Ulkomaalaisia istuu Suomen vankiloissa enemmän kuin koskaan. Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa peräti 75 prosenttia, ja heitä on kaikista vangeista nyt jo noin joka kuudes. Pääkuvan paikalla olevalta videolta selviää, miltä näyttää suljettujen ovien takana Vantaan vankilassa.

Ulkomaalaisten runsas määrä on vaikuttanut myös siihen, että keskimääräinen vankiluku kääntyi Suomessa viime vuonna pitkästä aikaa nousuun.

– Suomessa on edelleen suhteellisen hyvä tilanne kansainvälisesti katsottuna. Monissa Länsi-Euroopan maissa ulkomaalaisvankien osuudet ovat paljon suurempia, jopa 30 prosenttia tai yli, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbackahttp://www.is.fi/haku/?search-term=esa+vesterbacka.

Ulkomaalaisten vankien määrän kasvuun on vaikuttanut pitkässä juoksussa muun muassa lisääntynyt kanssakäyminen sekä vapaa liikkuvuus. Ne ovat vauhdittaneet laillisten liike- ja muiden toimien ohella myös rajat ylittävää rikollisuutta. Lyhyellä aikavälillä ulkomaalaisten osuutta on nostanut lisäksi turvapaikanhakijoiden saapuminen isommalla joukolla Suomeen.

Huumetuomioita paljon

Suurin osa Suomen vankiloissa istuvista ulkomaalaisista on virolaisia. Heitä oli viime vuonna noin neljännes kaikista muista kuin suomalaisista vangeista. Kun aiemmin kakkospaikkaa pitivät venäläiset, nyt edelle ovat kiilanneet irakilaiset 10 prosentin osuudella. Viiden kärkeen mahtuvat myös liettualaiset ja romanialaiset.

Näitä ulkomaiden kansalaisia Suomen vankiloissa on eniten (top-5):

• virolaisia
• irakilaisia
• venäläisiä
• liettualaisia
• romanialaisia

Ulkomaalaiset tehtailevat tilastojen perusteella huomattavan paljon huumausainerikoksia. Esimerkiksi viime vuonna puolet ulkomaalaisista vangeista oli tuomittu näistä. Myös varkauksista ja henkirikoksista jaetaan suhteellisen paljon tuomioita, tosin luvut ovat aivan eri luokkaa kuin huumerikoksissa.

Yhteinen kieli voi puuttua

Ulkomaalaisten vankien määrän lisääntyminen näkyy vankiloissa erilaisina arjen haasteina. Jotkut vangit saattavat esimerkiksi puhua pelkkää arabiaa tai muuta omaa äidinkieltään, mikä rajaa heidän mahdollisuuksiaan opiskella ja osallistua muihin toimintoihin.

– Jos ei ole yhteistä kieltä, käytetään tarpeen mukaan Google-kääntäjää, elekieltä ja toisia vankeja tulkkeina. Ja jos on jostain virallisesta asiakirjasta tai asiasta kyse, sitten hankitaan erillinen tulkki, Vesterbacka kertoo.

Myös esimerkiksi uskonnon harjoittaminen voi vaatia erityisjärjestelyjä. Esimerkiksi Ramadan-paastokuukauden aikana muslimit syövät tyypillisesti vain auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana.

– Vangeille voidaan antaa mahdollisuuksien mukaan oikeus laittaa ruokaa osastolla ilta- ja yöaikaan tai heidän voidaan antaa ottaa ruokaa selliin, Vesterbacka sanoo.