Kuka olet, Anne Berner?

Vaikka uusi hallitus hakee vasta muotoaan, ovat useat tulevat ministerit onnistuneet nousemaan jo otsikoihin kerta toisensa jälkeen. Selkeästi mielenkiintoisin tapaus on uusi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, 51.

Berner tekee historiaa suomalaisessa politiikassa, sillä nainen on ollut vasta muutaman kuukauden ajan ministerikelpoinen. Viime vuonna Bernerillä ei ollut vielä edes Suomen kansalaisuutta. Niin, luit aivan oikein. Jatka ihmeessä lukemista, niin tiedät miksi.

Bernerin suku on kotoisin Sveitsistä ja perheenjäsentensä kesken hän on käyttänyt koko ikänsä äidinkieltään sveitsinsaksaa. Suomessa koko ikänsä asuneen Bernerin suomen kielen taito on moitteetonta, eikä hän menisi suomalaiselle ulkomaalaisesta, vaikka voissa paistaisi. Bernerin itsensä mukaan hänen 28 vuoden kokemuksensa yrittäjänä, omistajana ja päättäjänä ovat opettaneet hänelle ennen kaikkea  yrittäjyyden mahdollistavan voiman kasvun ja työllisyyden moottorina. Tämän osaamisen hän haluaisi tuoda myös Suomen politiikkaan.

- Mutta kuka Anne Berner sitten on?

Anne Berner syntyi Helsingissä asuvaan varakkaaseen sveitsiläisperheeseen tammikuussa 1964. Hänen uravalintansa oli jo kohtuun kirjoitettu. Berner valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1986, jonka jälkeen hän nousi perheyrityksensä Vallila Interiorin toimitusjohtajaksi isänsä Rudolf Bernerin jälkeen vuonna 1989. Vuonna 2012 Anne Berner luopui toimitusjohtajan tittelistään, siirtyen yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi ja tehden samalla tilaa veljelleen Mathias Bernerille.

Oy Vallila Interior Ab on suomalainen sisutusekstiilien ja -tuotteiden suunnitteluun, tukkumyyntiin sekä projektisisustamiseen erikoistunut perheyritys. Yrityksen tausta on nuhteeton, ja sen pitkästä tarinasta on tullut yksi suomalaisen yrittämisen symboleista.

Anne Bernerin ura ei kuitenkaan ole rajoittunut vain oman yrityksen pyörittämiseen, vaan nainen on pitänyt itseään kiireisenä. Vallila Interiorin lisäksi Berner on kunnostautunut mm. Soprany Oyj:n, valtionyhtiö Veikauksen, konkurssikypsän Consortium Sofin, Maskun Kalustetalon, Kährs Holding AB:n ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallituksissa. Tämän lisäksi Berner on omistajuutta ja hallitustyöskentelyä kehittävän Boardman Oy:n hallituksen jäsen sekä osaomistaja.

Vuosien 2005 ja 2008 välisenä aikana Berner oli Perheyritysten liiton hallituksen jäsen sekä 2009 – 2012 välisen ajan sen puheenjohtaja. Hän on myös toiminut Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan jäsenenenä sekä sen puheenjohtajana vuosina 2010 – 2013.

Tittelit eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan Berner on ollut myös libertarismia ja markkinavapautta korostavan Ajatuspaja Liberan, Koskisen konsernin puunhankintayritys Koskitukki Oy:n sekä sahateollisuusyritys Koskinen Oy:n hallituksissa. Viimeisimpänä mainitun pestin Berner jätti tänä keväänä.

Kun Berneriltä kysyttiin hänen hallituspaikoistaan tuoreen hallituksen yhteisessä tiedotustilaisuudessa perjantaina, hän kertoi käyvänsä läpi taloudelliset sitoumukset ja luopuvansa niistä siltä osin kuin toimi edellyttää. Ministerin esteellisyyssäännösten vuoksi Berner joutuu luopumaan kaikista vaikutusvaltaisimmista hallituspaikoistaan.  

Yksi Anne Bernerin viimeisistä pesteistä kesti reilut kolme kuukautta, jolloin hän luotsasi Korjaamo Groupia sen hallituksen puheenjohtajana. Berner erosi tehtävistään 21. syyskuutta 2014 - vain kolme päivää tämän jälkeen tapahtumia järjestävä Korjaamo jätti yrityssaneeraushakemuksen. Berner jätti uppoavan laivansa ilman kipparia.

Hänen työhistoriaansa tarkkaillessa saa helposti sellaisen kuvan, että ministerillä on työelämässään ollut selviä sitoutumisvaikeuksia. Berner on poukkoillut pallilta toiselle. Myös kansanedustajaksi pyrkiessään Anne Berner nousi eduskuntaan keskustan sitoutumattomana ehdokkaana. Antamiensa tietojen mukaan hänen oli tarkoitus hypätä kelkkaan kokoomuksen listoilta, mutta vedonlyntitoimistot petasivat keskustalle suurempaa kannatusta, joka näin ikään kasvatti myös Bernerin mahdollisuuksia onnistua vaaleissa.

Kukaan ei silti voi kieltää, etteikö yritysmaailmaan verkostoituneella Anne Bernerillä olisi runsaasti kokemusta eri hallituspaikoista ja johtotehtävistä. Lukuisat luottamustehtävät kielivät siitä, että Berner on arvostettu ja osaava henkilö yrittäjäpiireissä. Tästä syystä ministerin virka tuntuukin hyvin luontevalta jatkolta hänen uralleen, vaikka moni pohtiikin kenen etua Anne Berner ministerinä tulee ajamaan.

Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, onko yritysmaailmaan vahvasti kytköksissä oleva Berner jäävi liikenne- ja viestintäministeriksi edes silloin, kun hän luopuu luottamustehtävistään.

Kadunmiehille Anne Berner on tullut tutuksi Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen äitinä. Bernerin mukaan hän on havainnut hankkeen kautta monia asioita, joita Suomessa pitäisi korjata julkisen sektorin ja talouden osalta. Pidän selvänä, että Uusi Lastensairaala 2017 -hanke oli alunperinkin Bernerille osa poliittista peliä, sillä ei hänen uralleen kovin montaa hyväntekeväisyystempausta mahdu.

- Näin, minkälaisia esteitä meillä Suomessa on osallistumisen ja vaikuttamisen tiellä. Toisaalta koin kuinka ihmisten, yritysten, valtion ja kuntien yhteinen tahto muuttuu merkittäviksi teoiksi, kun sille luodaan mahdollisuudet, Berner toteaa sivuillaan.

Lastensairaala 2017 -hankkeen kautta myös suomalaiset oppivat monia asioita. Jos ei muuta, niin sen, että näihin uusiin rahoitusmalleihin liittyy runsaasti kyseenalaisia kuvioita ja kytköksiä. Esimerkiksi lastensairaalan kohdalla Suomen valtio sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tukivat molemmat yksityisten ylläpitämää Lastensairaalan tukityhdistystä noin 40 miljoonalla eurolla. Yhdistys otti itse hanketta varten noin 50 miljoonan euron lainan, jonka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri maksavat yhdistykselle takaisin vuokran muodossa.

Sairaanhoitopiiri jäi siis vuokralle kiinteistöön, josta puolet kustannuksista maksetaan julkisista varoista ja 18,5 prosenttia tuli yksityisten hyväntekijöiden lahjoitusten kautta. Vuokrasopimuksen kestoksi määriteltiin kolmekymmentä vuotta. Vuokran suuruudesta ei ole ollut puhetta, mutta oleteusti tukiyhdistys tuskin tappiota tulee tuossa huikeassa ja irrationaalisessa kaupassa tekemään. Mitä voitoille tapahtuu ja mihin ne investoidaan, kysyin jo tammikuussa 2014. Vastausta en saanut koskaan.

Hyvin moni pelkää, että porvarihallituksen myötä tällaisia uusia rahoitusmalleja, joissa varat keskoskaappeihinkin joudutaan keräämään kolehdilla, aletaan hyödyntämään myös muissa yhteiskunnallisissa ja julkisissa hankkeissa. Tämän kuitenkin aika näyttää.