Kuvitteellinen Engelin päiväkirja Helsingistä, dokumentti yhden lapsen Kiinasta ja nuori monikulttuurinen rakkaus saivat Finlandiat

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saa tänä vuonna Jukka Viikilä teoksestaan Akvarelleja Engelin kaupungista. Se on lyyrikkona tunnetun Viikilän ensimmäinen proosateos.

Jukka Viikilä (s. 1973) on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalta teatteritieteen kandidaatiksi sekä opiskellut Pop & Jazz Konservatoriossa.

Viikilä on aiemmin julkaissut kaksi runokokoelmaa sekä kirjoittanut kuunnelmia ja laululyriikkaa. Hän myös opettaa luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa.

”Haluan omistaa kirjan tyhjäntavoittelijoille, dropouteille, runkkareille, taivaanlannanmaalareille, jotka kirjoitatte ilman palkkaa, silkasta kirjoittamisen ilosta, Viikilä sanoi voittopuheessaan.

Hän lisäsi antavansa palkintosumman vaimonsa käyttöön. Tämä on aikoinaan tukenut häntä taloudellisesti.

Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus) on Helsinkiä 1816 suunnittelemaan saapuneen saksalaisen arkkitehdin Johan Ludvig Engelin kuvitteellinen yöpäiväkirja, johon hän merkitsee muistiin ajatuksiaan hitaasti rakentuvasta kaupungista, ilojaan ja surujaan.

Osansa alakuloisissa merkinnöissä saavat Helsingin kylmyys, ihmisten oudot tavat ja kaipuu koti-Berliiniin, samoin syyllisyys siitä, että muutaman vuoden mittaiseksi ajateltu työkomennus venyy vuosikymmeniin.

Engel ei kuitenkaan voi vastustaa kiusausta, kun saa tehtäväkseen rakentaa kokonaisen kaupungin senaatteineen, yliopistoineen ja katedraaleineen.

Suomen suurimmasta, 30 000 euron arvoisesta Finlandia-palkinnosta päätti tänä vuonna toimittaja Baba Lybeck. Hän kiitti Jukka Viikilää siitä, että tämä opetti hänet näkemään ”rakkautensa Helsinkiin”.

”Olen oivaltanut, että rakkaalla kaupungillani on kieli ja tarina, jota en ole aikaisemmin ymmärtänyt. Nyt kuljen kaupungilla ja huomaan, että se onkin runoutta”, hän sanoi palkitsemispuheessaan Kansallisteatterissa.

Lue HS:n arvio Viikilän teoksesta tästä.

Lybeckin mukaan kaikkia kuutta palkintoehdokkaina ollutta romaania yhdisti niissä laahustava alakuloinen, elämää lamaantuneena tarkkaileva keski-ikäinen mies.

”Emma Puikkosen Toma, Riku Korhosen Lari, Peter Sandströmin Peter, Tommi Kinnusen Tuomas, Sirpa Kähkösen Juho Tiihonen sekä Jukka Viikilän Johan Carl Ludvig Engel ovat kaikki elämässä pettyneitä, sitä hieman ulkopuolisena ja haikeana tarkkailevia miehiä”, hän luonnehti.

Lybeck kiitti kaikkia ehdokaskirjoja siitä, miten ne ovat opettaneet ja herättäneet tunteita. Fiktio on hänestä myös välillä lyönyt pelottavalla tavalla kättä faktan kanssa. ”Tulevaisuuteen sijoitettu tarina todellisuutta valeuutisilla muovaavasta naisesta, osoittautuu todellisuudeksi jo nyt”, hän huomautti viitaten Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet -romaaniin.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2016 sai kirjailija Juuli Niemi romaanistaan Et kävele yksin. Palkinnosta päätti näyttelijä ja laulaja Vuokko Hovatta.

Et kävele yksin (WSOY) on runoilijana ja elokuvakäsikirjoittajana tunnetun Juuli Niemen (s. 1981) ensimmäinen romaani. Hän on aiemmin julkaissut neljä kokoelmaa runoja ja yhden novelleja. Hän on myös tehnyt käsikirjoitukset isänsä Raimo O. Niemen ohjaamaan elokuvaan Roskisprinssi (2011) sekä sisarensa Inari Niemen elokuvaan Kesäkaverit (2014).

Palkittu teos kertoo kahden koulutoverin, suomalaisen tytön ja Kosovosta muuttaneen albaaniperheen pojan rakkaustarinan.

Vuokko Hovatan mukaan runollista romaania voi pitää nuortenkirjana mutta myös kenelle tahansa suunnattuna kaunokirjana, jonka aihe on ihmisen herkkä ikävaihe lapsuuden ja aikuisuuden välissä:

”Et kävele yksin on kahden kertojansa ansioista sekä tyttöjen että poikien kirja. Se, niin kuin paras lasten- ja nuortenkirjallisuus on – on myös aikuiselle lukijalle väylä nuorten kipuilevaan kasvuvaiheeseen.”

Lisäksi se on kirja ”elämän opettelemisesta monikulttuurisessa Suomessa”.

”Juuli Niemen kieli on kaunista ja ajattelu lentää välillä korkealle tarkastelemaan henkilöiden elämää kertojan näkökulmasta. Kirjan elokuvallisuus, tuoksut ja maut hurmaavat lukijan”, Hovatta sanoi palkintopuheessaan Kansallisteatterissa.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai jo aiemmin palkintojuhlassa toimittaja Mari Mannisen teos Yhden lapsen kansa (Atena). Se on kokoelma tarinoita kiinalaisista perheistä, jotka tavalla tai toisella kärsivät maan yhden lapsen politiikasta 1979–2015.

Manninen (s. 1971) on Helsingin Sanomien toimittaja, joka on asunut liki neljä vuotta Pekingissä. Hän on kirjoittanut kiinalaisesta kulttuurista, matkailusta ja nopeasti muuttuvasta yhteiskunnasta HS:n lisäksi mm. Suomen Kuvalehteen ja Talouselämään.

Yhden lapsen kansa -reportaasikirjaa varten Manninen teki haastatteluja ympäri Kiinaa.

Kirjassa puhuvat esimerkiksi adoptoitavaksi annettu nainen, abortteja vastaan taisteleva isä sekä perhe, joka osti aikuiselle pojalle vaimon Vietnamista, kun kylässä ei riittänyt tyttöjä.

Voittopuheessaan Manninen kertoi halunneensa kuvata tavallisen kiinalaisen arkea. Hän piti kirjallisuuden tärkeimpänä tehtävänä lisätä ymmärrystä.

Lue HS:n arvio teoksesta tästä.

Tieto-Finlandiasta päätti kirjailija Jörn Donner.

Donner kehui teosta koskettavaksi ja riipaisevaksi.

Korjaus 15:27: Viikilä puhui ”taivaanlannanmaalareista”, ei ”taivaanrannanmaalareista”.