アイヌ神謡集

知里幸惠編訳




            序

 その昔この広い北海道は,私たちの先祖の自由の天地でありました.天真爛漫な稚児の様に,美しい大自然に抱擁されてのんびりと楽しく生活していた彼等は,真に自然の寵児,なんという幸福な人だちであったでしょう.
 冬の陸には林野をおおう深雪を蹴って,天地を凍らす寒気を物ともせず山又山をふみ越えて熊を狩り,夏の海には涼風泳ぐみどりの波,白い鴎の歌を友に木の葉の様な小舟を浮べてひねもす魚を漁り,花咲く春は軟らかな陽の光を浴びて,永久にさえずる小鳥と共に歌い暮してふきとりよもぎ摘み,紅葉の秋は野分に穂揃うすすきをわけて,宵まで鮭とるかがりも消え,谷間に友呼ぶ鹿の音を外に,まどかな月に夢を結ぶ.嗚呼なんという楽しい生活でしょう.平和の境,それも今は昔,夢は破れて幾十年,この地は急速な変転をなし,山野は村に,村は町にと次第々々に開けてゆく.
 太古ながらの自然の姿も何時の間にか影薄れて,野辺に山辺に嬉々として暮していた多くの民の行方も亦いずこ.僅かに残る私たち同族は,進みゆく世のさまにただ驚きの眼をみはるばかり.しかもその眼からは一挙一動宗教的感念に支配されていた昔の人の美しい魂の輝きは失われて,不安に充ち不平に燃え,鈍りくらんで行手も見わかず,よその御慈悲にすがらねばならぬ,あさましい姿,おお亡びゆくもの……それは今の私たちの名,なんという悲しい名前を私たちは持っているのでしょう.
 その昔,幸福な私たちの先祖は,自分のこの郷土が末にこうした惨めなありさまに変ろうなどとは,露ほども想像し得なかったのでありましょう.
 時は絶えず流れる,世は限りなく進展してゆく.激しい競争場裡に敗残の醜をさらしている今の私たちの中からも,いつかは,二人三人でも強いものが出て来たら,進みゆく世と歩をならべる日も,やがては来ましょう.それはほんとうに私たちの切なる望み,明暮あけくれ祈っている事で御座います.
 けれど……愛する私たちの先祖が起伏す日頃互いに意を通ずる為に用いた多くの言語,言い古し,残し伝えた多くの美しい言葉,それらのものもみんな果敢なく,亡びゆく弱きものと共に消失せてしまうのでしょうか.おおそれはあまりにいたましい名残惜しい事で御座います.
 アイヌに生れアイヌ語の中に生いたった私は,雨の宵,雪の夜,暇ある毎に打集って私たちの先祖が語り興じたいろいろな物語の中極く小さな話の一つ二つを拙ない筆に書連ねました.
 私たちを知って下さる多くの方に読んでいただく事が出来ますならば,私は,私たちの同族祖先と共にほんとうに無限の喜び,無上の幸福に存じます.

  大正十一年三月一日

知里幸惠
[#改ページ]

      AEKIRUSHI

Kamuichikap kamui yaieyukar, “Shirokanipe ranran pishkan”
Chironnup yaieyukar, “Towa towa to”
Chironnup yaieyukar, “Haikunterke Haikoshitemturi”
Isepo yaieyukar, “Sampaya terke”
Nitatorunpe yaieyukar, “Harit kunna”
Pon Horkeukamui yaieyukar, “Hotenao”
Kamuichikap Kamui yaieyukar, “Konkuwa”
Repun Kamui yaieyukar, “Atuika tomatomaki kuntuteashi hm hm!”
Terkepi yaieyukar, “Tororo hanrok hanrok!”
Pon Okikirmui yaieyukar, “Kutnisa kutunkutun”
Pon Okikirmui yaieyukar, “Tanota hurehure”
Esaman yaieyukar, “Kappa reureu kappa”
Pipa yaieyukar, “Tonupeka ranran”
[#改ページ]

          目次

 序(知里幸惠)
梟の神の自ら歌った謡「銀のしずく降る降るまわりに」
狐が自ら歌った謡「トワトワト」
狐が自ら歌った謡「ハイクンテレケ ハイコシテムトリ」
兎が自ら歌った謡「サンパヤ テレケ」
谷地の魔神が自ら歌った謡「ハリツ クンナ」
小狼の神が自ら歌った謡「ホテナオ」
梟の神が自ら歌った謡「コンクワ」
海の神が自ら歌った謡「アトイカ トマトマキ クントテアシ フム フム!」
蛙が自らを歌った謡「トーロロ ハンロク ハンロク!」
小オキキリムイが自ら歌った謡「クツニサ クトンクトン」
小オキキリムイが自ら歌った謡「この砂赤い赤い」
かわうそが自ら歌った謡「カッパ レウレウ カッパ」
沼貝が自ら歌った謡「トヌペカ ランラン」
[#改丁]

アイヌ神謡集
[#改ページ]

Kamuichikap kamui yaieyukar,
“Shirokanipe ranran pishkan”

“Shirokanipe ranran pishkan, konkanipe
ranran pishkan.” arian rekpo chiki kane
petesoro sapash aine, ainukotan enkashike
chikush kor shichorpokun inkarash ko
teeta wenkur tane nishpa ne, teeta nishpa
tane wenkur ne kotom shiran.
Atuiteksam ta ainuhekattar akshinotponku(1)
akshinotponai euweshinot korokai.
“Shirokanipe ranran pishkan,
konkanipe ranran pishkan.” arian rekpo
chiki kane hekachiutar enkashike
chikush awa, unchorpoke ehoyuppa
ene hawokai:――
“Pirka chikappo! kamui chikappo!
Keke hetak, akash wa toan chikappo
kamui chikappo tukan wa ankur, hoshkiukkur
sonno rametok shino chipapa ne ruwe tapan”
hawokai kane, teeta wenkur tane nishpa nep
poutari, konkani ponku konkani ponai
uweunupa untukan ko, konkani ponai
shichorpok chikushte shienka chikushte,
rapokita, hekachiutar tumukeheta
shine hekachi yayan ponku yayan ponai
ukoani iyeutanne, chinukar chiki
wenkur poho ne kotomno imi ka wano
akoeraman. Kipnekorka shiktumorke(2)
chiuwante ko, nishpasani nekotomno, shinnai-
chikapne iyeutanne. Anihi nakka yayan ponku
yayan ponai uweunu wa unramante ko,
teeta wenkur tane nishpanep poutari euminare
ene hawokai:――
“Achikara(3) ta wenkur hekachi
toan chikappo kamui chikappo aokaiutar
akor konkaniai ka somouk(4) ko, enepkoran
wenkur hekachi kor yayanai muninchikuniai
toan chikappo kamui chikappo shinoshino
uk nankor wa.”
hawokai kane wenkur hekachi ukooterke
ukokikkik. Kipnekorka wenkur hekachi
senne ponno ekottanu uneyoko.
Shirki chiki ihomakeutum chiyaikore.
“Shirokanipe ranran pishkan,
konkanipe ranran pishkan.” arian rekpo
chiki kane moiretara kamuinish kashi
chikoshikarinpa, wenkur hekachi
oatchikiri otuimaashi oatchikiri ohanke ashi,
poknapapushi shikoruki yoko wa anaine
unkotushura, tapan ponai ekshirkonna
tonnatara, shirki chiki chisantekehe
chiturpa wa nean ponai chieshikari
shikachikachiash rapash humi
chiekisarshut maukururu.
Ikichiash awa, nerok hekattar uhoyuppare
wenotaupun shiokotpakor unuwetushmak.
Toitoi kata hachirash koiramno hoshkinopo
wenkur hekachi unkoshirepa uneshikari.
Shirki chiki, teeta wenkur tane nishpa nep
poutari iyoshino hoyuppa wa arki,
tuwan wenitak rewan wenitak shuipa kane
wenkur hekachi ukooputuipa ukokikkik.
“Shirun hekachi wenkur hekachi
hoshki tashi aki kushnep eiyetushmak.”
hawokai ko, wenkur hekachi unkashike
kamu kamu unhonkokishma.
Hushkotoi wano iki aine ainuutur wa
soikosanu orowano hoyupu humi taknatara.
Teeta wenkur tane nishpa nep poutari
shuma ari nihum ari yapkir korka
wenkur hekachi senne pono ekottanu
wenotaupun shiokote hoyupu aine shine ponchise
chisesoikehe akoshirepa. Pon hekachi
rorunpurai kari unahunke kurkashike
itakomare, tapne tapne nekatuhu eisoitak.
Chiseupshor wa onneumurek
tekkakipo rikunruke raunruke arki wa
inkarash ko, shino wenkur ikikorkaiki
nishpa ipor katkemat ipor ukoturpa,
unnukar awa, ikkeu noshki komkosampa.
Poroshikupkur yaikokutkor yupu kane
unkoonkami.
“Kamuichikap kamui pase kamui
wenash shiri chiwenchisehe
koshirepa shiri iyairaikere.
Teeta anak nishpa otta yayukopishkip
chine akorka tane anakne tan korachi
shirun wenkur ne okayash wa, kotankor(5) kamui
pase kamui chireushire ka
aeoripak kiwaneyakka tanto anak
tane shirkunne kushu tanukuran pase kamui
areushire wa nisatta anak ouse inau aripoka
pase kamui aomante kushne.” ari okaipe
ye kor tuwan onkami rewan onkami ukakushte.
Poroshikupmat rorunpurai chorpoketa
okitarunpe soho kar wa otta unante.
Taporowa opittano hotkei nani etoro hawe
meshrototke.
Chinetopake ashurpe ututta rokash kane
okayash aine shiannoshki turpaketa
chirikipuniash.
“Shirokanipe ranran pishkan,
konkanipe ranran pishkan.”
arian rekpo haukenopo chiki kane,
tapan ponchise eharkiso(6) un eshiso un(7)
terkeash humi tununitara.
Shirappaash ko unpishkan ta
pirkaikor kamuiikor tuihumkonna
tununitara.
Irukai neko tan ponchise pirkaikor
kamuiikor chieshikte.
“Shirokanipe ranran pishkan,
konkanipe ranran pishkan.”
arian rekpo chiki kane tapan ponchise
irukai neko kani chise poro chise ne
chikar okere, chiseupshoro kamuiimoma
chiekarkar, kamuikosonte pirkaike
chitunashkarkar chiseupshoro chietomte.
Nishpa horari ruwe okkashita tan porochise
upshoroho chitomtekarkar, chiokere ko
hushko anpe chishikopayar chihayokpehe(8)
ashurpeututa rokash kane okayash.
chisekorutar chiwentarapka.
Ainunishpa maukowen wa wenkur ne wa,
teeta wenkur tane nishpa nep utarorke wa
apiye hawe akorewen shiri chinukar wa,
chierampoken kushu, pashtakamui
chine ruwe ka shomone korka, ainuchise
chiko reushi chipirkare ruwe ne katuhu
chieramante.
Taporowa ponno okayash shirpeker awa
chisekor utar shine ikinne uhopunpare.
Shik noyanoya inkanrokpe opittano
amso kata oahuntaipa. Poroshikupmat
tuchish wenpe yayekote, poroshikupkur
tu pekernupe re pekernupe yaikorapte,
okai rokine, poroshikupkur chirikipuni
unotta arki tuwan onkami rewan onkami
ukakushte kurkashike itakomare:
“Tarap hetapne mokor hetapne chiki kuni
chiramu awa iyosserkere ikaran ruwe,
wenash shiri otuiash(9) shiri chiwenchisehe
koshirepa patek neyakka chieyairaikep,
Kotankor Kamui pase kamui maukowenash ruwe
chierampoken unekarkar,
chikashnukar(10) nakka shipase ike aunekarkar
kiruweokai.” ari okaipe chishturano
eonkami.
Taporowa poroshikupkur inauni tuye
pirka inau tomtekar wa unetomte.
Poroshikupmat yaikokutkor yupu kane
pon hekachi shikashuire usa nina
usa wakkata sakeshuye etokooiki, irukai neko
iwan shintoko rororaipa.
Orowano apehuchi(11) kamuihuchi tura
usaokai kamuiorushpe chieuweneusar.(12)
Tutko pakno shiran ko, kamuierushuipe
nepnekushu chiseupshoro sakehura
epararse.
Tata otta nea hekachi okamkino
hushko amip amire wa kotanepitta okai
teeta wenkur tane nishpa nep utarorkehe
ashke(13) aukte kushu asange wakushu
oshiinkarash ko ponhekachi chisepishno
ahun wa sonkoye ko,
teeta wenkur tane nishpa nep utarorkehe
euminare:
“Usainetapshui wenkurutar koohanepo
nekonaan sake kar wa nekonaan
marapto an wa eunahunke hawe ta an,
payean wa nekona shirki ya inkarash wa
aemina ro.” ari
hawokai kane inne topa ne uweutanne
arki aine toop tuimano ouse chise nukar wa
ehomatpa yashtoma wa nani hoshippap ka okai,
chisesoi pakno arki wa oahuntaipap ka okai.
Shirki chiki chisekor katkemat soine wa
ainuopitta ashkehe uk wa ahupte ko,
opitta no shinu kane reye kane ahup wa
hepunpa ruwe oararisham.
Shiranchiki chisekon nishpa chirikipuni
ki charanke kakkokhau(14) ne ouseturse
ene ene ne katuhu eisoitak:
“Tapne tapne wenkur ane wa raukisamno
ukopayekai ka aeaikap ruwe ne a korka
pase kamui unerampokiwen, nep wenpuri
chikon ruwe ka somone a kushu tankorachi
aunkashnukar ki ruwene kushu,
tan tewano kotanepitta shine utar
ane ruwene kushu uwekatairotkean
ukopayekaian ki kunine nishpa utar
akoramkor shiri tapan.” ari okaipe
echaranke awa nishpa utar
otusanashke oresanashke ukaenoipa
chisekor nishpa koyayapapu, tewano anak
uwekatairotke kuni eukoitak.
Chiokai nakka aunkoonkami.
Taporowa ainuopitta ramuriten wa
shisak tonoto ukoante.
Chiokai anak Kamui Huchi Chisekor Kamui(15)
Nusakor(16) Huchi tura uweneusarash kor
ainupitoutar tapkar shiri rimse shiri
chinukar wa chieyaikiror ante kane,
tutko rerko shiran ko ikuoka an,
ainupitoutar uwekatairotke shiri
chinukar wa chieramushinne,
Kamui Huchi Chisekor Kamui
Nusakor Huchi chietutkopak.
Taporowa chiunchisehe chikohekomo.
Unetokta chiunchisehe pirka inau
pirka sake chieshikte.
Shiran chiki hanke kamui tuima kamui
chikosonkoanpa chitak wa shisak tonoto
chiukoante, ikutuikata kamuiutar
chikoisoitaka, ainukotan chihotanukar
eneshirani eneshirkii chiomommomo ko,
kamuiutar unkopuntek.
Kamuiutar hekompaita pirka inau
tup chikore rep chikore.
Nea ainukotan orun inkarash ko
tane anakne ratchitara ainupitoutar
opittano uwekatairotke nea nishpa
kotan esapane wa okai,
nea hekachi tane anakne okkai pakno
shikup wa, mat ka kor po ka kor,
onaha ka, unuhu ka, nunuke kor okai,
rammaramma sakekarichi ko
ikiratpa ta usa inau usa sake unenomi,
chiokai nakka ainuutar sermakaha
hempara nakka chiehorari,
ainumoshir chiepunkine wa okayash.
ari kamuichikap kamui isoitak.

(1) 昔は男の子が少し大きくなると,小さい弓矢を作って与えます.子供はそれで樹木や鳥などを的に射て遊び,知らずしらずの中に弓矢の術に上達します.
ak……は弓術,shinot は遊戯,ponai は小矢.
(2) shiktumorke……眼つき.
人の素性を知ろうと思う時は,その眼を見ると一ばんよくわかると申しまして,少しキョロキョロしたりすると叱られます.
(3) achikara……「汚い」という意味.
(4) 鳥やけものが人に射落されるのは,人の作った矢が欲しいので,その矢を取るのだと言います.
(5) kotankorkamui……国または村を持つ神.
山には,nupurikorkamui……山を持つ神(熊)と nupuripakorkamui……山の東を持つ神(狼)などがあって,ふくろうは熊,狼の次におかれます.
kotankorkamui は山の神,山の東の神,の様に荒々しいあわて者ではありません.それでふだんはおち着いて,眼をつぶってばかりいて,よっぽど大変な事のある時でなければ眼を開かないと申します.
(6) eharkiso……左の座.
(7) eshiso……右の座.
家の央に囲炉裏いろりがあって,東側の※(「窗/心」、第3水準1-89-54)のある方が上座,上座から見て右が eshiso 左が harkiso.上座に坐るのは男子に限ります.お客様などで,家の主人よりも身分の卑しい人は上座につく事を遠慮します.右の座には主人夫婦がならんですわる事にきまっています.右座の次が左の座で,西側(戸口の方)の座が一ばん下座になっています.
(8) hayokpe 冑.
鳥でもけものでも山にいる時は,人間の目には見えないが,各々に人間の様な家があって,みんな人間と同じ姿で暮していて,人間の村へ出て来る時は冑を着けて出て来るのだと云います.そして鳥やけものの屍体は冑で本体は目には見えないけれども,屍体の耳と耳の間にいるのだと云います.
(9) otuipe……尻の切れた奴.
犬の尻尾の切れた様に短いのはあまり尊びません.
極くつまらない人間の事を wenpe……悪い奴,otuipe……尻尾の切れた奴と悪口をします.
(10) chikashnukar.神が大へん気に入った人間のある時,ちっとも思いがけない所へ,その人間に何か大きな幸を恵与すると,その人は ikashnukar an と云ってよろこびます.
(11) apehuchi……火の老女.火の神様は,家の中で最も尊い神様でおばあさんにきまっています.山の神や海の神,その他種々な神々がこのふくろうの様にお客様になって,家へ来た時は,この apehuchi が主になって,お客のお相手をして話をします.ただ kamuihuchi(神老女)と云ってもいい事になっています.
(12) neusar 語り合う事.
種々な世間話を語り合うのも neusar.普通 kamuiyukar(神謡)や uwepeker(昔譚)の様なものを neusar と云います.
(13) ashke a uk.ashke は指,手.a uk は取る.なにか祝いがあるとき人を招待する事を云います.
(14) kakkokhau……カッコウ鳥の声.
カッコウ鳥の声は,美しくハッキリと耳に響きますから,ハキハキとしてみんなによくわかるように物を云う人の事をカッコウ鳥の様だと申します.
(15) chisekorkamui……家を持つ神.
火の神が主婦で,家の神が主人の様なものです.男性で chisekorekashi……家を持つおじいさんとも申します.
(16) nusakorkamui……御幣棚を持つ神,老女.
御幣棚の神も女性にきまっています.何か変事の場合人間にあらわれる事がありますが,その時は蛇の形をかりてあらわれると云います.それで御幣棚の近所に,または東の方の※(「窗/心」、第3水準1-89-54)の近所に,蛇が出て来たりすると,「きっと御幣棚のおばあさんが用事があって外出したのだろう」と言って,決してその蛇を殺しません.殺すと罰が当りますと云います.
[#改ページ]

       梟の神の自ら歌った謡
     「銀のしずく降る降るまわりに」

「銀の滴降る降るまわりに,金の滴
降る降るまわりに.」という歌を私は歌いながら
流に沿って下り,人間の村の上を
通りながら下を眺めると
昔の貧乏人が今お金持になっていて,昔のお金持が
今の貧乏人になっている様です.
海辺に人間の子供たちがおもちゃの小弓に
おもちゃの小矢をもってあそんで居ります.
「銀の滴降る降るまわりに
金の滴降る降るまわりに.」という歌を
歌いながら子供等の上を
通りますと,(子供等は)私の下を走りながら
云うことには,
「美しい鳥! 神様の鳥!
さあ,矢を射てあの鳥
神様の鳥を射当てたものは,一ばんさきに取った者は
ほんとうの勇者,ほんとうの強者だぞ.」
云いながら,昔貧乏人で今お金持になってる者の
子供等は,金の小弓に金の小矢を
つがえて私を射ますと,金の小矢を
私は下を通したり上を通したりしました.
その中に,子供等の中に
一人の子供がただの(木製の)小弓にただの小矢
を持って仲間にはいっています.私はそれを見ると
貧乏人の子らしく,着物でも
それがわかります.けれどもその眼色を
よく見ると,えらい人の子孫らしく,一人変り
者になって仲間入りをしています.自分もただの小弓に
ただの小矢を番えて私をねらいますと,
昔貧乏人で今お金持の子供等は大笑いをして
云うには,
「あらおかしや貧乏の子
あの鳥,神様の鳥は私たちの
金の小矢でもお取りにならないものを,お前の様な
貧乏な子のただの矢腐れ木の矢を
あの鳥,神様の鳥がよくよく
取るだろうよ.」
と云って,貧しい子を足蹴にしたり
たたいたりします.けれども貧乏な子は
ちっとも構わず私をねらっています.
私はそのさまを見ると,大層不憫に思いました.
「銀の滴降る降るまわりに,
金の滴降る降るまわりに.」という歌を
歌いながらゆっくりと大空に
私は輪をえがいていました.貧乏な子は
片足を遠く立て片足を近くたてて,
下唇をグッと噛みしめて,ねらっていて
ひょうと射放しました.小さい矢は美しく飛んで
私の方へ来ました,それで私は手を
差しのべてその小さい矢を取りました.
クルクルまわりながら私は
風をきって舞い下りました.
すると,の子供たちは走って
砂吹雪をたてながら競争しました.
土の上に私が落ちると一しょに,一等先に
貧乏な子がかけついて私を取りました.
すると,昔貧乏人で今は金持になってる者の
子供たちは後から走って来て
二十も三十も悪口をついて
貧乏な子を押したりたたいたり
「にくらしい子,貧乏人の子
私たちが先にしようとする事を先がけしやがって.」
と云うと,貧乏な子は,私の上に
おおいかぶさって,自分の腹にしっかりと私を押えていました.
もがいてもがいてやっとの事,人の隙から
飛び出しますと,それから,どんどんかけ出しました.
昔は貧乏人で今は金持の子供等が
石や木片を投げつけるけれど
貧乏な子はちっとも構わず
砂吹雪をたてながらかけて来て一軒の小屋の
表へ着きました.子供は
第一の※(「窗/心」、第3水準1-89-54)から私を入れて,それに
言葉を添え,斯々かくかくのありさまを物語りました.
家の中から老夫婦が
眼の上に手をかざしながらやって来て
見ると,大へんな貧乏人ではあるけれども
紳士らしい淑女らしい品をそなえています,
私を見ると,腰のなかをギックリ屈めて,ビックリしました.
老人はキチンと帯をしめ直して,
私を拝し
「ふくろうの神様,大神様,
貧しい私たちの粗末な家へ
お出で下さいました事,有難う御座います.
昔は,お金持に自分を数え入れるほどの者で
御座いましたが今はもうこの様に
つまらない貧乏人になりまして,国の神様
大神様をお泊め申すも
畏れ多い事ながら今日はもう
日も暮れましたから,今宵は大神様を
お泊め申し上げ,明日は,ただイナウだけでも
大神様をお送り申し上げましょう.」という事を
申しながら何遍も何遍も礼拝を重ねました.
老婦人は,東の※(「窗/心」、第3水準1-89-54)の下に
敷物をしいて私をそこへ置きました.
それからみんな寝ると直ぐに高いびきで
寝入ってしまいました.
私は私の体の耳と耳の間に坐って
いましたがやがて,ちょうど,真夜中時分に
起き上りました.
「銀の滴降る降るまわりに,
金の滴降る降るまわりに.」
という歌を静かにうたいながら
この家の左の座へ右の座へ
美しい音をたてて飛びました.
私が羽ばたきをすると,私のまわりに
美しい宝物,神の宝物が美しい音をたてて
落ち散りました.
一寸のうちに,この小さい家を,りっぱな宝物
神の宝物で一ぱいにしました.
「銀の滴降る降るまわりに,
金の滴降る降るまわりに.」
という歌をうたいながらこの小さい家を
一寸の間にかねの家,大きな家に
作りかえてしまいました,家の中は,りっぱな宝物の積場
を作り,りっぱな着物の美しいのを
早つくりして家の中を飾りつけました.
富豪の家よりももっとりっぱにこの大きな家の
中を飾りつけました.私はそれを終ると
もとのままに私の冑の
耳と耳の間に坐っていました.
家の人たちに夢を見せて
アイヌのニシパが運が悪くて貧乏人になって
昔貧乏人で今お金持になっている者たちに
ばかにされたりいじめられたりしてるさまを私が見て
不憫に思ったので,私は身分の卑しいただの神では
ないのだが,人間の家
に泊って,恵んでやったのだという事を
知らせました.
それが済んで少したって夜が明けますと
家の人々が一しょに起きて
目をこすりこすり家の中を見るとみんな
床の上に腰を抜かしてしまいました.老婦人は
声を上げて泣き,老人は
大粒の涙をポロポロこぼして
いましたが,やがて,老人は起き上り
私の処へ来て,二十も三十も礼拝
を重ねて,そして云う事には,
「ただの夢ただの眠りをしたのだと
思ったのに,ほんとうに,こうしていただいた事.
つまらないつまらない,私共の粗末な家に
お出で下さるだけでも有難く存じますものを
国の神様,大神様,私たちの不運な
事を哀れんで下さいまして
お恵みのうちにも最も大きいお恵みをいただき
ました事.」と云う事を泣きながら
申しました.
それから,老人はイナウの木をきり
りっぱなイナウを美しく作って私を飾りました.
老婦人は身仕度をして
小さい子を手伝わせ,薪をとったり
水を汲んだりして,酒を造る仕度をして,一寸の間に
六つの酒樽を上座にならべました.
それから私は火の老女,老女神と
種々な神の話を語り合いました.
二日程たつと,神様の好物ですから
はや,家の中に酒の香が
漂いました.
そこで,あの小さい子にわざ
古い衣物を着せて,村中の
昔貧乏人で今お金持になっている人々を
招待するため使いに出してやりました.ので
後見送ると,子供は家毎に
入って使いの口上を述べますと
昔貧乏人で今お金持になっている人々は
大笑いをして
「これはふしぎ,貧乏人どもが
どんな酒を造ってどんな
御馳走があってそのため人を招待するのだろう,
行ってどんな事があるか見物して
笑ってやりましょう.」と
言い合いながら大勢打ち連れて
やって来て,ずーっと遠くから,ただ家を見ただけで
驚いてはずかしがり,そのまま帰る者もあります,
家の前まで来て腰を抜かしているのもあります.
すると,家の夫人が外へ出て
人皆の手を取って家へ入れますと,
みんないざり這いよって
顔を上げる者もありません.
すると,家の主人は起き上って
カッコウ鳥の様な美しい声で物を言いました.
斯々かくかくの訳を物語り
「この様に,貧乏人でへだてなく
互に往来も出来なかったのだが
大神様があわれんで下され,何の悪い考えも
私どもは持っていませんのでしたのでこの様に
お恵みをいただきましたのですから
今から村中,私共は一族の者
なんですから,仲善くして
互に往来をしたいという事を皆様に
望む次第であります.」という事を
申し述べると,人々は
何度も何度も手をすりあわせて
家の主人に罪を謝し,これからは
仲よくする事を話し合いました.
私もみんなに拝されました.
それが済むと,人はみな,心が柔らいで
盛んな酒宴を開きました.
私は,火の神様や家の神様や
御幣ごへい棚の神様と話し合いながら
人間たちの舞を舞ったり躍りをしたりするさまを
眺めて深く興がりました.そして
二日三日たつと酒宴は終りました.
人間たちが仲の善いありさまを
見て,私は安心をして
火の神,家の神
御幣棚の神に別れを告げました.
それが済むと私は自分の家へ帰りました.
私の来る前に,私の家は美しい御幣
美酒が一ぱいになっていました.
それで近い神,遠い神に
使者をたてて招待し,盛んな酒宴を
張りました,席上,神様たちへ
私は物語り,人間の村を訪問した時の
その村の状況,その出来事を詳しく話しますと
神様たちは大そう私をほめたてました.
神様たちが帰る時に美しい御幣を
二つやり三つやりしました.
のアイヌ村の方を見ると,
今はもう平穏で,人間たちは
みんな仲よく,彼のニシパが
村に頭になっています,
彼の子供は,今はもう,成人
して,妻ももち子も持って
父や母に孝行をしています,
何時でも何時でも,酒を造った時は
酒宴のはじめに,御幣やお酒を私に送ってよこします.
私も人間たちの後に坐して
何時でも
人間の国を守護まもっています.
  と,ふくろうの神様が物語りました.
[#改ページ]

Chironnup yaieyukar,“Towa towa to”

Towa towa to
Shineanto ta armoisam un nunipeash kusu
sapash.
Shumatumu chashchash, towa towa to
nitumu chashchash, towa towa to
sapash kor shietok un inkarash awa
armoisam ta hunpe yan wa
ainupitoutar ushiyakko turpa kane
isoetapkar iso erimse ichautar irurautar
utasatasa nishpautar isoeonkamip(1)
emush ruikep armoisama kokunnatara,
chinukat chiki shino chieyaikopuntek.
“Hetakta usa tooani chikoshirepa
ponno poka chiahupkar okai.” ari
yainuash kushu “Ononno!(2) Ononno!” ari
hotuipaash kor,
shumatumu chashchash, towa towa to
nitumu chashchash, towa towa to
payeash aine hankeno payeash inkarash awa
senneka shui inkarash kuni chiramuai
humpe yan ruwe nekuni patek chiramuap
armoisam ta setautar osomai an wa
poro shinupuri chishireanu,
newaanpe humpe ne kuni chiramu ruwe
ne rokokai.
Ainupitoutar isoerimse isoetapkar
usa icha usa irura kishiri nekuni
chiramurokpe shipashkurutar
shi tokpa shi charichari
tonta terke teta terke shirine awokai.
Irushkakeutum chiyaikore.
“Toishikimanaush towa towa to
wenshikimanaush towa towa to
sarpoki huraot towa towa to
sarpoki munin towa towa to
ointenu towa towa to
otaipenu towa towa to
inkar hetap neptap teta ki humi okai.”
Orowano shui
shumatumu chashchash, towa towa to
nitumu chashchash, towa towa to
rutteksam peka hoyupuash kor
inkarash awa unetokta
chip an kane shiran kiko chiposhketa
ainu tunpish uniwente(3) kor okai,
“Usainetap shui nep achomatup
an wa tapne shirki kiya, senne nepeka
chipkohokush utar hene okai ruwe hean?
Hetakta usa nohankeno payeash wa
ainuorushpe chinu okai.”
yainuash kushu tapan hokokse(4)
chiriknapuni,
shumatumu chashchash, towa towa to
nitumu chashchash, towa towa to
terkeash kane payeash wa inkarash awa
chip ne kuni chiramuap atuiteksamta an
shirar ne wa, ainu ne kuni chiramuap
tu porourir ne awokai.
Tu porourir tannerekuchi rurpa yonpa,
ikichi shiri uniwente an shirine pekor
chinukan ruwe ne awokai.
“Toishikimanaush, towa towa to
wenshikimanaush, towa towa to
sarpoki huraot, towa towa to
sarpoki munin, towa towa to
ointenu, towa towa to
otaipenu, towa towa to
inkar hetap neptap teta ki humi okai.”
Orowa no shui
shumatumu chashchash, towa towa to
nitumu chashchash, towa towa to
terkeash kane petturashi payeash awa,
toop penata menoko tunpish
utka otta roshki kane uchishkar kor okai,
chinukar chiki chiehomatu,
“Usainetapshui nep wenpe an,
nep ashurek(5) wata uchishkaran(6) shiri
okaipe ne ya?
Hetaktausa shirepaash wa ainuorushpe
chinu okai.”
yainuash kushu,
shumatumu chashchash, towa towa to
nitumu chashchash, towa towa to
terkeash kane payeash wa inkarash awa
pethontomta tu uraini roshki kanan ko,
tu uraiikushpe chiukururu ko,
tu menoko uko hepoki ukohetari kane
uchishkar shiri ne kuni chiramu ruwe
ne awokai,
“Toishikimanaush, towa towa to
wenshikimanaush, towa towa to
sarpoki huraot, towa towa to
sarpoki munin, towa towa to
ointenu, towa towa to
otaipenu, towa towa to
inkar hetap neptap teta ki humi okai.”
Orowano shui petturashi
shumatumu chashchash, towa towa to
nitumu chashchash, towa towa to
terkeash kane hoshippa ash wa arkiash.
Shietokun inkarash awa,
nekonne shiri ne nankora,
chiunchisehe nuikohopuni
kamuinish kata rikin shupuya
kutteknish ne, chinukar chiki
homatpaash yainuturainuash pakno
homatpaash, matrimimse(7) chiriknapuni
terkeash awa unetunankar hemantaanpe
taruipeutanke(8) riknapuni unteksamta
chitursere, inkarash awa chimachihi
homatuipor eun kane hese hawe taknatara:
“Chikor nishpa nekonne hawe tan?”
Hawash chiki inkarash awa neita tapne
chiseuhui an pokor inkarash awa
chiunchisehe ene ani nepkor
ash kane an, ape ka isam shupuya ka isam,
oroyachiki chimachihi iyuta ko
rapoketa rerarui wa tuituye amam
murihi rera paru shiri
shupuya nepkor chinukan ruwe ne rokokai.
Nunipeash yakka aep omukenash kashikunshui,
peutankeash wa chimachihi
ehomatu kushu, tuituye koran amam neyakka
mui turano eyapkir wa isam kushu,
tanukuran anak sayosakash,
irushkaash kushu chiamasotki sotkiasam
chikoyayoshura.
“Toishikimanaush, towa towa to
wenshikimanaush, towa towa to
sarpoki huraot, towa towa to
sarpoki munin, towa towa to
ointenu, towa towa to
otaipenu, towa towa to
inkar hetap neptap teta ki humi okai.”
ari
Chironnup tono yaieyukar.

(1) isoeonkami.iso は海幸,eonkami は……を謝す事.
鯨が岸で打ち上げられるのは,海の大神様が人間に下さる為に御自分で持って来て,岸へ打ち上げて下さるものだと信じて,その時は必ず重立った人が盛装して沖の方をむいて礼拝をします.
(2) ononno.これは海に山に猟に出た人が何か獲物を持って帰って来た時にそれを迎える人が口々に言う言葉です.
(3) uniwente……大水害のあと,火災のあと,火山の破裂のあと,その他種々な天災のあったあとなどに,または人が熊に喰われたり,海や川に落ちたり,その他なにによらず変った事で負傷したり,死んだりした場合に行う儀式の事.
その時は槍や刀のさきを互いに突き合せながらお悔みの言葉を交します.一つの村に罹災者が出来ると,近所の村々から沢山の代表者がその村に集ってその儀式を行いますが,一人と一人でも致します.
(4) hokokse……uniwente の時,また大へんな変り事が出来た時に神様に救いを求める時の男の叫び声.フオホホーイと,これは男に限ります.
(5) ashur は変った話,ek は来る.
……村から遠い所に旅に出た人が病気したとか死んだとかした時にその所からその人の故郷へ使者がその変事を知らせに来るとか,外の村で誰々が死にましたとか,何々の変った事がありましたとかと村へ人が知らせに来る事を云います.
その使者を ashurkorkur(変った話を持つ人)と云います.
ashurkorkur は村の近くへ来た時に先ず大声をあげて hokokse(フオホホーイ)をします.すると,それをききつけた村人は,やはり大声で叫びながら村はずれまで出迎えてその変り事をききます.
(6) uchishkar……泣き合う.これは女の挨拶,長く別れていて久しぶりで会った時,近親の者が死んだ時,誰かがなにか大変な危険にあって,やっと免れた時などに,女どうしで手を取り合ったり,頭や肩を抱き合ったりして泣く事.
(7) matrimimse(女の叫び声)……何か急変の場合または uniwente の場合,男は hokokse(フオホホーイ)と太い声を出しますが,女はほそくホーイと叫びます.
女の声は男の声よりも高く強くひびくので神々の耳にも先にはいると云います.それで急な変事が起った時には,男でも女の様にほそい声を出して,二声三声叫びます.
(8) peutanke……rimimse と同じ意ですが,これは普通よく用いられる言葉で,rimimse の方は少し難かしい言葉になっています.
[#改ページ]

     狐が自ら歌った謡「トワトワト」

トワトワト
ある日に海辺へ食物を拾いに
出かけました.
石の中ちゃらちゃら
木片の中ちゃらちゃら
行きながら自分の行手を見たところが
海辺に鯨が寄り上って
人間たちがみんな盛装して
海幸をば喜び舞い海幸をば喜び躍り肉を切る者運ぶ者が
行きって重立った人たちは海幸をば謝し拝む者
刀をとぐ者など浜一ぱいに黒く見えます.
私はそれを見ると大層喜びました.
「ああ早くあそこへ着いて
少しでもいいから貰いたいものだ」と
思って「ばんざーい! ばんざーい」と
叫びながら
石の中ちゃらちゃら
木片の中ちゃらちゃら
行って行って近くへ行って見ましたら
ちっとも思いがけなかったのに
鯨が上ったのだとばかり思ったのは
浜辺に犬どもの便所があって
大きな糞の山があります,
それを鯨だと私は思ったので
ありました.
人間たちが海幸をば喜んで躍り海幸をば喜び舞い
肉を切ったりはこんだりしているのだと
私が思ったのはからすどもが
糞をつっつき糞を散らし散らし
その方へ飛びこの方へ飛びしているのでした.
私は腹が立ちました.
「眼の曇ったつまらない奴
眼の曇った悪い奴
尻尾の下の臭い奴
尻尾の下の腐った奴
お尻からやにの出る奴
お尻から汚い水の出る奴
なんという物の見方をしたのだろう.」
それからまた
石の中ちゃらちゃら
木片の中ちゃらちゃら
海のそばから走りながら
見たところが私の行手に
舟があってその舟の中で
人間が二人互いにお悔みをのべています,
「おや,何の急変が
あるのでああいう事をしているのだろう,もしや
舟と一しょに引繰ひっくりかえった人でもあるのではないかしら,
おお早くずっと近くへ行って
人の話を聞きたいものだ.」
と思うのでフオホホーイと
高く叫んで
石の中ちゃらちゃら
木片の中ちゃらちゃら
飛ぶようにして行って見たら
舟だと思ったのは浜辺にある
岩であって,人だと思ったのは
二羽の大きな鵜であったのでした.
二羽の大きな鵜が長い首をのばしたり縮めたり
しているのを悔みを言い合っている様に
私は見たのでありました.
「眼の曇ったつまらない奴
眼の曇った悪い奴
尻尾の下の臭い奴
尻尾の下の腐った奴
お尻からやにの出る奴
お尻から汚い水の出る奴
なんという物の見方をしたのだろう.」
それからまた
石の中ちゃらちゃら
木片の中ちゃらちゃら
飛ぶ様にして川をのぼって行きましたところが
ずーっと川上に女が二人
浅瀬に立っていて泣き合っています.
私はそれを見てビックリして
「おや,なんの悪い事があって
なんの凶報が来てあんなに泣き合って
いるのだろう?
ああ早く着いて人の話を
聞きたいものだ.」
と思って
石の中ちゃらちゃら
木片の中ちゃらちゃら
飛ぶ様にして行って見たら
川の中程に二つのやながあって
二つの簗のくいが流れにあたってグラグラ動いているのを
二人の女がうつむいたり仰むいたりして
泣き合っているのだと私は思ったの
でありました.
「眼の曇ったつまらぬ奴
眼の曇った悪い奴
尻尾の下の臭い奴
尻尾の下の腐った奴
お尻からやにの出る奴
お尻から汚い水の出る奴
なんという物の見方をしたのだろう.」
それからまた,川をのぼって
石の中ちゃらちゃら
木片の中ちゃらちゃら
飛ぶようにして帰って来ました.
自分の行手を見ましたところが
どうしたのだか
私の家が燃えあがって
大空へ立ちのぼる煙は
立ちこめた雲の様です.それを見た私は
ビックリして気を失うほど
驚きました.女の声で叫びながら
飛び上りますと,むこうから誰かが
大きな声でホーイと叫びながら私のそばへ
飛んで来ました.見るとそれは私の妻で
ビックリした顔色で息せききって,
「旦那様どうしたのですか?」
と云うので,見ると
火事の様に見えたのに
私の家はもとのまま
たっています.火もなし,煙もありません.
それは,私の妻が搗物つきものをしていると
その時に風が強く吹いて簸ている粟の
ぬかが吹き飛ばされるさまを
煙の様に私は見たのでありました.
食物を探しに出かけても食物も見付からず,その上に
また,私が大声を上げたので私の妻が
それに驚いて簸ていた粟をも
簸と一しょに放り飛ばしてしまったので
今夜は食べる事も出来ません
私は腹立たしくて床の底へ
身を投げて寝てしまいました.
「眼の曇ったつまらぬ奴
眼の曇った悪い奴
尻尾の下の臭い奴
尻尾の下の腐った奴
お尻からやにの出る奴
お尻から汚い水の出る奴
なんという物の見方をしたのだろう.」
             と
      狐のかしらが物語りました.
[#改ページ]

Chironnup yaieyukar,
“Haikunterke Haikoshitemturi.”

Haikunterke Haikoshitemturi
Moshiresani kamuiesani tapkashike
chiehorari okayash.
Shineanto ta soita soineash inkarash awa,
pirka neto netokurkashi teshnatara, atuisho kata
Okikirmui Shupunramka Samayunkur
repa kushu resoush wa paye korokai. Shirki chiki
chikor wenpuri unkosankosan.
Tapanesannot moshiresani kamui esani
tapkashike too heperai too hepashi
koshneterke chikoikkeukan matunitara
nitnepause(1) pausenitkan chikekkekekke
tapan petetok chinukannukar shirwen nitnei
chihotuyekar, neikorachi tapan petpo
petetokwano yupkerera shupne rera
chisanasanke atuika oshma hontomota
tapan atui kannaatui chipoknare
poknaatui chikannare. Okikirmui utarorke
kon repachip repunkuratui yaunkuratui
uweushi ta anisapushkap kaiuturu
koshikarimpa. Tapan ruyanpe nupuri shinne
chip kurkashi kotososatki. Shirki chiki
Okikirmui Samayunkur Shupunramka
humse tura chipokonanpe kohokushhokush.
Tapan ponchip komham turse shikopayar
chikipokaiki upsh anke shirki korka
ineapkushu ainupitoutar okirashnu wa
shirki nankora tapan ponchip rera tumta
kampekurka echararse.
Chinukat chiki chikor wenpuri unkosankosan.
Koshneterke chikoikkeukan matunitara,
nitnepause pausenitkan chikekkekekke
shirwen nitnei sermaka chiush chikoarikiki.
Shirki aine hunakpaketa Samayunkur
tektuika wa tektuipok wa kem chararse
shinkiekot.
Shirki chiki rauki mina chiuweshuye.
Orowanoshui arikikiash
koshneterke chikoikkeukan matunitara,
nitnepause pausenitkan chikekkekekke,
shirwen nitnei sermaka chiush.
Okikirmui Shupunramka etunne kane
ukoorshutke tumashnu assap pekotopo pekoreupa
ikichi aine hunakpaketa Shupunramka
tektuika wa tektuipok wa kem chararse
shinkiekot. Shirki chiki
raukimina chiuweshuye.
Orowanoshui koshne terke chikoikkeukan
matunitara, nitne pause, pausenitkan
chikekkekekke chikoarikiki.
Kipnekorka Okikirmui shinki ruwe oararisam,
earkaparpe eitumamor noye kane
chipokonanpe kohokushhokush, iki aineno
tektuipok ta kor kanchi chioarkaye.
Shirki chiki, shinkiekot Samayunkur
kotetterke kor kanchi eshikari shinen ne kane
chipokonanpe kohokushhokush.
chinukatchiki, chikor wenpuri unkosankosan,
nitnepause pausenitkan chikekkekekke,
koshneterke chikoikkeukan matunitara,
arikikiash shirwen nitnei sermaka chiush.
Ki aineno Samayunkur kor kanchi nakka
chioarkaye, Okikirmui Shupunramka
kotetterke, kor kanchi eshikari,
tumashnu assap pekotopo pekorewe.
Kipne korka nea kanchi ka ruyanpe kaye,
tata otta Okikirmui chiposhketa
chiashtushtekka, yupke rera rera tumta
sennekashui ainupito unnukar kuni
chiramu awa moshiresani kamuiesani
tapkashikun chishiknoshkike enitomomo,
ipor kon ruwe pirka rokpe kor wenpuri
enantui ka eparsere, pushtotta(2) oro oiki kane
hemanta sanke inkarash awa noyaponku
noyaponai sanasanke.
Shirki chiki raukimina chiuweshuye,
“Ainupito nep ki ko ashtoma heki,
ene okai noyaponai(3) nep aekarpe taana.”
yainuash kane tapan esannot
moshiresani kamuiesani tapkashike
too heperai too hepashi koshneterke
chikoikkeukan matunitara, nitnepause
pausenitkan chikekkekekke,
shirwen nitnei chikopuntek.
Rapoketa Okikirmui eak ponai ek aine
chiokshutuhu kororkosanu.
Pateknetek nekonneya chieramishkare.
Hunakpaketa yaishikarunash inkarash awa
pirka shirpirka chishireanu, atuiso kashi
teshnatara, Okikirmui kon repachip oararisam.
Nekonne humi ne nankora, chikankitaye wano
chipokishirke pakno tatkararse shikopayar.
Sennekashui ainupito eak ponai ene uniyuninka kuni
chiramuai orowano hochikachikaash,
tapan esannot moshiresani kamuiesani
tapkashike too heperai too hepashi rayayaiseash kor
raiyepashash, tokap hene kunne hene shiknuash ranke
raiash ranke ki aineno nekonneya
chieramishkare.
Hunakpaketa yaishikarunash inkarash awa,
poro shitunpe ashurpeutut ta okayash kane okayash.
Tutko pakno shiran awa Okikirmui kamuishiri ne
arki wa sancha otta mina kane ene itaki:――
“Iramashire moshiresani kamuiesani
tapkashike epunkine shitunpe kamui,
pirkapuri kamuipuri kor akushu
rai neyakka katupirkano ki ruwe okai.”
itak kane, chisapaha uina wa,
unchisehe ta ampa wa, chikannanotkewe
yaikota(4) kor ashinruikkeu ne kar, chipoknanotkewe
machihi kor ashinruikkeu ne kar wa,
chinetopake anak neeno toikomunin wa isam.
Orowano kunne hene tokap hene
shihurakowenash ki aineno toirai wen rai
chiki.
Pashtakamui chine ruwe ka somone akorka,
arwenpuri chikora kushu nepneushi ka
chierampeutek wenrai chiki shiri tapanna.
Tewano okai chironnuputar, itekki
wenpuri kor yan.
ari chironnup kamui yaieyukar.

(1) pau.狐の鳴声の擬声詞.
(2) pushtotta……鞄の様な形のもので,海猟に出かける時に火道具,薬類,その他細々の必要品を入れて持ってゆくもの.同じ用途のもので piuchiop,karop などがありますが,がま,アツシ織などで作りますから,陸で使用します.pushtotta は熊の皮,あざらしの皮,その他の毛皮で製しますから水がとおらないので,海へ持って行くのです.
(3) noya ai……蓬の矢.蓬はアイヌの尊ぶ草です.蓬の矢で打たれると,浮ぶ事が出来ないから悪魔の最も恐れるものだと云うので,遠出するとき必要品の一つに数えられます.
(4) もとは男の便所と女の便所は別になっていました.ashinru も eosineru も同じく便所の事.
狐の中で黒狐は最も尊いものだとしています.海の中に突き出ている岬は大概黒狐の所領で,黒狐はよっぽどの大へんがなければ,人に声をきかせないと申します.
Okikurumi(Okikirmui)と Samayunkur と Shupunramka とはいとこ同士で,Shupunramka は一ばん年上で Okikirmui は一ばん年下だと云います.Shupunramka は温和な人で内気ですからなにも話がありませんが,Samayunkur は短気で,智恵が浅く,あわて者で,根性が悪い弱虫で,Okikirmui は神の様に智恵があり,情深く,勇気のあるえらい人だと云うので,その物語りは無限というほど沢山あります.
[#改ページ]

        狐が自ら歌った謡
   「ハイクンテレケ ハイコシテムトリ」

ハイクンテレケ ハイコシテムトリ
国の岬,神の岬の上に
私は坐して居りました.
ある日に外へ出て見ますと
海はぎてひろびろとしていて,海の上に
オキキリムイとシュプンラムカとサマユンクルが
海猟に三人乗りで出かけています,それを見た私は
私の持ってる悪い心がむらむらと出て来ました.
この岬,国の岬,神の岬
の上をずーっと上へずーっと下へ
軽い足取りで腰やわらかにかけ出しました.
重い調子で木片をポキリポキリと折る様にパーウ,パウと叫び
この川の水源をにらみにらみ暴風の魔を
呼びました.すると,それにつれてこの川の
水源から烈しい風,つむじ風が
吹き出して海にはいると直ぐに
この海は,上の海が下になり
下の海が上になりました.オキキリムイたち
の漁舟は沖の人の海と,陸の人の海との
出会ったところ(海の中程)に,非常な急変に会って波の間を
クルリと廻りました.大きな浪が山の様に
舟の上へかぶさり寄ります.すると,
オキキリムイ,サマユンクル,シュプンラムカは
声をふるって,舟を漕ぎました.
この小さい舟は落葉の飛ぶ様に吹き飛ばされ
今にもくつがえりそうになるけれども
感心にも人間たちは力強くて
この小舟は風の中に
波の上をすべります.
それを見ると私の持っている悪い心がむらむらと出て来ました.
軽い足取りで腰やわらかにかけまわり,
重い調子で木片がポキリポキリと折れる様にパウ,パウと叫び
暴風の魔を声援するのみに精を出しました.
そうしてる中に,やっと,サマユンクルが
手の上から,手の下から血が流れて
疲れてたおれました.
そのさまを見て私はひそかに笑いを浮べました.
それからまた,精を出して
軽い足取りで腰やわらかにかけまわり
重い調子で木片をポキリポキリと折る様に叫び
暴風の魔を声援しました.
オキキリムイとシュプンラムカと二人で
励まし合いながら勇ましく舟を漕いで
居りましたが,と,ある時シュプンラムカは
手の上から手の下から血が流れて
疲れてたおれてしまいました,それを見て
ひそかに私は笑いました.
それからまた軽い足取りで腰やわらかに
飛びまわり重い調子でかたい木片を
ポキリポキリと折る様に叫び精を出しました.
けれども,オキキリムイは疲れた様子は少しも無い.
一枚の薄物を体にまとい,
舟を漕いでいます,そのうちに
手の下でその持っていた※(「楫+戈」、第3水準1-86-21)が折れてしまいました.
すると,疲れ死んだサマユンクルに
躍りかかりその持っている※(「楫+戈」、第3水準1-86-21)をもぎとってたった一人で
舟を漕ぎました.
私はそれを見ると,持前の悪い心がむらむらと出て来ました.
重い調子でかたい木片をポキリポキリと折る様に叫び
軽い足取りで腰やわらかにかけまわり
精を出して暴風の魔に声援しました.
そうしてるうちにサマユンクルの舵も
折れてしまいました.オキキリムイはシュプンラムカに
躍りかかりその※(「楫+戈」、第3水準1-86-21)をとって
勇ましく舟を漕ぎました.
けれども彼の※(「楫+戈」、第3水準1-86-21)も波に折られてしまいました.
そこで,オキキリムイは舟の中に
立ちつくして,烈しい風のうちに
まさか人間の彼が私を見つけようとは
思わなかったに,国の岬,神の岬の
上の,私の眼の央を見つめました.
今までやさしかった顔に怒りの色を
あらわして,鞄をいじっていたが
中から出したものを見ると,よもぎの小弓と
蓬の小矢を取り出しました.
それを見てひそかに私は笑いました.
「人間なぞ何をしたって,恐い事があるものか,
あんな蓬の小矢は何に使うものだろう.」
と思ってこの岬
国の岬,神の岬の上を
ずーっと上へずーっと下へ軽い足取りで
腰やわらかにかけまわり,重い調子で
かたい木片をポキリポキリと折る様にパウ,パウと叫び
暴風の魔をほめたたえました.
その中にオキキリムイの射放した矢が飛んで来ましたが
ちょうど私の襟首えりくびのところへ突きささりました.
それっきりあとどうなったか解らなくなってしまいました.
ふと気がついて見ると
大そう好いお天気で,海の上は
広々として,オキキリムイの漁舟もなにもありません.
どうした事か私の頭のさきから
足のさきまで雁皮が燃え縮む様に痛みます.
まさか人間の射た小さな矢がこんなに私を苦しめ
ようとは思わなかったのに,それから手足をもがき苦しみ
この岬,国の岬,神の岬
の上を,ずーっと上へ,ずーっと下へ泣き叫びながら
もがき苦しみ,昼でも夜でも生きたり
死んだり,している中に,どうしたか
わからなくなりました.
ふと気がついて見ると,
大きな黒狐の耳と耳との間に私は居りました.
二日ほどたった時,オキキリムイが神様の様な様子で
やって来て,ニコニコ笑って言うことには,
「まあ見ばのよい事,国の岬,神の岬
の上を見守る黒狐の神様は,
善い心,神の心を持っていたから
死にざまの見ばのよい死方をしたのですね.」
言いながら私の頭を取って,
自分の家へ持って行き私の上顎の骨を
自分の便所のどだいとし,私の下顎を
その妻の便所の礎として,
私のからだはそのまま土と共に腐ってしまいました.
それから夜でも昼でも
悪い臭気に苦しんでいる中に私はつまらない死方,悪い
死方をしました.
ただの身分の軽い神でもなかったのですが
大変な悪い心を私は持っていた為なんにも
ならない,悪い死方を私はしたのですから
これからの狐たちよ,決して
悪い心を持ちなさるな.
          と狐の神様が物語りました.
[#改ページ]

Isepo yaieyukar,“Sampaya terke”

Sampaya terke
Tu pinnai kama re pinnai kama terkeash kane
shinotash kor yupinekur oshi ekimun payeash.
Keshtoanko yupinekur oshi payeash ingarash ko,
Ainupito kuare(1) wa anko, ne ku yupinekur
hechawere ranke, newaanbe chiemina kor patek
okayashpe nekushu, tananto shui
payeash wa ingarash awa, sennekashui
shiran kuni chiramuai
yupinekur kuorokush wa rayaiyaise koran.
Chiehomatu yupinekur samaketa
terkeash wa paye ash awa, yupinekur
chish turano ene itaki:――
“Ingarkusu chiakinekur, tantewano
ehoyupu wa eoman wa
akor kotan kotanoshmakta eshirepa chiki
‘Yupinekur kuorokush na, hu ohohoi!’ ari
ehotuipa kushnena.”
hawash chiki,
chieesekur echiu kane, orowano
tu pinnai kama re pinnai kama terkeash kane
shinotash kor sapash aine,
chikor kotan kotanoshmake chikoshirepa.
Otta eashir yupinekur unuitekai
chieshikarun, tanrui hotuye chiki kushne awa
yupinekur nekontapne unuitek awa
oar chioira. Chiashtushtekkaash
chieyaishikarunka, kipnekorka oar chioira.
Orowano hetopo shui
tu pinnai kama re pinnai kama
horkaterke horkatapkar chiki kane,
yupinekur ottaani un arkiash wa
ingarash awa nepka isam.
Yupinekur ouse kemi shirush kane shiran.”
(ari anko oyakta terke)
“Ketka woiwoi ketka, ketka woi ketka.”
keshtoanko kimta payeash,
Ainupito arewaan ku chihechawere,
newaanbe chiemina kor patek okayash awa
shineanta shui, neaita ku aare kane
shiran kiko, utorsamata pon noyaku
aare kane shiran,
chinukar chiki
“Eneokaipe nep aekarpe tan?”
yainuash chiemina rushui kushu
ponno chikeretek, nani kiraash kusu
ikichiash awa sennekashui shirki kuni
chiramuai, nea ku oro chioshma humi
chimonetoko rorkosanu.
Kiraash kushu yayehotuririash ko
poo yupkeno aunnunba enewa poka
ikichiashi ka isam kusu chishash kor
okayash awa unsamata hemantaanpe
chitursere, ingarash awa, chiakinekur
ne kanean. Chienupetne wa chiutarihi
chikoashuranure chiuitek awa
orowano chitere ikeka, nep humi ka oararisam.
Chishash kor okayash awa, unsamata
ainukurmam chishipushure. Ingarash awa
kamuishirine an Ainu okkaipo
sancha otta mina kane, unuina wa
hunakta unani. Ingarash awa
poro chise upshoroho kamuikorpe
chieshikte kane shiran.
Nea Okkaipo apeare wa,
tanporo shu hoka otte, sosamotpe(2) etaye wa,
chinetopake rush turano taukitauki
shuoro eshikte, orowano shuchorpoke eusheush
ape are. Nekonaka ikichiash wa
kiraashrushui kusu ainu okkaipo shikuturu
chitushmak korka ainu okkaipo unoyakun
inkar shiri oarisam.
“Shu pop wa chiash yakun, nepneushi ka
chierampeutek toi rai wen rai chiki etokush.” ari
yainuash kane, ainu okkaipo shikuturu
chitushmak aine, hunakpaketa,
shine kamahau ne chiyaikattek,
rikun shupa chiyaikopoye, shuparurkehe
chikohemeshu, harkisotta terkeashtek,
soyo terkeash, chish turano,
terkeash kane pashash kane, kiraash aine
chiunchisehe chikoshirepa,
eashka yaikahumshuash.
Shioka un inkarash awa,
yayan ainu use okkaipo nekuni patek
chiramuap, Okikirmui kamui rametok
ne ruwe ne awan.
Yayan ainupito are ku ne kuni chiramu wa,
keshtokeshto irara ash wa, Okikirmui
rushka kusu noyaponku ari
unraike kusu ikia korka, chiokai ka
pashta kamui chine somoki ko, toi rai wen rai
chiki yakne chiutarihi ka, yaierampeutek kuni
chierampoken unekarkar kusu,
renkaine kiraash yakka somo unnoshpa
ruwe ne awan.
Eepakita, hoshkino anak, isepo anak
yuk pakno netopake rupnep nea korka,
tankorachi an wen irara chiki kusu
Okikirmui shinekamahawe pakno okayash ruwe ne.
Tewano okai autarihi, opittano, enepakno
okai kunii ne nangor.
Tewanookai Isepoutar, itekki irara yan.
ari Isepotono poutari pashkuma wa onne.

(1) アマツポ(いしゆみ)すなわち「仕掛け弓」を仕掛ける事.
(2) 刀剣.これは戦争の時に使う刀剣とは違うので,ふだん家の右座の宝物の積んである上に吊してあるのがそれです.戦争の時には使いませんが,uniwente などのときには使います.
[#改ページ]

   兎が自ら歌った謡「サンパヤ テレケ」

サンパヤ テレケ
二つの谷,三つの谷を飛び越え飛び越え
遊びながら兄様のあとをしたって山へ行きました.
毎日毎日兄様のあとへ行って見ると
人間がいしゆみを仕掛けて置いてあるとその弩を兄様が
こわしてしまう,それを私は笑うのを
常としていたのでこの日また
行って見たら,ちっとも
思いがけない
兄様が弩にかかって泣き叫んでいる.
私はビックリして,兄様のそばへ
飛んで行ったら兄様は
泣きながら云うことには,
「これ弟よ,今これから
お前は走って行って
私たちの村の後へ着いたら
兄様が弩にかかったよ――,フオホホーイと
大声でよぶのだよ.」
私はきいて
ハイ,ハイ,と返辞をして,それから
二つの谷,三つの谷を飛び越え飛び越え
遊びながら来て
私たちの村の村後へ着きました.
そこではじめて兄様が私を使いによこしたことを
思い出しました,私は大声で叫び声を挙げようとした
が,兄様が何を言って私を使によこしてあったのか
すっかり私は忘れていました.そこに立ちつくして
思い出そうとしたがどうしてもだめだ.
それからまた
二つの谷を越え三つの谷を越え
後へ逆飛び逆躍びしながら
兄様のいる所へ来て
見ると誰もいない.
兄様の血だけがそこらに附いていた.
   (ここまでで話は外へ飛ぶ)
ケトカ ウォイウォイ ケトカ,ケトカ ウォイ ケトカ
毎日毎日私は山へ行って
人間が弩を仕掛けてあるのをこわして
それを面白がるのが常であった所が
ある日また,前の所に弩が仕掛けて
あると,その側に小さいよもぎの弩が
仕掛けてある,
私はそれを見ると
「こんな物,何にする物だろう.」
と思っておかしいので
ちょとそれに触って見た,直ぐに逃げようと
したら,思いがけ
なく,その弩にいやという程
はまってしまった.
逃げようともがけば
もがくほど,強くしめられるのでどうする事も
出来ないので,私は泣いて
いると,私の側へ何だか
飛んで来たので見るとそれは私の弟
であった.私はよろこんで,私たちの一族のものに
この事を知らせる様に言いつけてやったが
それからいくら待っても何の音もない.
私は泣いていると,私の側へ
人の影があらわれた.見ると,
神の様な美しい人間の若者
ニコニコして,私を取って,
どこかへ持って行った.見ると
大きな家の中が神の宝物で
一ぱいになっている.
の若者は火を焚いて,
大きな鍋を火にかけて,掛けてある刀を引き抜いて
私のからだを皮のままブツブツに切って
鍋一ぱいに入れそれから鍋の下へ頭を突き入れ突き入れ
火を焚きつけ出した.どうかして
逃げたいので私は人間の若者の隙を
ねらうけれども,人間の若者はちっとも私から
眼をはなさない.
「鍋が煮え立って私が煮えてしまったら,なんにも
ならないつまらない死方,悪い死方をしなければならない.」と
思って人間の若者の油断を
ねらってねらって,やっとの事
一片の肉に自分をかわらして
立ち上る湯気に身をまじえて鍋の椽に
上り,左の座へ飛び下りると直ぐに
戸外へ飛び出した,泣きながら
飛んで息を切らして逃げて来て
私の家へ着いて
ほんとうにあぶないことであったと胸撫で下した.
後ふりかえって見ると,
ただの人間,ただの若者とばかり
思っていたのはオキキリムイ,神の様な強い方
なのでありました.
ただの人間が仕掛けた弩だと思って
毎日毎日悪戯をしたのをオキキリムイ
は大そう怒って蓬の小弩で
私を殺そうとしたのだが,私も
ただの身分の軽い神でもないのに,つまらない死方,悪い死方
をしたら,私の親類のもの共も,困り惑うであろう
事を不憫に思って下されて
おかげで,私が逃げても追いかけなかった
のでありました.
それから,前には,兎は
鹿ほども体の大きなものであったが,
この様な悪戯を私がしたために
オキキリムイの一つの肉片ほど小さくなったのです.
これからの私たちの仲間はみんなこの位の
からだになるのであろう.
これからの兎たちよ,決していたずらをしなさるな.
  と,兎の首領が子供等を教えて死にました.
[#改ページ]

Nitatorunpe yaieyukar,“Harit kunna”

Harit kunna
Shineanto ta shirpirka kusu
chikor nitat otta chishikihi newa chiparoho patek
chietukka wa, inkarash kane okayash awa
to opishun ainukutkesh sarasara.
Inkar ash awa tu okkaipo usetur ka rarpa kane.
Hoshki ekpe, rametoksone rametokipor
eipottumu niunatara, kamuishirine okaiko,
iyoshi ekpe chinukar ko, katuhu ka wenawena
rerek okkayo newa, hemantaokaipe eukoitakkor
arki aine, chikor nitat samakehe kushpa,
unpekano arki aike, iyoshino ek rerek ainu
ashash kane iki etuhu kishma,
“Hm, shirun nitat wen nitat, kotchake akush awa
ichakkere neptapteta wen huraha okaipeneya?”
ari hawean.
Inu newa chikip ne korka, okayash humi ka
chierampeutek turushkinrane unkohetari.
Yachitum wa soyoterkeash, terkeashko
toi yasashke toi pererke. Chinotsephumi
taunatara, nerokpe chitoikonoshpa, ikiash awa,
hoshki ekpe weninkarpo kitek
chepshikiru ekannayukar, rerek ainu
tempokihi kush wa, too hoshkino kirawa isam.
Rerek ainu tutem retem chinoshpa ko
chioshikoni, kitaina wano chioanruki.
Tataotta nea okkayo chitoikonoshpa, sapash aine
Ainu kotan poro kotan oshmakehe akoshirepa.
Ingarash awa unetunankar,
Ape Huchi Kamui Huchi hure kosonte iwan kosonte
kokutkor kane, iwan kosonte opannere,
hure kuwa ekuwakor kane, Unteksamta chitursere.
“Usainetapshui nep ekar kusu tan ainu kotan
ekosan shiri tan, hetak hoshipi, hetak hoshipi!”
itak kane hure kuwa kani kuwa unkurkashi
eshitaiki, kuwatuika wa otuwennui orewennui
unkurkashi wenaptoshinne chiranaranke.
Kipne korka senneponno chiekottanu,
chinotsephum taunatara kor, nea ainu
chitoikonoshpa ko nea ainu, kotantum peka
pashno karip shikopayar. Oshi terkeash ko
toi yasashke toi pererke. Kotanutur haushitaiki
mattek ampap, potek ampap, urayayaisere,
ukirarep shirpop apkor hawash korka,
senneponno chiekottanu, wen toiupun
chishiokote, Kamui Huchi unteksama ehoyupu ko
wen nuiikir unenkata patkepatke.
Rapokita nea okkayo shine chise chiseupshor
korawoshma hontomota soyoterke.
Inkarash awa, noya ponku noya ponai uweunu
unetunankar sancha otta minakane yokoyoko,
shirki chiki chiemina rushui.
“Enean pon noyaai neike auninpe tan?” ari
yainuash kane chinotsephum taunatara,
kitaina wano chiruki kushu ikichiash awa,
rapoketa nea okkayo chiokshutu peka
unshirkochotcha, pateknetek nekonneya
chieramishkare.
Hunakpaketa yaishikarunash, ingarash awa
poro chatai ashurpeututta okayash kane okayash.
Kotankor utar uwekarpa, nea chinoshpa okkaipo
aripawekur tenke kane, chirakewehe ukotata,
shine aniun rurpa wa uhuika wa nepashuhu
kimuniwa iwaoshmake kochari wa isam.
Tap eashir ingrash ko, oyachiki, yayan ainu
useokkaipo ne kuni chiramu awa,
Okikirmui kamui rametok ne awan.
Ashtoma wen kamui nitne kamui chine kiwa,
ainu kotan koehangeno okayash wa,
Okikirmui Kotan eyam kusu, unshimemokka
unshinoshpare wa, noyaai ari unraike ruwe
nerokokai. Orowa, hoskino chioanruki
rerekainu anak, ainune kuni chiramu awa,
oyachiki Okikirmui eosomap ainune kar wa,
tura wa ek ruwe ne awan.
Nitne kamui chinea kushu, tane anakne
poknamoshir arwen moshir un aunomante kusu,
tewano anak ainu moshir nep akoeyampe ka
isam, aeerannakpe ka isam nankor.
Ashtoma nitne kamui chinea korka,
shine ainupito chinupurkashure unekarkar,
tane anakne toi rai wen rai chiki shiri tapan.
ari nitatorun nitne kamui yayeyukar.
[#改ページ]

 谷地の魔神が自ら歌った謡「ハリツ クンナ」

ハリツ クンナ
ある日に好いお天気なので
私の谷地に眼と口とだけ
出して見ていたところが
ずっと浜の方から人の話し声がきこえて来た.
見ると,二人の若者が連れだって来た.
先に来た者は勇者らしく勇者の品を
そなえて,神の様に美しいが
後から来た者を見ると,様子の悪い
顔色の悪い男で,何か話し合いながら
やって来たが私の谷地の側を通り
ちょうど私の前へ来ると,あとから来た顔色の悪い男が
立ち止り立ち止り自分の鼻をおおい
「おお臭い,いやな谷地,悪い谷地の前を通ったら
まあ汚い,何だろうこんなに臭いのは.」
と言った.
私はただ聞いたばかりだけれど自分の居るか居ないかも
わからぬほど腹が立った.
泥の中から飛び出した.私が飛び上ると
地が裂け地が破れる.牙を
鳴らしながら,彼等を強く追っかけたところが
先に来た者は,それと見るや
魚がクルリとあとへかえる様に引っかえして顔色の悪い男の
わきの下をくぐりずーっと逃げてしまった.
青い男を二間三間追っかけると
直ぐ追いついて頭から呑んでしまった.
そこで今度はの男をありったけの速力で追っかけて来て
人間の村,大きな村の後へ着いた.
見るとむこうから
火の老女,神の老女があかい着物,六枚の着物に
帯をしめ,六枚の着物を羽織って
あかい杖をついて私の側へ飛んで来た.
「これはこれは,お前は何しにこのアイヌ村へ
来るのか,さあお帰り,さあお帰り.」
言いながら,あかい杖,かねの杖をふり上げて私を
たたくと,杖から焔が
私の上へ雨の様に降って来る.
けれども私はちっとも構わず,
牙打ち鳴らしながら彼の男を
追っかけると,彼の男は村の中を
よくまわる環の様に走って行く.そのあとを飛んで
行くと,大地が裂け大地が破れる.村中は大さわぎ
妻の手を引く者,子の手を引く者,泣き叫び
逃げゆくもの,煮えくりかえるようなありさま,けれども
私は少しも構わず,土吹雪
をたてる,火の老女神は私の側を走って来ると
大へんな焔が,私の上に飛び交う.
その中に,彼の男は一軒の家に
飛び込むと直ぐにまた飛び出した.
見ると,蓬の小弓に蓬の小矢をつがえて
むこうから,ニコニコして,私をねらっている.
それを見て私は可笑しく思った.
「あんな小さな蓬の矢,何で人が苦しむものか.」と
思いながら私は牙を打ち鳴らして,
頭から呑もうとしたら
その時彼の男は私の首ッ玉を
したたかに射た.それっきりどうしたか
わからなくなってしまった.
ふと気がついて見たところが
大きな竜の耳と耳の間に私はいた.
村の人々が集って,の私が追っかけた若者が
大声で指図さしずをして,私の屍体をみんな細かに刻み
一つ所へ運んで焼いてその灰を
山の岩の岩の後へ捨ててしまった.
今になってはじめて見ると,それは,ただの人間
ただの若者だと思ったのは
オキキリムイ,神の勇者であった.
恐しい悪い神,悪魔神,私はそれであって
人間の村の近くにいるので,
オキキリムイは村の為を思って,私をおこらせ
自分を追いかけさせて,蓬の矢で私を殺したので
あった.それから,先に私が呑んでしまった
青い男は,人間だと思ったのだったが
それは,オキキリムイがその放糞を人に作り,
それを連れて来たのであった.
私は魔神であったから今はもう
地獄のおそろしい悪い国にやられたのだから
これからは,人間の国には,なんの危険も
ない,邪魔ものもないであろう.
私は恐しい魔神であったけれども,
一人の人間の計略にまけて
今はもう,つまらない死方,悪い死方をするのです.
  と谷地の魔神が物語りました.
[#改ページ]

Pon Horkeukamui yaieyukar,
“Hotenao”

Hotenao
Shineantota nishmuash kusu pishta sapash,
shinotash kor okayash awa, shine ponrupneainu
ek koran wakusu, hepashi san ko hepashi chietushmak,
heperai ek ko heperai chietushmak.
Ikichiash awa, hepashi iwanshui
heperai iwanshui ne ita ponrupneainu
kor wenpuri enantuika eparsere, eneitaki:――
“Pii tuntun, pii tuntun!
tan hekachi wen hekachi eiki chiki,
tan esannot teeta rehe tane rehe
ukaepita eki kushnena!”
Hawash chiki chiemina kor itakash hawe
ene okai:――
“Nennamora tan esannot teeta rehe
tane rehe erampeuteka!
Teeta anak shinnupur kusu
tapan esannot ‘Kamuiesannot’ ari
ayea korka tane anakne shirpan kusu
‘Inauesannot’ ari aye ruwe tashi anne!”
itakash awa ponrupneainu eneitaki:――
“Pii tuntun, pii tuntun!
Tan hekachi, sonnohetap ehawan chiki
tapan petpo teeta rehe tane rehe
ukaepita eki kushnena.”
hawash chiki itakash hawe ene okai:――
“Nennamora tapan petpo teeta rehe
tane rehe erampeuteka!
teeta kane shinnupurita tapan petpo
‘Kanchiwetunash’ ari ayea korka
tane shirpan kushu ‘Kanchiwemoire’ ari
aye ruwe tashi anne!”
itakash awa ponrupneainu ene itaki:――
“Pii tuntun, pii tuntun!”
sonnohetapne ehawan chiki,
ushinritpita aki kushnena!”
hawash chiki itakash hawe eneokai:――
“Nennamora eshinrichihi erampeuteka!
otteeta Okikirmui kimta oman wa,
kucha karita keneinunpe kar aike
ne inunpe apekar wa sattek okere,
Okikirmui oararkehe oterke ko oararkehe
hotari. Newaanpe Okikirmui rushka kushu
ne inunpe pet otta kor wa san wa,
oshura wa isam ruwe ne.
Orowano ne inunbe petesoro mom aineno,
atuioro oshma, tu atuipenrur re atuipenrur
chieshirkik shiri kamuiutar nukar wa,
aeoripak Okikirmui tekekarpe neeno
yaierampeutek wa mom aineno atuikomunin
aenunuke kusu, kamuiutar orowa
ne inunbe cheppone akar wa ‘Inunpepecheppo’ ari
arekore ruwe ne.
Awa, ne inunpepecheppo, yaishinrit
erampeutek wa ainune yaikar wa iki koran.
Ne inunpepecheppo ene ruwe tashi anne.”
itakash awa, pon rupneainu iporohoka
wenawena ikokanu wa an aine
“pii tuntun, pii tuntun!
eani anak Pon Horkeusani ene ruwe tashi
anne.”
itakkeseta atui orun terke humi chopkosanu,
oshi inkarash awa, shine hure cheppo
honoyanoya wa too herepashi
oman wa isam.
ari pon Horkeukamui isoitak.
[#改ページ]

      小狼の神が自ら歌った謡
         「ホテナオ」

ホテナオ
ある日に退屈なので浜辺へ出て,
遊んでいたら一人の小男が
来ていたから,川下へ下ると
私も川下へ下り,
川上へ来ると私も川上へ行き道をさえぎった.
すると川下へ六回
川上へ六回になった時小男は
持前の癇癪かんしゃくを顔に表して言うことには,
「ピイピイ
この小僧め悪い小僧め,そんな事をするなら
この岬の,昔の名と今の名を
言い解いて見ろ」
私は聞いて笑いながらいうこと
には,
「誰がこの岬の昔の名と
今の名を知らないものか!
昔は,尊いえらい神様や人間が居ったから
この岬を神の岬と
言ったものだが,今は時代が衰えたから
御幣の岬とよんでいるのさ!」
云うと,小男の云うことには,
「ピイトン,ピイトン
この小僧め本当にお前はそういうなら
この川の前の名と今の名を
云って見ろ.」
聞くと,私の云うことには,
「誰がこの川の前の名
今の名を知らないものか!
昔,えらかった時代にはこの川を
流れの早い川と云っていたのだが
今は世が衰えているので流れの遅い川と
云っているのさ.」
云うと小男の云うことには,
「ピイトントン,ピイトントン
本当にお前そんな事を云うなら
お互の素性の解き合いをやろう.」
聞いて私の云うことには,
「誰がお前の素性を知らないものか!
大昔,オキキリムイが山へ行って
狩猟小舎を建てた時はしばみの木の炉縁ろぶちを作ったら
その炉縁が火に当ってからからに乾いてしまった.
オキキリムイが片方を踏むと片一方が
上る,それをオキキリムイが怒って
その炉縁を川へ持って下り
捨ててしまったのだ.
それからその炉縁は流れに沿うて流れていって
海へ出で,彼方かなたの海波,此方こなたの海波
に打ちつけられる様を神様たちが御覧になって,
敬うべきえらいオキキリムイの手作りの物がその様に
何の役にもたたず迷い流れて海水と共に腐ってしまうのは
勿体もったいない事だから神様たちから
その炉縁は魚にされて,
炉縁魚と
名づけられたのだ.
ところがその炉縁魚は,自分の素性が
わからないので,人にばけてうろついている.
その炉縁魚がお前なのさ.」
云うと,小男は顔色を
変え変え聞いていたが
「ピイトントン,ピイトントン!
お前は,小さい,狼の子なの
さ.」
云い終ると直ぐに海へパチャンと飛び込んだ.
あと見送ると一つの赤い魚が
尾鰭おびれを動かしてずーっと沖へ
行ってしまった.
  と,幼い狼の神様が物語りました.
[#改ページ]

Kamuichikap Kamui yaieyukar,
“Konkuwa”

“Konkuwa
Teeta kane itakash hawe karinbaunku
kunum noshki chauchawatki korachitapne
itakash hawe okai awa,
tane rettekash tane onneash ki humi okai.
Newaneyakka nenkatausa pawetokkor wa,
sonko otta yayotuwaship an yakne,
kanto orun sonkoemko eiwansonko
chieuitekkarokai.” ari
kutoshintoko putakashike chioreporep kor
itakash awa, apa otta kanakankunip
“Nen unmoshma sonko otta pawetokkor wa
yayotuwashi ya.” ari, itak wakusu
inkarash awa Pashkurokkayo ne kane an.
Chiahunge wa, orowano kutoshintoko
puta kashike chioreporep kor
Pashkurokkayo chiuitek kushu,
ne sonko chiye aine rerko shiran,
resonko patek chiyerapokta ingarash awa,
Pashkurokkayo inumbeoshmak
koherachichi. Shirki chiki wenkinrane
unkohetari Pashkurokkayo
chirapkokikkik, chiraike wa isam.
Orowano shui kutoshintoko putakashike
chiorep kor,
“Nenkatausa sonko otta yayotuwaship
an yakne kanto orun sonkoemko eiwansonko
chieuitekkar okai.” ari.
itakash awa, hemanta shui apa orun
“Nen unmoshma pawetokkor wa
kanto orun auiteknoine anpe okai hawe.”
itak wakushu, ingarash awa Metoteyami
ne kane an.
Chiahunke wa orowano shui
kutoshintoko puta kashike chiorep kor
sonkoemko eiwansonko chiye wa
inererko shiran, inesonko chiyerapokta
metoteyami inumpe oshmak koherachichi.
Chirushka kushu Metoteyami chirapkokikkik
chiraike wa isam.
Orowano shui kutoshintoko puta kashike
chiorep kane,
“Nenkatausa pawetokkor wa sonko otta
yayotuwaship an yakne kanto orum
sonkoemko eiwansonko chikore okai.”
itakash aike, kanakankunip
oripak kane shiaworaye, inkarash awa
Katkenokkayo(1) kamuishirine
harkisone ehorari. Shirki chiki,
kutoshintoko puta kashike chiorep kane,
sonkoemko eiwansonko kunne hene
tokap hene chiecharanke. Inkarash ko
Katkenokkayo nepechiu ruwe oarisamno
ikokanu wa okai aine, tokaprerko kunnererko
chiukopishki iwanrerko ne ita
chiyeokere ko nani rikunshuika
chioposore, kanto orun omanwa isam.
Ne sonko ikkewe anak, ainumoshir
kemush wa ainupitoutar tane anakne
kemekot kushki. Nepikkeune eneshirki shirineya
inkarash awa, kanto otta
Yukkor Kamui newa Chepkor Kamui
ukoramkor wa yuk somosapte chep somosapte
ruwe ne awan kusu, kamuiutar orowa
nekona aye yakka senneponno ekottanuno
okai kusu, ainupitoutar ekimne kushu
kimta paye yakka yuk ka isam, chepkoiki kushu
petotta paye yakka chep ka isam ruwe ne awan.
Chinukar wa chirushka kushu kanto orun
Yukkor Kamui Chepkor Kamui chiko sonkoanpa
ki ruwene.
Orowano keshtokeshto shiran aine,
kantokotor sepepatki humash aine,
kanakankunip shiaworaye. Inkarash awa
Katkenokkayo tanean pirka shioarwenrui,
rametokipor eipottumu niunatara,
itasasonko echaranke.
Kanto otta Yukkor Kamui Chepkor Kamui
tanto pakno yuk somoatte chep somoatte
ikkewe anak ainupitoutar yukkoiki ko
chikuni ari yuksapa kik, iri ko
yuksapaha neeno kenash kata
oshurpa wa are, chepkoiki ko
muninchikuni ari chepsapa kik kushu,
yukutar atushpa kane chishkor
Yukkor Kamui otta hoshippa, cheputar
muninchikuni ekupakane Chepkor Kamui
otta hoshippa. Yukkor Kamui Chepkorkamui
irushka kushu ukoramkor wa yuk somoatte
chep somoatte ruwe neakorka, tantewano
ainupitoutar yuk hene chep hene
korkatu pirka kusune yakun yuk aatte
chep aatte kikushne. ari, Yukkor Kamui
Chepkor Kamui hawokai katuhu omommomo.
Chinu orowa Katkenokkayo otta
iramyeash wa, inkarash awa sonnokaun
ainupitoutar yuk hemem chep hemem
korkatu wen kirokokai.
Orowa tewano anak iteki neeno ikichi kuni
ainupitoutar mokor otta tarap otta
chiepakashnu awa ainupitoutar ka
ipashterampo yaikorpare, orowano anak
inau korachi isapakikni tomtekarkar
ari chepkoiki, yukkoiki ko yuksapaha ka
pirkano tomte wa inaukorpare. Kiwakushu
cheputar nupetneno pirka inau ekupa kane
Chepkor Kamui otta paye, yukutar
nupetneno ashirsapakar kane Yukkor Kamui
otta hoshippa. Newaanpe Yukkor Kamui
Chepkor Kamui enupetne kusu,
poronno chepatte, poronno yukatte.
Ainupitoutar tane anakne nep erannak
neperushui somokino okai,
chinukat chiki chieramushinne.
Chiokai anak tane onneash tane rettekash
ki wa kushu, kanto orun payeash kuni
chiramua korka, chiepunkine ainumoshir
kemush wa ainupitoutar kemekot kushki ko
chiekottanu somokino payeash ka eaikap kushu,
tanepakno okayasha korka, tane anakne
nepaerannakpe ka isam kushu shinorametok
upenrametok unokaketa ainumoshir
chiepunkinere, tane kanto orun payeash shiri tapan.
ari Kotankor Kamui kamui ekashi
isoitak orowa kanto orun oman. ari.

(1) katken……川ガラス.昔から大そういい鳥として尊ばれる鳥です.
[#改ページ]

       梟の神が自ら歌った謡
         「コンクワ」

「コンクワ
昔私の物言う時は桜皮を巻いた弓の
弓把きゅうはの央を鳴り渡らす如くに
言ったのであったが,
今は衰え年老いてしまった事よ.
けれども誰か雄弁で
使者としての自信を持ってる者があったら,
天国へ五ツ半の談判
を言いつけてやりたいものだ.」と
たがつきのシントコの蓋の上をたたきながら
私は言った,ところが入口で誰かが
「私をおいて誰が使者として雄弁で
自信のあるものがあるでしょう.」というので
見るとからすの若者であった.
私は家に入れて,それから,たがつきのシントコの
蓋の上をたたきながら
鴉の若者を使者にたてる為
その談判を云いきかせて三日たって
三つ目の談判を話しながら見ると
鴉の若者は炉縁の後で
居眠りをしている,それを見ると,しゃく
さわったので鴉の若者を
羽ぐるみ引っぱたいて殺してしまった.
それから又たがつきのシントコの蓋の上を
たたきながら
「誰か使者として自信のある者が
あれば天国へ五ツ半の
談判を言いつけてやりたい.」と
言うと,誰かがまた入口へ
「誰が私をおいて,雄弁で
天国へ使者に立つほどの者がありましょう.」
と言うので見ると山のかけす
であった.
家へ入れてそれからまた
たがつきのシントコの蓋の上をたたきながら
五ツ半の談判を話して
四日たって,四つの用向を言っているうちに
山のかけすは炉縁の後で居眠りをしている.
私は腹が立って山のかけすを羽ぐるみひっぱたいて
殺してしまった.
それからまたたがつきのシントコの蓋の上を
たたきながら,
「誰か雄弁で使者として
自信のある者があれば,天国へ
五ツ半の談判を持たせてやりたい.」
と言うと,誰かが
つつしみ深い態度ではいって来たので見ると
川ガラスの若者,美しい様子で
左の座に坐った.それで私は
たがつきのシントコの蓋の上をたたきながら
五ツ半の用件を夜でも
昼でも言い続けた.見れば
川ガラスの若者,何も疲れた様子もなく
聞いていて昼と夜を
数えて六日目に
私が言い終ると直ぐに天※(「窗/心」、第3水準1-89-54)から
出て天国へ行ってしまった.
その談判の大むねは,人間の世界に
饑饉があって人間たちは今にも
餓死しようとしている.どういう訳かと
見ると天国に
鹿をつかさどる神様と魚を司る神様とが
相談をして鹿も出さず魚も出さぬことに
したからであったので,神様たちから
どんなに言われても知らぬ顔をして
いるので人間たちは猟に
山へ行っても鹿も無い,魚漁に
川へ行っても魚も無い.
私はそれを見て腹が立ったので
鹿の神,魚の神へ使者をたてた
のである.
それから幾日もたって
空の方に微かな音がきこえていたが
誰かがはいって来た.見ると
川ガラスの若者,今は前よりも美しさを増し
勇ましい気品をそなえて
返し談判を述べはじめた.
天国の鹿の神や魚の神が
今日まで鹿を出さず魚を出さなかった
理由は,人間たちが鹿を捕る時に
木で鹿の頭をたたき,皮を剥ぐと
鹿の頭をそのまま山の木原に
捨ておき,魚をとると
腐れ木で魚の頭をたたいて殺すので,
鹿どもは,裸で泣きながら
鹿の神のもとへ帰り,魚どもは
腐れ木をくわえて魚の神の
許へ帰る.鹿の神,魚の神は
怒って相談をし,鹿を出さず
魚を出さなかったのであった.がこののち
人間たちが鹿でも魚でも
ていねいに取扱うという事なら鹿も出す
魚も出すであろう,と鹿の神と
魚の神が言ったという事を詳しく申し立てた.
私はそれを聞いてから川ガラスの若者に
讃辞を呈して,見ると本当に
人間たちは鹿や魚を
粗末に取扱ったのであった.
それから,以後は,決してそんな事をしない様に
人間たちに,眠りの時,夢の中に
教えてやったら,人間たちも
悪かったという事に気が付き,それからは
ぬさの様に魚をとる道具を美しく作り
それで魚をとる.鹿をとったときは,鹿の頭も
きれいに飾って祭る,それで
魚たちは,よろこんで美しい御幣ごへいをくわえて
魚の神のもとに行き,鹿たちは
よろこんで新しく月代さかやきをして鹿の神
のもとに立ち帰る.それを鹿の神や
魚の神はよろこんで
沢山,魚を出し,沢山,鹿を出した.
人間たちは,今はもうなんの困る事も
ひもじい事もなく暮している,
私はそれを見て安心をした.
私は,もう年老い,衰え弱った
ので,天国へ行こうと
思っていたのだけれども,私が守護している人間の国に
饑饉があって人間たちが餓死しようとしているのに
構わずに行く事が出来ないので,
これまで居たのだけれども,今はもう
なんの気がかりも無いから,最も強い者
若い勇者を私のあとにおき人間の世を
守護させて,今天国へ行く所なのだ.
と,国の守護神なる翁神(梟)が
物語って天国へ行きました.と.
[#改ページ]

Repun Kamui yaieyukar,“Atuika
tomatomaki kuntuteashi hm hm!”

Atuika tomatomaki kuntuteashi hm hm!
Tanneyupi iwan yupi tanne sapo iwan sapo
takne yupi iwan yupi takne sapo iwan sapo
unreshpa wa okayash ko chiokai anak
ikittukari chituyeamset amset kashi
chiehorari, kepushpenuye shirkanuye
chikokipshirechiu, neambe patek
monraike ne chiki kane okayash.
Keshtoanko kunnewano chiyuputari
ikayop se wa chisautari tura soyunpa wa,
onumananko semiporkan toine kane
nepka sakno hoshippa wa, chisautari
shinki shiri shuke kiwa unkoipunpa,
okaiutar nakka ipe wa iperuwoka chishiturire ko,
orowano chiyuputari aikarneap kotekkankari,
ikayop shik ko, opittano shinkipne kushu,
hotke wa etorohawe meshrototke.
Ne shimkeanko kunnenisat pekernisat
ehopunpa, chisautari shuke wa unkoipunpa,
opittano ipeokere ko too shui ikayop se wa
paye wa isam. Shui onumananko
semiporkan toine kane nepka sakno arki wa,
chisautari shuke, chiyuputari aikar kane
hempara nakka ikichi kor okai.
Shineantota shui chiyuputari chisautari
ikayop se wa soyunpa wa isam.
Ikorkanuye chiki kor okayash aine
amset kata hopunpaash konkani ponku
konkani ponai chiukoani, soineash wa
inkarash awa, netokurkashi teshnatara,
shiatuipa wa shiatuikesh wa humpeutar
shinotshirkonna chopopatki ko,
shiatuipata tanne sapo iwan sapo sai kar ko,
takne sapo iwan sapo sainikor un humpe okeupa,
tanne yupi iwan yupi takne yupi iwan yupi
sainikor un humpe ramante ko neanhumpe
chorpoke aikush enkashi aikush.
Keshtokeshto eneanikichi kikor okairuwe
nerokokai. Inkarash ko atuinoshkita
shinokorhumpe upokorhumpe heperai hepashi
shinot shiri chopopatki, chinukar wakushu
otuimashir wa konkani ponku konkani ponai
chiuweunu chitukan awa earai ari
shineikinne upokorhumpe chishirko chotcha.
Tataotta shinehumpe noshki chituye
humpearke chisautari sainikorun
chieyapkir, orowano humpearke etuhumpe
chiishpokomare, ainumoshir
kopake un yapash aine Otashut kotan
chikoshirepa, humpearke etutumpe
kotanrakehe chikooputuye.
Taporowa atuiso kata moireherori
chikoyaikurka omakane, hoshippaash wa
arpaash awa, kanakankunip
hesehawe taknatara, unpishkani ehoyupu,
ingarash awa atuichakchak ne kane an.
Tashkan tuitui kor ene itaki:――
“Tominkarikur Kamuikarikur Isoyankekur
kamuirametok pasekamui,
nep ekarkushu toyainuutar wenainuutar
kuntuiso ekoyanke ruwetan.
Toyainuutar wenainuutar mukar ari
iyoppe ari kuntuiso taukitauki toppatoppa
keurekor okaina, kamuirametok
pasekamui keke hetak kuntuiso
okaetaye yan. Tepeshkeko iso ayanke yakka
toyainuutar wenainuutar
eyairaike ka somokino ene ikichii tan.”
hawokai chiki chiemina, itakash hawe
naikosanu, ene okai:――
“Ainupitoutar chikorparep ne kushu
tane anakne korpe newa anpe Ainupitoutar
yaikota korpe iyoppe ari hene mukar ari hene
tokpatokpa meshpameshpa nekona hene
ene kanrushuii nepkor kar wa epa ko
nekonne hawe?” itakash awa
atuichakchak eramuka patek kane okai korka,
senne ponno chiekottanu atuiso kata
moireherori chikoyaikurka oma kane
tane chipahun kotpoketa chikor atui
chikoshirepa. Inkarash awa
tunikashma wanchiyupi tunikashma
wanchisaha nea humpearke nimpakoyaikush
ukohayashi turpa kane,
shiatuipa ta ukoyaeramushitne kor okai.
Shiyorokeutum chiyaikore.
Senne chiekottanu chiunchisehe
chikohekomo, amsetkashi chiehorari.
Taporowa shioka un ainu moshir chikohosari
inkarash awa, chiyankea humpearke
etuhumpe okarino nishpautar
katkematutar ushiyukko turpa kane
isoetapkar isoerimse, makunhunki
hunki kata okitarunpe sohonewa
kashike ta Otashut kotan kotankornishpa
iwan kosonte kokutkor iwan kosonte
opannere, kamuipaunpe ekashpaunpe
kimuirarire kamuiranketam shitomushi
kamuishirine tekrikikur puni kane
onkami koran. Ainupitoutar chishturano
isoenupetne kor okai.
Neike tapne atuichakchak ainupitoutar
mukar ari iyoppe ari chiyankehumpe
tokpatokpa ari hawokai awa, kotankor nishpa hemem
kotankorutar, hushkotoi wano
ikorsokkarne kor kamui posomi sapte wa
ari icha wa rurpa kor okai.
Orowano chiyuputari chisautari arkishiri
oararisam.
Tutko rerko shiran awa purai orun
chishiksama chiikurure, tampe kusu
ingarash awa, rorunpurai purai kata
kani tuki kampashuikan momnatara,
sakeo kane kashiketa
kikeushpashui(1) an kane shiran ko,
hoshipi ranke sonkoye hawe eneokai:――
“Chiokai anak Otashutunkur chine wa
oripakash yakka pashuiepuni aki shirinena.” ari
Otashut kotan kotankor nishpa kor utari
oppittano kotchakene unkoyairaike katuhu
omommomo,
“Tominkarikur Kamuikarikur Isoyankekur
pase kamui kamui rametok somooyape
tan korachi chikor kotani kemush wa
tane anakne yaiwenukarash pakno
epsakashrapokta unerampokiwenpe tan.
Chikor kotani chiramatkore unekarkan ruwe,
iyairaikere, iso chienupene kushu
pon tonotopo chikar kiwa pon inaupo
chikotama pasekamui chikoyayattasa
kishiri tapan na.” ari okaipe,
kikeushpashui hoshipi ranke echaranke.
Shirki chiki chirikipuniash kani tuki
chiuina wa chirikunruke chiraunruke
rorunso kata iwan shintoko puta chimaka,
pirkasake ponno ranke chiomare ine
kani tuki puraika un chiande.
Taporowa amsetkashi chiosorushi,
inkarash awa nea tuki pashui turano
oararisam. Orowano kepushpenuye
shirkanuye chiki kor okayash aine,
hunakpaketa hepuniash wa ingarash awa
chiseupshoro pirka inau chieshikte,
chiseupshoro retar urar etushnatki, retar imeru
eshimaka kor shiran. Anramashu chiuweshuye.
Orowano shui tutko rerko shiran aike,
otta eashir chisesoike un chiyuputari
chisautari ukohayashi turpa kane, nea humpe
nimpa wa arki humash. Shiyorokeutum
chiyaikore. Chiseupshorun ahup shiri
chinukar ko, chiyuputari chisautari
shinkiruipe ipottumkonna shumnatara.
Shiaworaipa, inauikir nukanrokwa
homatpa wa onkamirok onkamirok.
Rapoketa rorunso kata iwan shintoko
kampashuikan momnatara, kamuierushuipe
sakehura chiseupshor epararse.
Orowano chiseupshoro pirka inau chietomte,
tuima kamui hanke kamui ashkechiuk,
shisak tonoto chiukoante. Chisautari
humpe shuipa kamuiutar kopumpa ko
kamuiutar ukoohapse echiu kane.
Chikupnoshki oman kane chirikipuniash,
tapnetapne ainumoshir kem ush wa
chierampokiwen, iso chiyankekatuhu hemem
ainupitoutar chipirkare ko wen kamuiutar
unkeshke kushu, atuichakchak unkeutumwente
katuhu hemem, Otashut kotan
kotankor nishpa eneene unkoyairaike wa
kikeushpashui sonkokor wa ek katuhu
chiomommomo chiecharanke ko, kamuiutar
irhetchehau irihumsehau ukoturpa
iramye hawe kari kane.
Orowano shui shisak tonoto chiukoante,
kamuiutar chikupshopata
chikupshokeshta tapkar humi rimsehawe
tununitara, chisautari nimaraha
anipuntari ampa kane chikupshoutur
erututtke, nimaraha kamuimenokutar
eutanne hechiri hawe tununitara.
Tutko rerko shiran ko iku aokere.
Kamuiutar pirka inau tup rep ranke
chikorpare ko kamuiutar ikkeunoshki
komkosanpa, onkamirok onkamirok,
opittano unchisehe kohekompa.
Okakeheta rammakane tanne yupi iwan yupi
tanne sapo iwan sapo takne sapo iwan sapo
takne yupi iwan yupi tura okayash.
Ainupitoutar sakekar ko pishnopishno
unnomi un orun inauepumpa ranke.
Tane anakne ainupitoutar nep erushui
nep erannakpe ka iramno ratchitara
okaikushu, chieramushinne wa okayash.

(1) 御幣で飾りをつけたものであって,神様にお神酒を上げる時に使います.この kike-ush-pashui は人間の代理を勤めて,人間が神様に云おうと思う事を神様のところへ行って,伝えると云います.御幣をつけていない普通の箸を iku pashui と云います(酒宴の箸).
[#改ページ]

    海の神が自ら歌った謡「アトイカ
   トマトマキ クントテアシ フム フム!」

アトイカ トマトマキ クントテアシ フムフム
長い兄様,六人の兄様,長い姉様,六人の姉様
短い兄様,六人の兄様,短い姉様,六人の姉様が
私を育てて居たが,私は
宝物の積んである傍に高床をしつらえ,その高床の上に
すわってさや刻み鞘彫り
それのみを
事として暮していた.
毎日,朝になると兄様たちは
矢筒を背負って姉様たちと一しょに出て行って
暮方になると疲れた顔色で
何も持たずに帰って来て姉様たちは
疲れているのに食事こしらえをし,私にお膳を出して
自分たちも食事をして食事のあとが片附くと,
それから兄様たちは矢を作るのに忙しく手を動かす.
矢筒が一ぱいになると,みんな疲れているものだから
寝ると高鼾たかいびきを響かせてねむってしまう.
その次の日になるとまだ暗い中に
みんな起きて姉様たちが食事拵えをして私に膳を出し
みんな食事が済むと,また矢筒を背負って
行ってしまう.また夕方になると
疲れた顔色で何も持たずに帰って来て
姉様たちは食事拵え,兄様たちは矢を作って,
何時いつでも同じ事をしていた.
ある日にまた兄様たち姉様たちは
矢筒を背負って出て行ってしまった.
宝物の彫刻を私はしていたがやがて
高床の上に起き上り金の小弓に
金の小矢を持って外へ出て
見ると海はひろびろとぎて
海の東へ海の西へ鯨たちが
パチャパチャと遊んで居る.すると
海の東に長い姉様,六人の姉様が手をつらねて輪をつくると,
短い姉様,六人の姉様が,輪の中へ鯨を追い込む,
長い兄様,六人の兄様,短い兄様,六人の兄様が
輪の中へ鯨をねらい射つと,その鯨の
下を矢が通り上を矢が通る.
毎日毎日彼等はこんな事をして
いたのであった.見ると海の中央に
大きな鯨が親子の鯨が上へ下へ
パチャパチャと遊んで居るのが見えたので
遠い所から金の小弓に金の小矢を
つがえてねらい射ったところ,一本の矢で
一度に親子の鯨を射貫いてしまった.
そこで一つの鯨のまんなかを斬って
その半分を姉様たちの輪の中へ
ほうりこんだ.それから鯨一ツ半の鯨を
尾の下にいれて人間の国に
むかって行きオタシュツ村に
着いて一ツ半の鯨を
村の浜へ押し上げてやった.
それから海の上にゆっくりと
游いで帰って
来たところが,誰かが
息を切らしてその側をはしるものがあるので
見ると,海のごめであった.
息をきらしながら云うことには,
「トミンカリクル カムイカリクル イソヤンケクル
勇マシイ神様,大神様,
あなたはなんの為に,卑しい人間共,悪い人間共に
大きな海幸をおやりになったのです.
卑しい人間共,悪い人間共は,斧もて
鎌をもて大きな海幸をブツブツ切ったり突っついたり
削り取っています,勇ましい神様
大神様さあ早く大海幸を
お取り返しなさいませ.あんなに沢山,海幸をおやりに
なっても卑しい人間たち悪い人間たちは
有難いとも思わずこんな事をします.」
と云うので私は笑って云う
ことには,
「私は人間たちに呉れてやったものだから
今はもう自分の物だから,人間たちが
自分の持物を鎌でつつこうが斧で
削ろうがどうでも
自分たちの自由に食べたらいいではないか
それがどうなのだ.」と云うと
海のごめは所在無げにしているけれども
私はそれを少しも構わず海の上を
ゆっくりとおよいで
もう日が暮れようとしている時に,私の海へ
着いた.見ると
十二人の兄様,十二人の
姉様は,彼の半分の鯨をはこび
きれなくてみんなで掛声高く
海の東に,グズグズしている.
私は実にあきれてしまった.
私はそれに構わずに家へ
帰り,高床の上にすわった.
そこで後ふりかえって人間の世界の方を
見ると,私が打ち上げた一ツ
半の鯨のまわりをとりまいてりっぱな男たちや
りっぱな女たちが盛装して
海幸をば喜び舞い海幸をば歓び躍り,後の砂丘
の上にはりっぱな敷物が敷かれて
その上にオタシュツ村の村長が
六枚の着物に帯をたばね,六枚の着物を
羽織って,りっぱな神の冠,先祖の冠を
頭に冠り,神授の剣を腰に
神の様に美しい様子で手を高くさし上げ
礼拝をしている.人間たちは泣いて
海幸をよろこんでいる.
何をごめが人間たちが
斧で鎌で私の押し上げた鯨を
突っついていると云ったが,
村長をはじめ
村民は,昔から
宝物の最も尊いものとしている神剣を取り出して
それで肉を斬ってはこんでいる.
それから,私の兄様たち姉様たちは帰って来る
様子もない.
二日三日たった時,※(「窗/心」、第3水準1-89-54)の方に
何か見える様だ,それで
振りかえって見て見ると,東の※(「窗/心」、第3水準1-89-54)の上に
かねの盃にあふれる程
酒がはいっていてその上に
御幣を取りつけた酒箸が載っていて,
行きつ戻りつ,使者としての口上を述べて云うには,
「私はオタシュツ村の人で
畏れ多い事ながらおみきを差し上げます.」と
オタシュツ村の村長が村民
一同を代表して私に礼をのべる
次第をくわしく話し,
「トミンカリクル カムイカリクル イソヤンケクル
大神様,勇ましい神様でなくて誰が,
この様に私たちの村に饑饉があって
もう,どうにも仕様がない程
食物に窮している時に哀れんで下されましょう.
私たちの村に生命を与えて下さいました事,
誠に有難う御座います,海幸をよろこび
少しの酒を作りまして,小さなぬさ
添え,大神様に謝礼
申し上げる次第であります.」という事を
幣つきの酒箸が行きつ戻りつ申し立てた.
それで私は起き上って,かねの盃を
取り,押しいただいて
上の座の六つの酒樽のふたを開き
美酒を少しずつ入れて
かねの盃を※(「窗/心」、第3水準1-89-54)の上にのせた.
それが済むと,高床の上に腰を下し
見ると彼の盃は箸と共に
なくなっていた.それから,鞘を刻み
鞘を彫り,していてやがて
ふと面をあげて見ると,
家の中は美しい幣で一ぱいになっていて
家の中は白い雲がたなびき白いいなびかりが
ピカピカ光っている.私はああ美しいと思った.
それからまた,二日三日たつと,
その時やっと,家のそとで,兄様たちや
姉様たちが掛声高く彼の鯨を
引っ張って来たのがきこえだした.私はあきれて
しまった.家の中へはいる様子を
眺めると,兄様たちや姉様たちは
たいへん疲れて,顔色もしおれている.
みんなはいって来て,沢山の幣を見ると,
驚いてみんななん遍もなん遍も拝した.
そのうちに,東の座の六つの酒樽は
溢れるばかりになって,神の好物の
酒の香が家の中に漂うた.
それから私は,美しい幣で家の中を飾りつけ,
遠方の神,近所の神を招待し
盛んな酒宴を張った.姉様たちは
鯨を煮て,神たちに出すと,
神たちは,舌鼓を打ってよろこんだ.
たけなわの頃私は起き上り
斯々かくかく,人間世界に饑饉があって
あわれに思い,海幸を打ち上げた次第や
人間たちをよくしてやると,悪い神々が
それをねたみ,海のごめが私に中
傷した事や,オタシュツ村の
村長が斯々の言葉をとって私に礼をのべ
幣つきの酒箸が使者になって来た事など
詳しく物語ると,神たちは
一度に揃って打ちうなずきつつ,
私をほめたたえた.
それからまた,盛な宴をはり
神たちの,そこに
ここに舞う音,躍る音は
美しき響をなし,姉様たちは
提子ちょうしを持って席の間を酌して
まわるもあり,女神たち
と共に美しい声で歌うもある.
二日三日たって宴を閉じた.
神々に美しい幣を二つ三つずつ
上げると神々は腰のなか
ギックリ屈めてなん遍もなん遍も礼をして,
みんな自分の家に立ち帰った.
そのあと,何時でも同じく長い兄様,六人の兄様
長い姉様,六人の姉様,短い姉様,六人の姉様
短い兄様,六人の兄様と一しょにい,
人間たちが酒を造るとその度毎に
私に酒を送り私のところへ幣をよこす.
今はもう,人間たちも食物の不足も
なんの困る事も無く平穏に
暮しているので,私は安心をしています.
[#改ページ]

Terkepi yaieyukar,
“Tororo hanrok hanrok!”

Tororo hanrok, hanrok!
Shineantota muntum peka terketerkeash
shinotashkor okayash aine ingarash awa,
shine chise an wakusu apapaketa payeash wa
inkarash awa, chiseupshotta ikittukari
chituyeamset chishireanu. Amset kata
shine okkaipo shirkanuye kokipshirechiu
okai chiki chirara kusu tonchikamani kata
rokash kane.“Tororo hanrok, hanrok!” ari
rekash awa, nea okkaipo tam tarara
unnukar awa, sancha otta mina kane,
“Eyukari ne ruwe? esakehawe ne ruwe?
na henta chinu.” itak wakushu
chienupetne,“Tororo hanrok, hanrok!” ari
rekash awa nea okkaipo ene itaki:――
“Eyukari ne ruwe? esakehawe ne ruwe?
na hankenota chinu okai.”
hawashchiki chienupetne, outurun
inumpe kata terkeashtek,
“Tororo hanrok, hanrok!” rekash awa
nea okkaipo shui ene itaki:――
“Eyukari ne ruwe? esakehawe ne ruwe?
na hankenota chinu okai.” hawash chiki,
shino chienupetne, roruninumpe
shikkeweta terkeashtek,
“Tororo hanrok, hanrok!” rekash awa
arekushkonna nea okkaipo matke humi
shiukosanu, hontomota shi apekesh
teksaikari unkaun eyapkir humi
chiemonetok mukkosanu, pateknetek
nekona neya chieramishkare.
Hunakpaketa yaishikarunash inkarash awa,
mintarkeshta shine piseneterkepi
rai kane an ko ashurpeututta okayash kanan.
pirkano inkarash awa, useainu unchisehe
ne kuni chiramuap Okikirmui kamui rametok
unchisehe neawokai ko
Okikirmui nei ka chierampeutekno
iraraash ruwe neawan.
Chiokai anak tane tankorachi toi rai wen rai
chikishiri tapan na, tewano okai
terkepiutar itekki ainuutar otta irara yan.
ari piseneterkepi hawean kor raiwa isam.
[#改ページ]

        蛙が自らを歌った謡
    「トーロロ ハンロク ハンロク!」

トーロロ ハンロク ハンロク!
「ある日に,草原を飛び廻って
遊んでいるうちに見ると,
一軒の家があるので戸口へ行って
見ると,家の内に宝の積んである側に
高床がある.その高床の上に
一人の若者が鞘を刻んでうつむいて
いたので,私は悪戯をしかけようと思って敷居の上に
坐って,「トーロロ ハンロク ハンロク!」と
鳴いた,ところが,彼の若者は刀持つ手を上げ
私を見ると,ニッコリ笑って,
「それはお前の謡かえ? お前の喜びの歌かえ?
もっと聞きたいね.」というので
私はよろこんで「トーロロ ハンロク ハンロク!」と
鳴くと,彼の若者のいう事には,
「それはお前のユーカラかえ? サケハウかえ?
もっと近くで聞きたいね.」
私はそれをきいて嬉しく思い下座の方の
炉縁の上へピョンと飛んで
「トーロロ ハンロク ハンロク!」と鳴くと
彼の若者のいうことには,
「それはお前のユーカラかえ? サケハウかえ?
もっと近くで聞きたいね.」それを聞くと私は,
本当に嬉しくなって,上座の方の炉縁の
隅のところへピョンと飛んで
「トーロロ ハンロク ハンロク!」と鳴いたら
突然!彼の若者がパッと起ち
上ったかと思うと,大きな薪の燃えさしを
取り上げて私の上へ投げつけた音は
体の前がふさがったように思われて,それっきり
どうなったかわからなくなってしまった.
ふと気がついて見たら
芥捨あくすて場の末に,一つの腹のふくれた蛙が
死んでいて,その耳と耳との間に私はすわっていた.
よく見ると,ただの人間の家
だと思ったのは,オキキリムイ,神の様に
強い方の家なのであった,そして
オキキリムイだという事も知らずに
私が悪戯をしたのであった.
私はもう今この様につまらない死方,悪い死方
をするのだから,これからの
蛙たちよ,決して,人間たちに悪戯をするのではないよ.
  と,ふくれた蛙が云いながら死んでしまった.
[#改ページ]

Pon Okikirmui yaieyukar,
“Kutnisa kutunkutun”

〔Kutnisa kutunkutun〕
Shineantota petetok un shinotash kushu
payeash awa, petetokta shine ponrupnekur
neshko urai kar kushu uraikik neap
kosanikkeukan punashpunash.
Unnukar awa ene itaki:――
“Ehumna? Chikarkunekur unkashui yan.”
ari hawean. Inkarash ko neshko urai
nepne kushu neshko wakka nupki wakka
chisanasanke, kamuicheputar
hemeshpako neshko wakka kowen kushu
chish kor hoshippa. Chirushka kushu
ponrupnekur kor uraikiktuchi
chieshikari, ponrupnekur ikkeunoshki
chikik humi tokkosanu. Ponrupnekur
ikkeunoshki chioarkaye, chioanraike
poknamoshir chikooterke. Nea neshko uraini
chiosausawa inuash aike, iwan(1) poknashir
imakakehe chioushi humiash.
Orowano ikkeukiror montumkiror
chiyaikosanke, neuraini shinrichi wano
chioarkaye, poknamoshir chikooterke.
Petetoko wa pirka rera pirka wakka
chisanasanke, chishkor hoshippa.
Kamuicheputar pirka rera pirka wakka
eyaitemka wenminahau wenshinothau
pepunitara kor hemeshpa shiri
chopopatki. Chinukar wa chierameshinne
petesoro hoshippaash. ari
Pon Okikirmui isoitak.

(1) iwan poknashir……六つの地獄.地の下には六段の世界があってそこには種々な悪魔が住んでいます.
[#改ページ]

     小オキキリムイが自ら歌った謡
      「クツニサ クトンクトン」

クツニサ クトンクトン
ある日に水源の方へ遊びに
出かけたら,水源に一人の小男が
胡桃くるみの木のやなをたてるため杭を打つのに
腰を曲げ曲げしている.
私を見ると,いう事には,
「誰だ? 私の甥よ,私に手伝ってお呉れ.」
という.見ると,胡桃の簗
なものだから,胡桃の水,濁った水
が流れて来て鮭どもが
上って来ると胡桃の水が嫌なので
泣きながら帰ってゆく.私は腹が立ったので
小男の持っている杭を打つ槌を
引ったくり小男の腰の央を
私がたたく音がポンと響いた.小男の
腰の央を折ってしまって殺してしまい
地獄へ踏み落してやった.彼の胡桃の杭を
揺り動かして見ると六つの地獄の
彼方まで届いている様だ.
それから,私は腰の力,からだ中の力を
出して,その杭を根本から
折ってしまい,地獄へ踏み落してしまった.
水源から清い風,清い水が
流れて来て,泣きながら帰って行った.
鮭どもは清い風,清い水に
気を恢復して,大さわぎ大笑いして遊び
ながら,パチャパチャと
上って来た.私はそれを見て,安心をし
流れに沿うて帰って来た.と
  小さいオキキリムイが物語った.
[#改ページ]

Pon Okikirmui yaieyukar,
“Tanota hurehure”

Tanota hurehure
Shineantota petturashi shinotash kushu
payeash awa, pon nitnekamui chikoekari.
Neita kusu pon nitnekamui shirka wena
nanka wena, kunne kosonte utomechiu
neshko ponku neshko ponai ukoani,
unnukar awa, sanchaotta mina kane
ene itaki:――
“Pon Okikirmui shinotash ro!
Keke hetak chepshuttuye chiki kushne na.”
itak kane neshko ponku neshko ponai
uweunu petetok un aieak awa,
petetoko wa neshko wakka nupki wakka
chisanasanke, kamuicheputar hemeshpa ko
neshko wakka kowen wa chish turano
orhetopo mom wa paye, pon nitnekamui
newaanpe sanchaotta mina kane an.
Shirki chiki newaanpe chirushka kushu,
chikor shirokani ponku shirokani ponai
chiuweunu, petetok un akash awa,
petetok wa shirokani wakka pirka wakka
chisanasanke, chishturano mom wa paye
kamuicheputar pirka wakka eyaitemka,
wenshinothau wenminahau pepunitara
hemeshpa shiri chopopatki.
Shirki chiki pon nitnekamui korwenpuri
enantuika eparsere:
“Sonno hetap eiki chiki yukshut tuye
chiki kushne na.” itak kane,
neshko ponku neshko ponai uweunu,
kanto kotor chotcha aike kenashso kawa
neshko rera shupne rera chisanasanke,
kenashso kawa apkatopa shinnai kane
momanpetopa shinnai kane rerapunpa,
toop kanto orun rikip shirikan maknatara,
pon nitnekamui sancha otta emina kane an.
Shirki chiki wen kinra ne unkohetari
shirokani ponku shirokani ponai
chiuweunu yuktopa oshi akash awa
kanto orowa shirokani rera pirka rera
chiranaranke, reraetoko apkatopa
shinnai kane momanpetopa shinnai kane
kenashso ka chiorapte.
Shiriki awa pon nitnekamui
kor wenpuri enantuika eparsere,
“Achikarata(1) sonnohetap
eiki chiki ukirornukar aki kushne na.”
itak kane hokanachimip yaikoare.
Chiokai nakka earkaparpe chiyaikonoye,
chikotetterke unkotetterke. Orowano
upoknareash ukannareash ukoterkeash ko,
ineapkushu pon nitnekamui okirashnu wa
humashnankora. Kipnekorka hunakpaketa
ikkeukiror montumkiror
chiyaikosanke, pon nitnekamui
shikautapkurka chieshitaiki,
kimun iwa iwakurkashi chiekik humi
rimnatara. Chioanraike poknamoshir
chikooterke, humokake chakkosanu.
Taporowa petesoro hoshippaash ko
pet otta kamuicheputar mina hawe
shinot hawe pepunitara kor hemeshpa shiri
chopopatki, kenashso kata
apkautar momanpeutar wenminahau
wenshinothau ronroratki,
taanta toonta ipeshirkonna
moinatara. Chinukar wa
chieramushinne chiunchisehe
chikohoshipi.
ari pon Okikirmui isoitak.

(1) achikara……「きたない」.おかしい,生意気なという意味をふくむ.
この物語は Okikirmui の父と pon nitnekamui の父とは,前に大層激しい戦争をしたことがあるので,この pon okikirmui と pon nitnekamui とは敵どうしになっています.その親たちの戦争した模様は別な物語に詳しく出ています.
[#改ページ]

     小オキキリムイが自ら歌った謡
       「この砂赤い赤い」

〔この砂赤い赤い〕
ある日に流れをさかのぼって遊びに
出かけたら,悪魔の子に出会った.
いつでも悪魔の子は様子が美しい
顔が美しい.黒い衣を着けて
胡桃くるみの小弓に胡桃の小矢を持っていて
私を見ると,ニコニコして
いうことには,
「小オキキリムイ,遊ぼう.
さあこれから,魚の根を絶やして見せよう.」
と言って,胡桃の小弓に胡桃の小矢を
つがえ水源の方へ矢を射放すと,
水源から胡桃の水,濁った水が
流れ出し,鮭どもが上って来ると
胡桃の水が厭なので泣きながら
引き返して流れて行く.悪魔の子は
それをニコニコしている.
私はそれを見て腹が立ったので
私の持っていた,銀の小弓に銀の小矢を
番え水源へ矢を射はなすと
水源から銀の水,清い水が
流れ出し,泣きながら流れて行った
鮭どもは清い水に元気を恢復し
大笑いをして遊びさわいで
パチャパチャ川を上って行った.
すると,悪魔の子は,持前の癇癪かんしゃく
顔に表して,
「本当にお前そんな事をするなら,鹿の根を
絶やして見せよう.」と云って,
胡桃の小弓に胡桃の小矢を番え
大空を射ると,山の木原から
胡桃の風,つむじ風が吹いて来て
山の木原から,牡鹿の群は別に
牝鹿の群はまた別に,風に吹き上げられ
ずーっと天空へきれいにならんで上って行く.
悪魔の子はニコニコしている.
それを見た私はかっと癪にさわったので
銀の小弓に銀の小矢を
番えて,鹿の群のあとへ矢を射放すと,
天上から,銀の風,清い風が
吹き降り,牡鹿の群は
別に,牝鹿の群はまた別に,
山の木原の上へ吹き下された.
すると,悪魔の子は
持前の癇癪を顔に現し,
「生意気な,本当に
お前そんな事をするなら,力競べをやろう.」
と云いながら上衣を脱いだ.
私も薄衣一枚になって
組み付いた.彼も私に組み付いた.それからは
互に下にしたり上にしあったり相撲をとったが,
大へんに悪魔の子が力のある事には
驚いた.けれども,とうとう,ある時間に,
私は腰の力,からだの力を
みんな出して,悪魔の子を
肩の上まで引っ担ぎ,
山の岩の上へ彼を打ちつけた音が
がんと響いた.殺してしまって地獄へ
踏み落したあとはしんと静まり返った.
それが済んで,私は流れに沿って帰って来ると,
川の中では鮭どもが笑う声
遊ぶ声がかまびすしくのぼって来るのが
パチャパチャきこえる.山の木原では,
牡鹿ども,牝鹿どもが笑う声
遊ぶ声がそこら一ぱいになって
そこにここに物を
食べている.私はそれを見て
安心をし,私の家へ
帰って来た.
  と,小さいオキキリムイが物語った.
[#改ページ]

Esaman yaieyukar,
“Kappa reureu kappa”

Kappa reureu kappa.
Shineantota petesoro shinotash kor
maash wa sapash kiwa, Samayunkur
kor wakkataru putuhu ta sapash awa,
Samayunkur kot tureshi kamui shiri ne
oattekkor niatush ani oattekkor
kinatantuka(1) anpa kane ek koran wakusu
petparurketa chisapaha patek chietukka,
“Ona ekora?
Unu ekora?” itakash awa
pon menoko homaturuipe shikkankari
unnukar awa kor wenpuri enantui ka
eparsere,
“Toi sapakaptek, wen sapakaptek,
iokapushpa,(2) nimakitarautar, cho cho......”
ari, hawean awa poro nimakitarautar(3)
usawokuta, unnukar awa notsep humi
taunatara. Chiehomatu, petasama
chikorawoshma, nani petasam peka
kiraash wa sapash.
Sapash aine Okikirmui kor wakkataru
putuhu ta chisapaha patek chietukka,
inkarash awa Okikirmui kot tureshi
kamui shirine oattekkor niatush ani
oattekkor kinatantuka anpa kane
ek wakushu itakash hawe ene okai:――
“Ona ekora?
Unu ekora?” itakash awa
ponmenoko homaturuipe shikkankari
unnukar awa kor wempuri enantuikashi
eparsere,
“Toi sapakaptek wen sapakaptek
iokapushpa, nimakitarautar, cho cho......”
itak awa poro nimakitarautar chisaokuta.
Shirki chiki eshiranpe chieshikarun,
chieminarushui kor petasama chikorawoshma
kiraash kushu ikichiash awa,
sennekashui nimakitarautar ikichi kuni
chiramuai notsep humi taunatara,
petasam pakno unkotetterke
yaoro unekatta, chisapaha chinetopake
apukpuk arishparishpa ki aineno
nekonaneya chieramishkare.
Hunakpaketa yaishikarunash inkarash awa,
poro esaman ashurpeututta rokash kane
okayash.
Samayunkur ka Okikirmui ka
ona ka sak unu ka sak ruwe chieraman wa
enean irara chiki kushu aunpanakte,
Okikirmui kor setautar orowa aunraike,
toi rai wen rai chiki shiri tapan.
Tewano okai esamanutar itekki irara yan.
ari esaman yaieyukar.

(1) kinatantuka……蒲の束.蒲は編んで筵の様な敷物にするのですが,よく乾いているのをそのまま編むといけませんから,少し湿してからつかいます.この話にあるのも,そのために女が川へ持って行くのでしょう.
(2) i-okapushpa.人は死んでしまった親や親類などの名を言ったり,その事をふだん話したりする事を i-okapushpa と言って大へん嫌います.また,人のかくしていた事をそばからほじり出して,みんなに言ったり,その人の聞きにくい様なその人の前の行為などを口に出したりする事をも i-okapushpa と言います.
(3) nimakitara……牙の剥き出している.これは犬の事.山のけものたちは,人が猟に行くと犬を連れて行きますが,その犬に歯をむき出してかかられるのが一ばん恐いので,犬にこんな名をつけて恐がっています.
[#改ページ]

        かわうそが自ら歌った謡
      「カッパ レウレウ カッパ」

カッパ レウレウ カッパ
ある日に,流れに沿うて遊びながら
泳いで下りサマユンクルの
水汲路のところに来ると,
サマユンクルの妹が神の様な美しい容子で
片手に手桶を持ち片手に
蒲の束を持って来ているので
川の縁に私は頭だけ出し,
「お父様をお持ちですか?
お母様をお持ちですか?」と云うと,
娘さんは驚いて眼をきょろきょろさせ
私を見つけると,怒の色を顔に
現して,
「まあ,にくらしい扁平頭,悪い扁平頭が
人をばかにして.犬たちよ,ココ……」
と言うと,大きな犬どもが
駈け出して来て,私を見ると牙を鳴ら
している.私はビックリして川の底へ
潜り込んで直ぐそのまま川底を通って
逃げ下った.
そうして,オキキリムイの水汲路の
川口へ頭だけだして
見ると,オキキリムイの妹が
神の様に美しい様子で片手に手桶を持ち
片手に蒲の束を持って
来たので私のいうことには,
「御父様をお持ちですか?
御母様をお持ちですか?」というと,
娘さんは驚いて眼をきょろきょろさせ
私を見ると,怒りの色を顔に
表して,
「まあ,にくらしい扁平頭,悪い扁平頭が
人をばかにして.犬たちよ,ココ……」
と言うと大きな犬どもが駈け出して来た.
それを見て私は先刻の事を思い出し
可笑しく思いながら川の底へ
潜りこんで逃げようとしたら,
まさか犬たちがそんな事をしようとは
思わなかったのに,牙を鳴らしながら
川の底まで私に飛び付き
陸へ私を引き摺り上げ,私の頭も私の体も
噛みつかれ噛みむしられて,しまいに
どうなったかわからなくなってしまった.
ふと気が付いて見ると,
大きな獺の耳と耳の間に私はすわって
いた.
サマユンクルもオキキリムイも
父もなく母もないのを私は知って
あんな悪戯をしたので罰を当てられ
オキキリムイの犬どもに殺され
つまらない死方,悪い死方をするのです.
これからの獺たちよ,決して悪戯をしなさるな.
  と,獺が物語った.
[#改ページ]

Pipa yaieyukar,“Tonupeka ranran”

Tonupeka ranran
Satshikush an wa ottaokayashi ka
sat wa okere, tane anakne raiash kushki.
“Nenkatausa wakka unkure
untemka okai! Wakkapo!” ohai chiraikotenke,
okayash awa, too hosashi shine menoko
saranip se kane arki kor okai.
Chishash kor okayash awa unsama kush
unnukar awa,
“Toi pipa wen pipa, neptap chishkar hawe
iramshitnere okaipe neya?” itak kane
unotetterke unureetursere unseikoyaku,
toop ekimun paye wa isam.
“Ayapo, oyoyo! Wakkapo!” ohai chiraikotenke
okayash awa, too hosashi shui shine menoko
saranip se kane arki kor okai.
“Nenkatausa wakka unkure untemka okai!
Ayapo, oyoyo! Wakkapo!” ohai chiraikotenke,
okayash awa pon menoko kamui shirine
unsamta arki unnukat chiki,
“Inunukashki shirsesek wa pipautar
sotkihi ka satwa okere, wakkaewen hawe
neshun okaine, nekonanep okai ruwe tan,
aotetterke apkor okai.” itak kane
unopitta unumomare, korham oro
unomare, pirka to oro unomare.
Pirka namwakka chieyaitemka,
shino tumashnuash. Otta eashir
nea menokutar shinrichihi chihunara
inkarash awa, hoshkino ek unureeyaku
shirun menoko wen menoko anak Samayunkur
kottureshi newa, unerampokiwen
unshiknure pon menoko kamui moiremat anak
Okikirmui kottureshi ne awan.
Samayunkur kottureshi chiepokpa kushu
kor amamtoi chishumka wa, Okikirmui
kottureshi kor amamtoi chipirkare.
Ne paha ta Okikirmui kottureshi shino harukar.
chirenkaine ene shirkii eraman wa,
pipakap ari amampush tuye.
Orowano keshpaanko ainu menokutar
amampush tuye ko pipakap eiwanke ruwe ne.
ari shine pipa yaieyukar.
[#改ページ]

  沼貝が自ら歌った謡「トヌペカ ランラン」

トヌペカ ランラン
強烈な日光に私の居る所も
乾いてしまって今にも私は死にそうです.
「誰か,水を飲ませて下すって
助けて下さればいい.水よ水よ」と私たちが泣き叫んで
いますと,ずーっと浜の方から一人の女が
籠を背負って来ています.
私たちは泣いていますと,私たちの傍を通り
私たちを見ると,
「おかしな沼貝,悪い沼貝,何を泣いて
うるさい事さわいでいるのだろう.」と言って
私たちを踏みつけ,足先にかけ飛ばし,貝殻と共につぶして
ずーっと山へ行ってしまいました.
「おお痛,苦しい,水よ水よ.」と泣き叫んで
いると,ずっと浜の方からまた一人の女が
籠を背負って来ています.私たちは
「誰か私たちに水を飲ませて助けて下さるといい,
おお痛,おお苦しい,水よ水よ.」と叫び泣きました
すると,娘さんは,神の様な美しい気高い様子で
私の側へ来て私たちを見ると,
「まあかわいそうに,大へん暑くて沼貝たちの
寝床も乾いてしまって水を欲しがって
いるのだね,どうしたのでしょう
何だか踏みつけられでもした様だが……」と言いつつ
私たちみんなを拾い集めて蕗の葉に
入れて,きれいな湖に入れてくれました.
清い冷水でスッカリ元気を恢復し
大へん丈夫になりました.そこで始めて
かの女たちの気性を探って
見ると,先に来て,私を踏みつぶした
にくらしい女,わるい女はサマユンクルの
妹で,私たちを憫み
助けて下さった若い娘さんしとやかな方
は,オキキリムイの妹なのでありました.
サマユンクルの妹はにくらしいので
その粟畑を枯らしてしまい,オキキリムイの
妹のその粟畑をばよく実らせました.
その年に,オキキリムイの妹は大そう多く収穫をしました.
私の故為せいでそうなった事を知って
沼貝の殻で粟の穂を摘みました.
それから,毎年,人間の女たちは
栗の穂を摘む時は沼貝の殻を使う様になったのです.
  と,一つの沼貝が物語りました.





底本:「アイヌ神謡集」岩波文庫、岩波書店
   1978(昭和53)年8月16日第1刷発行
   2004(平成16)年2月5日第35刷発行
底本の親本:「アイヌ神謡集」郷土研究社
   1923(大正12)年8月10日発行
※底本は横組みで、見開き左のページにローマ字文が、右のページに漢字仮名混じり文が、対訳の形で配置されています。このファイルでは謡ごとに、ローマ字文、脚注、漢字仮名混じり文の順序で編成しました。
※謡の改行位置は原則として底本に合せました。なお、底本で字下げを行っている行は前の行に続け、左右のページの行合せのために挿入された空白行は詰めましたが、謡の末尾など一部は底本通り改行、字下げしています。
※ローマ字文で語間隔が広めの箇所は半角空白2文字で表しました。
※文中の脚注番号を(数字)で表しました。
※〔〕は底本の編集時に補われた箇所を表します。
入力:土屋隆
校正:鈴木厚司
2008年1月25日作成
青空文庫作成ファイル:
このファイルは、インターネットの図書館、青空文庫(http://www.aozora.gr.jp/)で作られました。入力、校正、制作にあたったのは、ボランティアの皆さんです。




●表記について