Karu totuus raiskauksista - jopa 13-kertainen ero

Tutkijan mukaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemien raiskausrikosten suurta määrää on vaikea selittää.

Helsingin Tapanilassa maanantai-iltana tapahtunut nuoren naisen joukkoraiskaus on nostanut raiskausrikokset jälleen suurennuslasin alle.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi perjantaina viisi 15-18-vuotiasta ulkomaalaistaustaista nuorta todennäköisin syin törkeästä raiskauksesta epäiltyinä.

Tutkinnanjohtaja Jyri Hiltunen Helsingin poliisista kommentoi aikaisemmin Iltalehdelle pitävänsä tapausta monessakin mielessä hyvin poikkeuksellisena.

- Useamman tekijän juttuja tapahtuu joskus, mutta en muista, että tämänkaltaisissa olosuhteissa olisi tapahtunut sellaista edes ihan lähivuosina, Hiltunen sanoi.

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan raiskauksia on tapahtunut viimeisten vuosien aikana yhä enenevissä määrin - ainakin tehtyjen ilmoitusten perusteella.

Poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 940 ilmoitusta raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta tai niiden yrityksestä. Vuonna 2013 ilmoituksia kirjattiin 792.

Valtaosa viime vuonna tehdyistä ilmoituksista (778) koski perustekomuotoista raiskausta. Törkeistä raiskauksista tehtiin kaiken kaikkiaan 52 ilmoitusta.

Ilmoitusten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009, jolloin ilmoituksia kirjattiin yhteensä 503.

Määrä on noussut kuudessa vuodessa peräti 87 prosenttia.

Oikeusministeriön vuonna 2012 teettämän selvityksen mukaan joka kolmas raiskausrikoksesta tuomittu on ulkomaalaistaustainen.

Selvityksen pohjana käytettiin pääosin tuomioistuinten tuomioita vuosilta 2006-2010.

Perustekomuotoisissa raiskauksissa ulkomaalaistaustaisten tekijöiden osuus oli selvityksen mukaan 34 prosenttia ja törkeissä tekomuodoissa 41 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Tämä on 5,5 prosenttia koko väestöstä.

Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien rikollisuuteen perehtyneen tutkijan mukaan ero rikollisuustasoissa näkyy selvimmin nimenomaan raiskausrikoksissa.

- Maahanmuuttajaryhmien välillä on huomattavan suuria eroja kaikissa rikostyypeissä, mutta raiskausrikoksissa kaikkien tutkittujen maahanmuuttajaryhmien rikollisuustaso oli korkeampi kuin suomen- tai ruotsinkielisen kantaväestön, tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo.

Lehti oli tekemässä viime vuonna julkaistua selvitystä, jossa käsiteltiin Suomessa asuvia maahanmuuttajia sekä tekijänä että rikoksen uhrina.

Selvityksessä tarkasteltiin kantaväestön ja Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemiä pahoinpitelyjä, raiskauksia, ryöstöjä ja varkauksia vuosina 2010-2011.

Selvityksessä otettiin huomioon neljä rikollisuustasoa perinteisesti selittävää tekijää: väestön ikäjakauma, sukupuolijakauma, tulotaso sekä asuinkuntatyyppi.

- Maahanmuuttajaväestön ikärakenne on huomattavasti nuorempi ja miesvaltaisempi kuin suomalaisen väestön. Lisäksi maahanmuuttajaväestö asuu lähinnä suurimmissa kaupungeissa. Nämä ovat alhaisen tulotason ohella periaatteessa rikollisuustasoa lisääviä tekijöitä, Lehti sanoo.

- Väestön ikä- ja sukupuolijakauma (nuoruus ja miesvaltaisuus), alhainen tulotaso ja asuminen suurkaupungeissa ei kuitenkaan selittänyt tätä eroa raiskausrikoksissa.

Lehden mukaan Afrikassa syntyneiden Suomessa asuvien henkilöiden raiskausrikosten taso oli edellä mainittujen neljän tekijän huomioimisen jälkeenkin 12-kertainen kantaväestöön verrattuna.

Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa syntyneiden henkilöiden kohdalla taso oli vieläkin korkeampi, peräti 13-kertainen.

- Yhtenä selityksenä on käytetty kantaväestön raiskausrikosten alhaisempaa ilmoitusastetta (korkeampaa ilmoituskynnystä), Lehti sanoo.

- Se voi pitää paikkansa, mutta ei se selitä tätä ilmiötä tyhjentävästi. Se on korkeintaan osaselitys.

Lehden mukaan suomalaisten ja eurooppalaisten miesten tekemät raiskausrikokset poikkeavat muutenkin ulkomaalaistaustaisten miesten tekemistä rikoksista.

- Suomalaisten ja eurooppalaisten miesten raiskausrikokset tehdään yleensä alkoholin vaikutuksen alaisena. Afrikkalaisten ja aasialaisten taas hyvin harvoin.

Lehden mukaan tätä saattaa selittää kyseisten väestönryhmien suhtautuminen alkoholiin sekä ainakin jossain määrin suhtautuminen ylipäätään naisiin.

- Ainakin naisten asema on varmasti näissä maissa aika erilainen kuin täällä meillä. Sitä voi tietenkin kysyä, että vaikuttaako se tähän asiaan, Lehti sanoo.

Lehden mukaan raiskausrikokset muodostavat erityisen uhan afrikkalaistaustaisille naisille.

- Raiskausrikoksissa myös uhriksi joutumisen riski on afrikkalaisilla ja aasialaisilla naisilla suomalaisia naisia korkeampi. Afrikkalaisilla se oli nelinkertainen.

MARKO-OSKARI LEHTONEN
marko-oskari.lehtonen@Iltalehti.fi - Suomen suurin uutispalveluilmedia.fi

Klikkaa T, jos artikkeli on mielestäsi tärkeä ?