SUOMALAISVIHAA SPR:N RASISMIN VASTAISEN VIIKON VARJOLLA

Kiistämättömät tilastofaktat kertovat, että suurin osa
länsimaissa ilmenevästä rotuväkivallasta kohdistuu
valkoiseen kantaväestöön ja tekijöinä ovat värilliset. SPR:n
kampanjassa ei kuitenkaan puhuta tästä mitään, vaan
se on suunnattu rasistisesti vain valkoisten asenteiden
muuttamiseksi.

Kauas on tultu niiistä ajoista kun Punainen Risti perustettiin Suomeen vuonna 1877. Kuten monissa tunnetuissa kansalaisjärjestöissä nykyään, vasemmistolaiset aktivistit ovat vallanneet ne ja tehneet niistä oman ideologiansa levittämiskanavia. Alun perin Punainen Risti toimi vain sodan uhrien auttamiseksi, mutta vähitellen 1900-luvun kuluessa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike alkoi antaa apua myös katastrofi- ja onnettomuustilanteissa. 1990-luvun jälkeen järjestö on niin Suomessa kuin muuallakin lännessä sitoutunut vahvasti ihmisoikeusideologiaan, joka on eräs humanismin kaapuun pukeutuneen kulttuurimarxilaisuuden muoto. 

Toisen korruptoituneen järjestön, Amnesty Internationalin, mallin mukaisesti myös Punainen Risti edistää näkyvyydellään värillisten maahanmuuttoa länsimaihin. Samaa indoktrinaatiota ei ole nähty vauraissa Itä-Aasian valtioissa kuten Etelä-Koreassa ja Japanissa. Kyse on siis tiettyä ihmispopulaatiota vastaan suunnatusta kampanjasta, jonka ääneen lausumattomana tavoitteena on syrjäyttää eurooppalaispopulaatiot ja imeä kuiviin niiden tuottamat älyllisesti ylivertaiset resurssit.

Yleisin keino purkaa valkoisten moraalinen suojaus on rasismilla syyllistäminen. Jokavuotinen SPR:n Rasismin vastainen viikko on tyyppiesimerkki tavasta, jolla valtaväestön täysin legitiimiä etnosentristä asennetta moittimalla odotetaan suopeampaa asennetta kehitysmaiden vapaamatkustajia kohtaan. Puhuminen tässä yhteydessä rasismista, jolla viitataan oman populaation geneettiseen ja kulttuuriseen itsesuojeluun, on tietenkin järjetöntä. Tämä on helppo perustella rasismin ("race-ism") kaksijakoisella luonteella, joista toinen edustaa geneettistä diversiteettiä säilyttävää moraalista hyvää ja toinen taas chauvinistista ja ekspansiivista imperialistista pahaa. Tähän jälkimmäiseen huonoon rasismiin kuuluu aggressiivisen vieraspopulaation maahantunkeutuminen, eräissä tapauksissa jopa petollisen paikallisväestön avustamana. Suomessa rasistis-imperialistinen vieraskansojen hyökyaalto on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana ainakin vuosina 1939, 1944 ja 2015. Koko Eurooppaa koetellut ilmeisen järjestetty muukalaisinvaasio syksyllä 2015 piti sisällään myös maanpetoksellisen elementin, eikä Suomi ollut tässä muiden länsimaiden suhteen poikkeus. 

Tietysti rasismin määritelmästä voidaan keskustella ja esittää erilaisia tulkintoja. Esimerkiksi edesmennyt amerikkalainen valkoisten asiaa ajanut kansalaisaktivisti, George Lincoln Rockwell, katsoi, että rasismissa ei ole kysymys moraalista, oikeasta ja väärästä. Rockwellin naturalistisen käsityksen mukaan ihmisyhteisöissä kyse on biologian mukaisista tosiasioista eli sopivatko ne yhteen luonnon realiteettien kanssa vai eivät. Hän käänsikin koko rasismin päälaelleen, jostain tuomittavasta joksikin, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa ja joka palvelee sitä. Toisin kun Rockwell uskoo, rasismi voidaan aivan hyvin sijoittaa moraaliseen kategoriaan, koska sen hyvällä soveltamisella voidaan edistää yhteisön säilymistä ja terveyttä samalla kun se ylläpitää ihmiskunnan diversiteettiä. 

Tyystin toisenlainen, joskin edelleen etnosentrisyyttä puolustava kanta, on kiistää koko rasismin olemassaolo. Jo vuosia vaikuttanut kansallismielinen älykkö, nimimerkki Valkea, on kritisoinut blogissaan Hiljaista pohdintaa liberaalien rasismin vastaista retoriikkaa. Eräällä foorumilla hän esitti rasismiskeskustelusta paradoksin, jossa rasismin olemassolo kyseenalaistetaan:

Rasismia ei ole olemassa. Rasismi ei ole deskriptiivinen sana. Rasismi on poliittinen leimasana tai haukkumasana. Rasismi -sana niputtaa yhteen valtavan määrän erilaisia ilmiöitä, jotka eivät ole yhteismitallisia. Rasismi -sana voidaan tiivistää kahteen tunneilmaisua merkitsevään sanaan, jotka ovat tilanteesta riippuen joko kietoutuneet yhteen tai ovat erillään. Jos minä kuvaisin liberaaleja jatkuvasti p.skoiksi (he ovat inhottavia ja vastenmielisiä, minä olen heidän yläpuolellaan ja haluan pysyä heistä erillään) tai stalineiksi (he ovat pelottavia, vaarallisia ja uhkaavia, meidän on yhdessä puolustauduttava tai hyökättävä heidän kimppuunsa, ja me olemme oikeutettuja käyttämään kaikkia niitä keinoja, joita me käytämme heitä vastaan [valehtelu, manipulointi, sosiaalinen ja ammatillinen ulossulkeminen ja syrjintä, epätasa-arvoiset oikeuskäytännöt, vähemmistöjä suosiva syrjintä, laiton väkivalta, sananvapauden rajoittaminen, jne.]), niin nämä kaksi tunneilmaisua ja niistä seuraavat motivoituneet toimintamallit kuvaavat yhdessä rasismi -sanaa.  

Rasismi -sanan käyttö ei edellytä liberaaleilta, että heillä on etukäteen em. tunteet "rasismia" tai "rasisteja" kohtaan, päinvastoin, rasismi-sanan tarkoituksena on luoda nuo tunteet, edellyttää niitä hyviksi ja sisäryhmään kuuluviksi määritellyiltä ihmisiltä, ja ohjata ja kannustaa ihmisiä tuntemaan niin. 

Rasismi -sanan tarkoituksena on vääristää liberaalien ja ei-liberaalien välistä kommunikointia mm. seuraavilla tavoilla 1) Sitä on minimaalisen vähän tai ei ollenkaan (koska liberaalit ja ei-liberaalit ovat yhteiskunnallisesti suuressa määrin toisiinsa lomittuneita, rehellisen kommunikoinnin tarve on suuri yhteiskunnan optimaalisen suunnittelun ja toiminnan kannalta) 2) Liberaalit pyrkivät sulkemaan pois "rasisteihin" liittyvät asiasisällöt, totuudenmukaiset kuvaukset, legitiimit intressit, jne., ja kuvaamaan yksinkertaistaen ja vääristäen kaiken heihin liittyvän "pahuudeksi". Jos liberaalit saavat tahtonsa läpi, jokainen keskustelu muuttuu tällöin vertauskuvalliseksi oikeudenkäynniksi, jossa ei-liberaalin syyllisyys lisääntyy useimmiten melkein suorassa suhteessa siihen kuinka paljon ja kauan hän puhuu, eli kuinka kauan hän julkeaa ärsyttää julkisesti ja emotionaalisesti liberaaleja. Jos ei-liberaali käyttää esim. liberaalien omia argumentteja ja omaa toimintaa kantojensa perusteluun, liberaalit eivät prosessoi näitä juuri ollenkaan rationaalisesti, vaan tulkitsevat ne "rikollisen" verukkeina, joilla hän yrittää pyristellä irti ennaltamäärätystä syyllisyydestä. "Verukkeet" lisäävät "rikollisen" syyllisyyttä, koska ne merkitsevät, että hän ei alistu säyseästi ja mukisematta hänelle määrättyyn "rikollisen" rooliin. 3) Rasismi -sanan tarkoituksena on saastuttaa "rasistit" ja heidän kommunikaationsa myös universaalisti suhteessa kolmansiin osapuoliin, ei pelkästään liberaalien ja "rasistien" välillä. Liberaalit haluavat, että mielikuva "rasisteista" ja "rasistien" kommunikaatio välittyy vääristyneesti ja lähes eksklusiivisesti heidän kauttaan. Tällöin liberaalit pystyvät hallitsemaan kolmansien osapuolten ajattelua ja toimintaa suhteessa "rasisteihin" ja paljon laajemminkin, koska anti-rasismi kytkeytyy suoraan keskeisiin liberaalien ideologisiin valtamekanismeihin, kuten "ihmisoikeuksiin", kansainvälisiin oikeuslaitoksiin, kansainväliseen liberaaliin mediaan ja viihteeseen, "tasa-arvoon", diversiteetin palvontaan, kansainvälisiin byrokratioihin, liberaalien kannalta poliittisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksettömään individualistiseen vapauteen ja individualismin korostamiseen, jne. 4) Anti-rasismi on liberaalin byrokraattisen manageriluokan, yläluokan ja vähemmistöjen virallisesti sallittu, kannustettu ja vaadittu rasismi, joka kohdistuu valkoiseen työväenluokkaan, valkoiseen keskiluokkaan ja kaikenvärisiin toisinajattelijoihin. Anti-rasismi sallii liberaalien syyllistyä hyväksytysti ja palkitusti kaikkeen siihen, mistä he "rasisteja" syyttävät."

Valkean argumentti ei oikeastaan kiistä geneettisen itsesuojelun eli rasismin olemassaoloa, vaan ainoastaan sanan väärinkäytön. Tässä mielessä se sopiikin hyvin SPR:n Rasismin vastaista viikkoa kritisoivaan argumentointiin. Sekä SPR että Valkea näkevät rasismin moraalisen toimijan "ongelmana", kun taas me täällä Yle Watchissa tarkastelemme asiaa populaation ja kulttuurisen yhteisön kannalta.

                                                   ********************************


Yleisradio huomio omalla tavallaan Rasismin vastaisen viikon, pääasiassa Yle Teeman holokaustidokumenttien merkeissä. Yle uutisten verkkosivuillakaan ei olla unohdettu rasismia, josta kouluesimerkkinä pari päivää sitten ilmestynyt artikkeli Tutkija varoittaa: Rasistisista möläytyksistä nousevat kohut hyödyttävät populisteja. Kuvaavaa jutussa on se, kuinka käsitettä rasismi ei problematisoida mitenkään, vaan sen sisältönä on juutalaisbolshevikki Lev Trotskin ja myöhemmin kulttuurmarxilaisesti  värittynyt tulkinta.

1. Tavoitteet vs. tulokset – lisää näkyvyyttä rasistiselle retoriikalle? Tavoite on selkeä: rasismin vähentäminen. Mutta millaisia ovat tulokset? Jos rasisminvastainen puhe kiinnittää huomiota vain siihen, että “yhteiskunnassa on rasismia”, argumentointi jää kesken, Hatakka sanoo. Hän on tohtorikoulutettava Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa verkon populistisista vastajulkisuuksista ja niiden suhteesta perinteiseen poliittiseen journalismiin ja puolueisiin.

Chauvinistista rasismia esiintyy vain jos vieraspopulaatio tunkeutuu toisen reviirille tai kuten nykyään, kun häiriintynyt yhteiskunta antaa yhteiskuntainsinööreille mahdollisuuden valtion poliittisia lihaksia hyväksi käyttäen "rakentaa" monietnisen sekamelskan. Sotien ja konfliktien syitä tutkinut edesmennyt professori Tatu Vanhanen todisti useisiin tutkimuslähteisiin tukeutuen, kuinka monietnisen yhteiskunnan luominen johtaa sisäisen logiikkaansa vuoksi väistämättä konfliktiin:

(…) että etnisiä konflikteja todellakin syntyy kaikissa etnisesti jakautuneissa yhteiskunnissa ja että konfliktit ovat yleensä sitä vakavampia, mitä enemmän geneettisesti toisistaan poikkeavista ryhmistä on kysymys, on vaikea välttyä johtopäätökseltä, että meidän on paras tottua ajatukseen etnisten konfliktien pysyvyydestä. (…) Mitä heterogeenisempi väestö on etnisesti, sitä enemmän etnisiä konflikteja esiintyy ja sitä merkittävämpiä ne ovat. Korrelaatioanalyysin (N=183) tulosten mukaan noi 54 prosenttia etnisten konfliktien asteen vaihelusta selittyy väestön etnisen heterogeenisyyden asteella. (Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin, s. 293)

Tilastollisen ja matemaattis-loogisten perusteiden sijaan yhteiskuntatieteellinen tutkimus on edelleen maassamme näkemystiedettä, jossa tieto ei kasaudu. Lisäksi nuo tendenssitutkimusten näkemykset edustavat vielä sosialistista tasa-arvoideologiaa, jonka vuoksi maamme yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien tuottamat tutkimukset eivät ennustettavuudeltaan ja totuusarvoltaan eroa juurikaan Suomi24:n mielipidekirjoittelusta. Suomen yliopistot ovatkin täynnä Niko Hatakan kaltaisia jees-miehiä, jotka tekevät tilaustutkmuksia hallitsevan ideologian pönkittämiseksi. Tilannetta pahentaa media, joka antaa järjestelmän miehille ja naisille positiviista julkisuutta ja ikään kuin legitimoi heidän ideologiset fantasiansa.

Ylen tutkija Niko Hatakan mielipiteistä tehty juttu on rakennettu kyseenalaistamattomalle aksioomalle, jossa ilman takarajaa jatkuvan muukalaisinvaasion vastustaminen on ehdoton moraalinen paha, koska se on rasismia. Kontrolloidussa julkisessa keskustelussa tästä kehäpäättelystä ei voida millään vasta-argumenteilla murtautua ulos, koska mikä tahansa peruste rajoittaa muukalaisvalloitusta on rasismia ja rasismi taas on ehdoton paha, jota ei tarvitse erikseen perustella. 

Ylen toimittaja Hannamari Hoikkalan ja tutkija Niko Hatakan retoriikasta ei löydy vastaansanomattomia konkreettisia syitä, miksi loputtoman maahanmuuton kannattaminen on oikein ja sen vastustaminen väärin ja siten epätosi. Se, että vedotaan rasismiin, on sama kuin poliittisessa keskustelussa tuvaudutaan toiseen blankotermiin fasismiin. Vasemmistolaisten ja liberaalien ahkeraan viljelemä sana rasismi on pelkkä ad hoc -hypoteesi, jolla yritetään pitää kiinni maahanmuutto-ideologiasta,  vaikka sen katastrofaaliset seuraukset ovat näkyvissä ja mitattavissa jo nyt. Mitä taas tulee itse rasismiin, tässä kirjoituksessa esitetyt kolme tulkintaa kumoavat pitkälti sen, mitä Hoikkala ja Hatakka yrittävät kirjoituksessaan sillä tarkoittaa.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

                      
     
                                               ********************************


Yle Fem, tiistai 21.3.2017 klo 19:00, Paremman elämän toivossa 

2/5. Ruotsin kaduille on tullut viime vuosina yhä enemmän kerjäläisiä. Keitä nämä ihmiset ovat? Tänään seurataan kirkon ja kansalaisjärjestön työtä heidän parissaan ja tavataan Gruia, joka on tullut Ruotsiin jäädäkseen. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi.


Yle TV1, maanantai 20.3.2017 klo 19:00, Historia: Vankien Buchenwald 

Buchenwaldin keskitysleirillä vallitsi vankien kesken tiukka hierarkia ja kuri. Keitä SS-vartijat valitsivat luottovangeiksi, ja miten nämä "kapot" pyörittivät leirin arkea? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).


Yle Teema, maanantai 20.3.2017 klo 21:00, Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 

6/10. Kirjailija Katja Kettu, koomikko Teemu Vesterinen ja kirkkoherra Kari Kanala sekä Niina Repo puhuvat jumalallisuudesta itsessämme, kirkoissa ja kirjoissa. yle.fi/kirjojensuomi HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.