Viime perjantaina EU-huippukokouksessa nousivat esille Venäjälle asetettavat lisäpakotteet. Lisäpakotetielle ei kuitenkaan astuttu.

Tällä viikolla Euroopan parlamentti on Strasbourgin istuntoviikollaan käynyt keskustelua kokouksen tuloksista ja arvioinut Venäjä-politiikkansa onnistumista. Onko linja kohdallaan, vai onko EU rähmällään Venäjän edessä? Ajetaanko Venäjä-politiikassa kaksilla vankkureilla?

Millainen rooli Yhdysvaltain presidentivaalien tuloksella on Syyrian solmun avaamisessa ja tilanteen rauhoittamisessa?

Sakari Sirkkasen studiovieraina Strasbourgissa ovat euromepit Liisa Jaakonsaari (sd), Heidi Hautala (vihr) ja Paavo Väyrynen (kesk).

Finanssikriisistä lähtien hallituksia on arvosteltu talouspolitiikan punaisen langan puuttumisesta. Puhutaan talouden menetetystä vuosikymmenestä, jolloin kansantuotteen lasku kääntyi vain heikoksi kasvuksi ja useiden eri hallitusten talouspolitiikassa ei ollut selkeästi tunnistettavaa linjaa.

Mistä löytyisi uusi talouspolitiikan punainen lanka, joka vastaisi nykytalouden ongelmiin ja synnyttäisi talouskasvua tässä ajassa ja näissä oloissa?

Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskari (kok.) peräänkuuluttaa työelämän uudistamista joustavammaksi, sekä investointeihin kannustavaa verotusta. Jaskarin mukaan hallitusten tulisi tehdä kaikkensa, jotta suomalaisiin yrityksiin kannattaisi investoida. Keskeistä on sekä yritysten että omistamisen verotus.

”Me ollaan vähän ajateltu liikaa erikseen sitä. Se on se kokonaisuus. Paljonko on yhteisövero ja paljonko on osinkovero.”

”Tämä on se oleellinen seikka, että suomalaisiin yrityksiin kannattaisi investoida suomalaista pääomaa”, sanoo Jaskari.

Jaskarin mukaan myös investointivaraus, jota hallitus miettii toteutettavaksi kevään puoliväliriihessä, voisi toimia kannustimena yrityksille investoida.

Entisen työministerin Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan vastaus löytyy palvelusektorilta.

”Palvelusektorin merkitys viennissä on jo 30 prosenttia. Palvelusektorin merkitys bkt:ssä on jo yli 10 prosenttia. Me tarvittaisiin palvelualojen kasvu- ja elinkeinopoliittinen strategia, joka tukisi palvelusektorin kansainvälistymistä ja vientiä. Ja tämä loistaa poissaolollaan näistä kärkihankkeista”, sanoo Ihalainen viitaten Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.

Ihalainen myös peräänkuuluttaa valtiovetoista investointiohjelmaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

”Rikkomatta meidän budjetin perusperiaatteita me tarvittaisiin joku uusi rytminvaihdos tähän kasvun edellytyksiin.”

”Investointiohjelma joka panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yritysten investointiedellytyksiin, mutta myös joihinkin julkisiin investointeihin”, sanoo Ihalainen.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Suomen mukaan Venäjä kantaa päävastuun Syyrian sodan kiihdyttämisestä. Tasavallan presidentin ja hallituksen yhteinen ulkopoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että Venäjä kantaa päävastuun yhdessä Syyrian hallituksen kanssa.

Syyrian hallitus on kiihdyttänyt Venäjän kanssa iskuja Aleppoon. Venäjän presidentin Vladimir Putinin lehdistösihteerin Dimitri Peskovin mukaan Venäjän tarkoituksena on "vapauttaa" koko Syyria.

Miksi kansainvälinen yhteisö ei kykene lopettamaan Syyrian sotaa? Onko sota Syyriassa muuttanut Suomen ulkopoliittisen linjan?

Vieraina ovat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kaikkonen (kesk.) ja Stefan Wallin (r.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Viimekin eduskuntavaalien vaalikeskusteluissa kuulimme, kuinka poliitikot hyvin yksimielisinä totesivat, että
turhia yritystukia pitää leikata. Mutta kuinka on käynyt? Sakari Sirkkasen studiovieraana on tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta. Puhelimessa on erikoistutkija Timo Rauhanen Vattista.

Ahvenanmaan demilitarisoitu asema nousi tällä viikolla isolla otsikoihin. Mikä on analyysi debatista? Keskustan eduskuntaryhmän pj. Antti Kaikkonen blogasi keskiviikkona, että nyt pitäisi hallituksessa pidättäytyä sudenkuoppien rakenteluista ja puhaltaa ns. yhteen hiileen. Miksi porisee? Ensi viikon torstaina tiedämme kenestä tulee Olli Rehnin seuraaja elinkeinoministerinä. Kuka hän on - tämä perjantain poliittisessa vakioveikkauksessa. Entä Timo Soinin ja Antti Rinteen nokittelu eilisellä eduskunnan kyselytunnilla -isänmaallisuudesta? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Jari Korkki Ylen politiikan toimituksesta.

Hallitusohjelma 2016 tavoite: 110 000 uutta työllistä, 72 prosentin työllisyystavoite. Kaukana ollaan. Mitä pitäisi tehdä? Onko edessä rajuja päätöksiä, esimerkiksi ansiosidonnaisen lisäheikennykset tai työehtosopimusten palkkajoustojen lisääminen? Entä yleissitovuus? Hallituksen puoliväliriihessä tehdään uusia päätöksiä jos ei työttömyystilanne tästä kohene, näin sanoo
Politiikkaradion kuukauden ministerihaastattelussa on työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps). Puhelimessa on vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Sakari Sirkkanen on toimittajana.

Valtiovarainministeriö on tehnyt koelaskelman tulevien maakuntien rahoituksesta. Laskelma osoittaa, että uudistuksen suurimpia menettäjiä olisivat Uusimaa, Pohjanmaa ja Lappi. Uudellamaalla menetys on lähes 100 euroa asukasta kohden.

Uudistuksen suurimpia hyötyjiä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Pohjois-Pohjanmaalla koelaskelmat osoittavat 202 euroa lisärahaa per asukas.

Mistä isot erot johtuvat? Ovatko erot todellisia eroja alueiden nettorahoituksessa? Onko maakunnille kaavaitu rahoitusmalli oikeudenmukainen? Miten estetään, ettei maakuntahallinnosta muodostu uutta menoautomaattia?

Vieraina ovat kansanedustajat Sanna Lauslahti (kok.) ja Timo Korhonen (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pariisin ilmastosopimus on käännekohta "jolloin me viimein päätimme pelastaa planeettamme", sanoo Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Kiinan presidentti Xi Jinping puolestaan vaatii "innovatiivista lähestymistapaa ilmastonmuutokseen". Myös Euroopan parlamentti ratifioi sopimuksen pikavauhdilla ennen monimutkaista jäsenten välistä keskustelua.

Onko Pariisin ilmastosopimus käänteentekevä paperi, kuten maailman johtajat väittävät. Määritteleekö ilmastopolitiikka ja ilmastonmuutos tätä vuosisataa dramaattisemmin kuin mikään muu?

Miten eduskunnassa ratifioitavana oleva Pariisin ilmastosopimus muuttaa Suomea?

Vieraana ovat kansanedustajat Saara-Sofia Siren (kok.) ja Antero Vartia (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradiossa kuullaan maaliskuussa 2014 Suomen Pankin Rahamuseossa äänitetty keskustelu, jossa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen johdolla keskustelivat niin korkeakoulupolitiikasta kuin akateemista tutkimustoiminnasta sekä t&k-sektorista laajemmin, muun muassa juuri nyt ajankohtaisesta pääomittamisesta yliopistojen osalta. Liikasen kanssa keskustelemassa ovat tuore talousnobelisti Bengt Holmström sekä professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola.

Yhdysvaltain presidentinvaalien toinen väittely Hillary Clintonin ja Donald Trumpin välillä keskittyi Trumpin kourintapuheiden aiheuttamaan skandaaliin. Debatissa Trump väisteli aihetta viittaamalla pukukoppipuheeseen: locker room talks - pukukoppipuhetta vain ja jatkoi paasamaalla Isiksestä.

Miksi Yhdysvaltain presidentinvaalidebatit ovat käpristyneet poliittisen debatin irvikuvaksi: silkaksi haukkumiseksi tai omakehuksi? Alammeko luulla, että politiikka on tätä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Eduskunnassa käytiin eilen kiihkeää keskustelua hallituksen yrittäjävähennyksestä. Debatti jatkuu samalla intohimon tasolla Politiikkaradiossa. Pienyrittäjien tukemista vai suurten suosimista? Studiossa ovat Sakari Sirkkasen kanssa kansanedustajat Markus Lohi (kesk) ja Timo Harakka (sd). Lopuksi ehditään lyhyesti kysyä mitä opittavaa poliitikoilla olisi talousnobelistamme.

Sote-uudistus on massiivinen uudistus, mutta onko se samalla myös vallankumous julkisten toimijoiden järjestelmästä kohti yksityisten toimijoiden järjestelmää? Tuleeko yksityisistä terveyskeskuksista jatkossa pääsääntö ja julkisista poikkeus?

Hallituspuolueista erityisesti kokoomus on ajanut yksityisiin toimijoihin ja valinnanvapauteen nojaavaa sotea. Suurimmassa oppositiopuolueessa SDP:ssä sen sijaan uskotaan pääsääntoisesti julkiseen hoivaan. Mitä riskejä yhtiömuotoiseen sote-toimintaan liittyy, mitä mahdollisuuksia?

Entä onko hallitus määräämässä lakeja, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat yritykset maksavat veronsa Suomeen? Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan sote-toimijoiden olisi maksettava verot Suomeen Suomessa tekemästään tuloksesta.

Vieraina ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) ja valiokunnan jäsen Sari Sarkomaa (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.