Ulkomaalaistaustaisella väestöllä on huomattava merkitys Helsingissä, koska heidän määränsä ja osuutensa väestöstä kasvaa jatkuvasti. Syntyperältään ulkomaalaisten määrä oli Helsingissä noussut vuodenvaihteessa 2015/2016 jo 90 000:een, mikä on yli 14 prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Heistä 15 570 oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Ulkomaalaistaustaisista puolet oli eurooppalaistaustaisia, neljännes aasialaistaustaisia ja viidennes afrikkalaistaustaisia.
Helsinki tarvitsee suunnittelun ja päätöksenteon tueksi ajantasaista tietoa kaupungissa asuvasta ulkomaalaisväestöstä ja siksi Helsingin kaupungin tietokeskus on avannut tilastotietoja ulkomaalaistaustaisista esittelevän nettisivuston. Sivustoon on koottu tilastoja Helsingin vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ja syntyperältään ulkomaalaisten väestörakenteesta ja ennusteesta, muuttoliikkeestä, asumisesta, koulutuksesta ja työssäkäynnistä. Sivustolla on kuvattu myös aiheeseen liittyvät käsitteet ja sinne on koottu aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja muita julkaisuja.
Suurin vieraskielisten ryhmä Helsingissä on venäjänkieliset
Vieraskielisten määrä kasvoi viime vuoden aikana 4 583 asukkaalla. Vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä, jota puhui äidinkielenään 17 176 henkilöä eli joka viides vieraskielinen. Seuraaviksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja englanninkieliset. Noin puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Vieraskielinen väestö keskittyy edelleen Itäsiseen suurpiiriin, jossa vieraskielisen väestön osuus oli 22,6 prosenttia.
Helsingin vieraskielisistä saama muuttovoitto ulkomailta oli vuonna 2015 noin 3 000 henkeä. Määrä on kuitenkin pienentynyt aikaisempien vuosien tasolta. Suurimpana syynä muuttovoiton pienenemiseen on se, että virolaisten muutot Helsinkiin ovat vähentyneet nopeasti.
Vieraskieliset asuvat kotimaankielisiä useammin vuokra-asunnoissa
Vieraskielisistä asuntokunnista vuokralla asui noin kolme neljästä, kun taas kotimaankielisistä alle puolet. Yleisimmin asutaan arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa, joissa asui 39 prosenttia vieraskielisistä. Omistusasunnoissa asui vain vajaa viidennes vieraskielisistä asuntokunnista, kun kotimaankielisistä niissä asui puolet.
Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2014 lopussa 25,2 prosenttia ja suomalaistaustaisten 9,6 prosenttia. 20–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 50,0 prosenttia ja suomalaistaustaisten 74,7 prosenttia. Korkea koulutus ei suojaa ulkomaalaistaustaisia työttömyydeltä yhtä tehokkaasti kuin suomalaistaustaisia. Kotimaankielisten työttömyys vähenee koulutustason noustessa, kun taas vieraskielisten työttömyys pysyy koulutuksesta riippumatta kohtalaisen tasaisena.
Linkki Ulkomaalaiset Helsingissä -sivustolle:
www.ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi
Lisätietoa:
tutkija Aino Hiekkavuo, puh. 09 310 36517, e-mail: aino.hiekkavuo(at)hel.fi
järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori, puh. 09 310 36300, e-mail: pekka.vuori(at)hel.fi