön myötä saanut eduskunnasta enää mitään kävijätietoja, ei edes niin, että se olisi tullut tutustumaan niihin paikan päällä.

Yhdistys on pyrkinyt käynnistämään Suomesta puuttuvan lobbarirekisterin, mutta on törmännyt eduskunnan vastahankaan.

Ropposen mukaan yhdistys on tehnyt tietopyyntöjä eduskunnan vierailijatiedoista eri keinoin: se on kysynyt niitä muun muassa viikkoa etukäteen ja kyseisen päivän aikana. Pyynnöt eivät ole johtaneet tuloksiin.

”Olemme kertoneet vielä erikseen, että koska nämä ovat tietopyyntöjä, me aiomme niistä ehkä valittaa, ja olemme kehottaneet olemaan tuhoamatta niitä prosessin aikana. Käsitykseni mukaan tiedot on siitä huolimatta tuhottu”, Ropponen sanoo.

Ropposen mukaan yhdistys on tuloksetta pyytänyt eduskunnalta sekä tapaamista että neuvoja siitä, miten tietopyynnöt pitäisi tehdä, jotta päivän tiedot ehtisi saada ennen niiden hävittämistä.

Avoin ministeriö on palvelu, joka auttaa kansalaisaloitekampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Se teki tietopyyntönsä alun perin vuonna 2014, jolloin eduskunta käsitteli tekijänoikeuksia koskevaa kansalaisaloitetta. Tietopyyntö koski yhtä viikkoa kyseisenä vuonna.

”Pyyntö liittyi kytkösten havaitsemiseen eli siihen, ketkä käyvät lobbaamassa eduskunnassa”, Avoimen ministeriön yhteyshenkilö Joonas Pekkanen http://www.hs.fi/haku/?query=joonas+pekkanensanoo. ”Lobbarirekisterin puuttuessa ei tiedetä, kuinka paljon lobbareiden kanssa nyt vietetään aikaa.”

Eduskunta hylkäsi tietopyynnön. Kun tiedot KHO:n päätöksen mukaan oli pakko luovuttaa, kävi ilmi, että kaikki tiedot oli ehditty kyseiseltä vuodelta jo tuhota.

Avoimen ministeriön kantelun mukaan tietojen tuhoaminen muutoksenhaun aikana on kyseenalaista. Oikeusasiamiehelle toimitetun kantelun mukaan toiminta on ollut tarkoituksellista ja sen tavoitteena on ollut estää tietopyynnön toteutuminen.

Avoimen ministeriön mukaan tietoja ei ole henkilötietolain eikä muunkaan lain nojalla tarpeen hävittää päivittäin.